Turun keskustan maanalainen pysäköintilaitos valmistuu savisempaan maastoon kuin yksikään aikaisempi toriparkki Suomessa. Kokenut porukka ja paalutus ovat ratkaisun avaimet. Taitotietoa on karttunut koko ajan lisää.

Syksyisenä päivänä Suomen historian haastavin toriparkkityömaa Turun keskustassa näyttää yllättävän rauhalliselta tavalliselta työmaalta. Eikä lähempi tarkastelu muuta ensivaikutelmaa.

Liejua, kaaosta ja myrskynsilmää ei näy millään kulmalla. Työmaa muistuttaa pikemminkin muurahaispesää.  Yhdellä nurkalla tehdään yhtä, toisella toista.

Yhdessä osassa Museovirasto seuloo savimaata varmistaakseen, että mitään arvokasta ei katoa rakentamisen yhteydessä.

”Arkeologien ja rakentajien yhteistyö on sujunut hyvässä yhteishengessä”, vakuuttaa Turun Toriparkin maarakennuksen vastaavan mestarin pestin ottanut Pasi Mäkinen.

Toriparkin pääurakka on Skanskalla, joka on maarakentamisessa ollut kovan paikan edessä ennenkin.

Raskaiden vaiheiden jälkeen Skanska Infra selvisi pinnalle Kuopion Toriparkin työmaalta kuluvan vuosikymmenen alkupuolella. 

Turussa avainkysymys on, miten pidetään veden ja saven vaikutus aisoissa. Suurin maarakentamisen haaste vie Kauppatorin alle mutta 40-metrisen saven päälle: Savea manataan, varmuudella siihen ei tepsi mikään muu kuin savikerroksen ohittaminen teräsbetonipaaluilla.

Kuopio kisällinäytteenä

Kuopion katastrofin syyt olivat pääosin muussa kuin maarakentamisessa. Urakkakokonaisuuden hallintaan vaikuttivat monet seikat, kuten suojelukiista torilla kököttäneestä kalahallista. Ensin rakennus tuettiin paaluilla, mutta sitten suojelupäätös purettiin ja myös sen alle tehty paalutus. Virheistä kiistellään vieläkin, sillä veden pitävää kannesta tulee tuskin koskaan.

Turku on toista maata, savea.

”Näin isoa pysäköintihallia ei ole saviympäristöön aiemmin Suomessa tehty. Halusin tähän tehtävään urakan haastavuuden takia”, Mäkinen mittailee katseellaan tienoota.

Koko urakasta talonrakennuskolonnan osuus liikkuu 60 prosentissa, ja infrarakentajille jää 40 prosentin osuus.

”Tässä kohteessa talorakentajien osuus työstä kasvaa sitä mukaan, kun perustukset valmistuvat”, kertoo vanhempi esimies Ville Niemi Skanska Talonrakennuksesta.

Skanskalla on myös suunnitteluvastuu urakasta.

Savikerrokset näkyvät selvästi montun matalassa päässä – Museoviraston työntekijät tarkastivat kohdetta viikonpäivät.

Aika pelasi paaluttajan hyväksi

Kauppatorin alle päästiin kaivuhommiin kohtuullisen pitkän jahkailun jälkeen.

Median mielenkiinto on osin johtunut toriparkkien rakentamisen värikkäästä historiasta, osin siksi että maanpainumien kanssa on kamppailtu pitkään torin ympäristössä. Kadulla ei voi välttyä savea koskevilta kommentoinneilta.

Tämäntyyppinen savi käyttäytyy elastoplastisesti eli sen lujuus hiipuu ajan myötä. Jos tähän erityispiirteeseen ei varauduta riittävän hyvin, ”lasku” tulee perästä.

Aika on pelannut rakentajien hyväksi. Tutkimus ja paalutustekniikka ovat kehittyneet viime vuosina. Tutkimus on porautunut esimerkiksi dynaamiseen mittaukseen. Kun selvitetään paalun ehjyys, voidaan käyttää joko low strain tai high strain -menetelmiä, tai sitten mittatyön voi tehdä ultraäänimittauksena.

Paalut läpi paksun saven

Paalutusta on aiemminkin viety paksujen savikerrosten läpi. Tässä kohteessa savikerroksen paksuus kuitenkin vaihtelee peräti 30–40 metrin välillä.

Mitä erityisjärjestelyjä tarvitaan, kun rakennetaan valtavan paksun savikerroksen sisälle tai päälle? Voidaanko riskit ehkäistä pelkästään sillä, että paalut juntataan peruskallioon asti?

”Lähtökohtaisesti saven sisälle rakentamista ei harrasteta”, Pasi Mäkinen sanoo.

”Rakennettaessa paksun savikerroksen päälle ratkaisu on paalutus läpi saven kovaan pohjaan.”

Paalujen avulla rakennusten ja rakennelmien aiheuttama kuormitus viedään pehmeiden kerrosten läpi kovaan pohjaan saakka. Ratkaisu on tuttu mutta ei yleinen tässä mitassa.

”Itse paalut eivät ole vaatineet mitään erityistä suunnittelua”, Mäkinen sanoo.

Pohjoismaiden suurimman raakateräksen tuottajan SSAB:n valmistamia, lyömällä asennettavia RR-paaluja sekä lyötäviä teräsbetonipaaluja tarvitaan nyt yhteenlaskettuna likimain 40 kilometriä.

”Torin pohjoisreunalla, jossa savea on vähemmän, teräspontit on voitu ankkuroida kallioon”, Mäkinen huomauttaa.

Lue lisää: turuntoriparkki.fi    turku.fi/turun-uusi-kauppatori
Nettikamera: torilive.fi

Havainnekuvassa näkyvät Eerikinkadun tulevat kaksi paviljonkia yhteisen katon alla. Toriparkin hissi ja portaat rakenneseinineen sijaitsevat paviljongin puujulkisivun takana.

Arkeologinen aarteisto esillä

Turku on mediaseksikäs kohde: savimaan lisäksi kerroksista löytyy muinaisjäänteitä eri vuosisadoilta. Kun Kuopion toriparkkityömaalla saalis oli noin yksi hevosenkenkä, Turun Toriparkin infopisteestä löytyy jo pöydällinen esineitä ja rakennusjäänteitä 1600-luvulta alkaen.

Kaupunkilaiset ovat seuranneet niin tarkasti projektin etenemistä,
että digitaalisten palveluiden kehittäjä Taiste otti tilanteesta kopin. Yhtiö asensi nettiin striimauskameran, joka lähettää reaaliaikaista kuvaa työmaasta ympäristöineen. Kuvaa välitetään osoitteessa torilive.fi

Rakennusvalvonnan ja Museoviraston virkamiehet ovat olleet kärppinä työmaan valvonnassa. Kun savipainaumia havaittiin reunamilla useissa kohdissa, rakennusvalvonta halusi tilanteesta selvityksen.

Pysäköintilaitoksen rakentaminen pantiin hetkeksi jäihin huhtikuun puolivälissä, kun maa oli painunut ympäröivillä kaduilla pahimmillaan kymmenen senttiä. Mediatietojen mukaan työt keskeytettiin kertaalleen myös toukokuussa.

”Rakentaminen ei ollut keväällä kokonaan jäissä vaan ainoastaan Eerikinkadun puoleinen kaivuutyö”, sanoo Turun kaupungin nimeämä kauppatorihankkeen projektijohtaja Janne Laine.

Tilanne ei ole aina ollut läpinäkyvä, mikä on osaltaan ruokkinut huhuja. Toriparkki jakaa yhä vahvasti turkulaisten mielipiteitä.
”Kaikista merkittävistä asioista on tiedotettu, ja mediassa esiintyneisiin väittämiin on reagoitu ja niitä on kommentoitu tai jopa oikaistu, Laine kommentoi.

Teksti ja kuvat Reijo Holopainen