Heikosti kantavalle maapohjalle rakentaminen on vaativaa, mutta vähintään yhtä vaativaa on se, jos rakentaminen alkaa talon päältä. Erityisen paljon tämä kysyy ammattitaitoa, jos rakennetaan tornitalo esimerkiksi kauppakeskuksen päälle.

Ahtaalla tontil­la Hausia on tehnyt julkisivuasennukset isojen henkilönostimien avulla. Vasemmalla 9-kerroksinen Lippulaivan Laine ja vieressä 13-kerroksinen Lippulaivan Meriheinä.

Suomessa on viime vuosina alkanut kertyä kokemusta myös yli sata metriä korkeiden tornitalojen rakentamisesta. Tunnetuin esimerkki on Helsingin Kalasatamaan Kauppakeskus Redin päälle suunniteltu kahdeksan tornitalon kokonaisuus, joista pari on jo valmistunut. Myös esimerkiksi Espoonlahdessa ja Helsingin Lauttasaaressa on rakennettu asuinkerrostaloja kauppa- ja liikennekeskuksen päälle.

Korkeiden rakennusten kuormitukset ja kokonaisuuden toteuttamisessa tarvittava tekniikka on pitänyt ottaa tarkasti huomioon jo alakerran naapuria eli metroasemaa ja liiketiloja rakennettaessa. Espoonlahden metroaseman päälle valmistui ensin Lippulaiva-kauppakeskus, jonka päälle Hausia Oy rakentaa KVR-urakkana asuinkerrostaloja. Aseman kokonaisuuteen sisältyy myös bussiterminaali.

”Rakentamiemme kerrostalojen runko jatkuu siitä, mihin metroaseman päälle valmistuneen kauppakeskuksen runko päättyy. Tartuntojen sijainti on senttipeliä. Mittamies teki ennen valutöitä tarkemittaukset oikean sijainnin varmistamiseksi”, kertoo Hausian työmaan vastaava mestari Oleg Nikkinen.

Työmaiden yhteensovitusta. Tässä kohdassa jouduttiin alapuolinen liikenne väliaikaisesti keskeyttämään.

Yhteispeli on tärkeää

Nikkinen pitää erittäin tärkeänä, että päällekkäisten työmaiden urakoitsijat ovat tiivisti yhteydessä toisiinsa. Tällä on merkitystä sekä teknisen yhteensovittamisen että työturvallisuuden ja logistiikan kannalta. Lippulaivan työmaata urakoineen Skanskan työmaajohto tapasi Hausian työmaajohtoa tiiviisti aina siihen asti, kun uusi kauppakeskus avasi ovensa yleisölle maaliskuun lopussa.

”Yhdessä sovimme, että työturvallisuuden kannalta kriittisiä alueita otettiin väliaikaisesti pois alapuolisen työmaan käytöstä. Näin saimme tehdyksi omat pääosin betonielementtirakenteiset runkotyömme turvallisesti”, Nikkinen perustelee.

Työmaainsinöö­ri ­­­­Katariina Kaartiaho Hau­siasta­ kertoo, että ”päälle rakentaminen” vaati runsaasti koordinoimista Skanskan ja City­conin kanssa.

Kaksi alinta kerrosta Hausian urakoimissa Asunto Oy Lippulaivan Meriheinän ja Asunto Oy Lippulaivan Laineen taloissa ovat paikallavalurunkoisia: pääsyy on rungon jäykistys. Nikkisen mukaan toinen syy paikallavalulle on se, että elementeistä rakennettaessa alemman ja ylemmän rakennuksen liitoskohtien toleranssit ovat huomattavasti tiukemmat kuin valettaes­sa paikalla. Sen sijaan sitten, kun Hausian omalla­ työmaalla­ on jatkettu paikallavalusta ylöspäin elementeillä, on alempien ja ylempien kerrosten rungot voitu sovittaa yhteen rakentamishetkellä.

Ulkoseinän liittymäkohta kauppakeskuksen räystäs­rakenteisiin.

Vaatimustasokin on korkea

Korkean rakentamisen erityispiirteet liittyvät toisaalta rakenne- ja talotekniikkaan ja toisaalta suunniteltavien tornitalojen ympäristöoloihin.

Jos taloon rakennetaan vähintään 16 kerrosta, poikkeaa sen suunnittelu tavanomaisesta. Esimerkiksi palotekninen suunnittelu on tällöin tehtävä tiukemmin kriteerein. Myös talotekniikassa on eroa. Näin korkeissa rakennuksissa lv-järjestelmät on lähtökohtaisesti aina varustettava pumpuilla.

Kun puhutaan pilvenpiirtäjistä eli tornitalon korkeus on yli sata metriä, tuulivoimien suuruus on testattava suunnitteluvaiheessa erityisin tuulitunneli­kokein. Useimmat Kalasataman asuintornit ovat tuota korkeusluokkaa.

Paikallavaluseinien­ raudoitukset jatkuvat kauppakeskuksen terästartunnoista.

Kalasatamassa huikeat voimat

Kalasatamaan suunnitellut kahdeksan erittäin kor­keaa asuintornia ovat Suomen mittavin esimerkki­ lajissaan. Torneista järjestyksessä kolmas valmistuu ensi syksynä, ja neljännen rakentaminen käynnistyi ­alkuvuodesta.

Kalasataman tornien tuulikokeet on alusta asti tehnyt torontolainen asiantuntijayritys, jonka tietotaito on välittynyt myös Kalasatamaa rakentavalle SRV:lle.

”Kun tornitaloja on useita lähekkäin, vaaditaan laskelmien lisäksi mallinnusta sen saamiseksi selville, miten tuuli pyörii talojen välissä. Tällainen tarkastelu on tarpeen riippumatta siitä, miten talot on perustettu.­ Lisäksi näin korkeita taloja rakennettaessa on paljon muita erityispiirteitä. Niiden kaikkien huomioon ottaminen on vaativimmillaan silloin, kun rakennetaan tornitalo toisen rakennuksen päälle, kuten Kalasatamassa tehdään”, kertoo SRV:n korkean rakentamisen yksikön johtaja Kai Remmler.

Kaikki Kalasataman tornitalot ovat kauppakeskuk­sen katon päällä. Suunnitelma niiden rakentami­seksi­ juontaa lähes 15 vuoden takaa, jolloin SRV voitti ­Helsingin kaupungin ideakilpailun Vuosaaren sataman valmistumisen myötä vapautuneen Kalasataman alueen uudistamiseksi. Jo tuolloin oli tiedettävä, mitä kauppakeskuksen päälle aikanaan rakennetaan. Kauppakeskuksen rungon on kestettävä myöhemmät, uusien­ rakennusten aiheuttamat kuormitukset. Kalasataman tornitalojen rungot on paikalla valettuja.
”Elementtejäkin on kyllä käytössä, mutta niiden liitoksiin on tehtävä valtavien leikkausvoimien takia erillinen paikalla valettu lisäosa”, Remmler perustelee.

Yleiskuva Hausian kohteesta kerrostalojen ollessa runkovaiheessa.

Talotekniikassakin yhteistä

Kalasataman asuintornit ja Redi ovat lähtökohtaisesti­ talotekniikaltaan itsenäisiä kokonaisuuksia. Kunkin tornin ja kauppakeskuksen rajalla on kuitenkin yhteinen tekninen tila, vaikka siellä oleva tekniikka on selkeästi joko asuintornin tai kauppakeskuksen tekniikkaa. Jo kauppakeskusta suunniteltaessa ja rakennet-taessa oli otettava huomioon tuleviin asuintorneihin vedettävät talotekniikan liityntälinjat, jotka tulevat kadulta kellariin ja jatkuvat sieltä ylös kerroksiin. Turvallisuuteen liittyviä järjestelmiä on rakennettu osin yhteiseksi.

”Tornitaloissa on monia sellaisia järjestelmiä, joita ei normaalissa talonrakennuksessa tarvita. Useimmat järjestelmät ovat kahdennettuja, ja esimerkiksi varavoimaa tuottava yksikkö on kauppakeskuksen ja tornitalojen yhteinen”, Remmler kertoo.

Myös turvallisuuteen välittömästi liittyvät järjestelmät, kuten esimerkiksi hätäkuulutus- ja paloilmoitinjärjestelmät, ovat yhteydessä toisiinsa. Myös hissien­ suunnittelun ja hankinnan lähtökohtana oli se, että samalla hissillä pääsee asuintalosta kauppakeskukseen ja metroasemalle.

Asuintalon talotekniikka-asennukset kulkevat osittain kauppakeskuksen tiloissa.

Uuden polven työmaahissit

Kalasataman talojen hissejä hankittaessa käynnistyi työmaahissien kehittämishanke. Tämän tuloksena ­Kone toi hiljattain markkinoille uudenlaisen työmaan tehokkuutta palvelevan Jump Lift -hissiratkaisun.
”Olimme miettineet paljon, miten saada tehostettua työntekijöiden siirtymisiä tauoille ja tauoilta sekä materiaalien siirtämistä kuhunkin työpisteeseen. Saimme käyttöömme uudenlaisen tuotteen, jolla pääsee tehokkaasti korkeallakin sijaitseville työpisteille.­ Perinteiset työmaahissit ovat niin ikään käytössä, mutta ne ovat liian hitaita kulkemaan tornitalojen ylimpiin kerroksiin”, Kai Remmler pohtii.

Jo kymmenen vuotta jatkunut Kalasataman tornien­ rakentaminen jatkuu näillä näkymin vuoteen 2027 asti. Niiden rakentamisen idea perustuu siihen, että ne sijaitsevat joukkoliikenteen solmukohdissa ja niiden ympärille rakennetaan paljon muutakin.

Teksti Vesa Tompuri Kuvat Tomi Nuotsalo ja Hausia