Rakennustaito
13.3.2018 | Päivitetty 22.3.2018
Jaettu toimitila (co-working space) on ratkaisu sekä kiinteistönomistajille että startup-yrityksille ja muille pienemmille työyhteisöille. Pääkaupunkiseudulla on tällä hetkellä vapaata toimitilaa noin 1,2 miljoonaa neliömetriä. Osa siitä on soveltumatonta esimerkiksi luovan työn tarpeisiin, osa on sijainniltaan kaukana keskuksista.
Tilan vuokraajalla on pahimmassa tapauksessa edessään mittavat remontit, sitoutuminen pitkiin vuokra-aikoihin liian suurissa tiloissa ja päälle vielä kohtuuttoman pitkät matkat palavereihin.
Tähän saumaan on iskenyt muun muassa luovien työtilojen uranuurtaja IWG plc (International Workplace Group). Konserni on tuonut Spaces-työtilakonseptinsa nyt Helsingin Postitaloon. Sen liikevaihto on 2,3 miljardia puntaa ja sillä on toimitiloja Euroopassa, Yhdysvalloissa, Latinalaisessa Amerikassa ja Aasiassa.
Vastaavia konsepteja on Helsingin ydinkeskustassa muun muassa Spondalla ja Technopoliksella. Yhtiöt toimivat ikään kuin välikätenä kiinteistönomistajan ja tiloja etsivän yrityksen välillä. Tyhjillään olevat isot neliömäärät muuntuvat co-working-konseptilla kymmenien yhtiöiden sopivan kokoisiksi työtiloiksi.
Toiminnan taustalla on jakamistalous: Airbnb ravisuttelee hotellibisnestä ja Uber sekoitti hetken aikaa pakkaa taksitoiminnassa. Seuraavaksi ovat tulossa yhteiskäyttöautot, jotka mullistavat ihmisten käsitystä auton omistamisesta.
”Miksi omistaa tai vuokrata työtiloja, kun voi hankkia ne avaimet käteen -ajatuksella?” kysyy IWG:n Suomen maajohtaja Klaus Koponen.
Markkinat näyttävät hänen mukaansa lupaavilta, sillä freelancereiden ja yrittäjien määrä on kasvussa. Pieni oma tila tai työpiste yhteisöllisessä tilassa on monen toive.
Puolitoista vuotta sitten perustetun startup-yrityksen, Petsofi Oy:n toimitusjohtaja Laura Laakso on tyytyväinen löydettyään kolmen hengen tiimilleen tilat ydinkeskustasta, ja vielä pisteenä iin päälle historiallisesta rakennuksesta.
Yhtiön ajatuksena on tuoda yhteen eläinten omistajat, eläinlääkärit, tutkijat ja muut eläinten terveydestä ja hyvinvoinnista vastaavat ammattilaiset.
”Saman katon alta löytyvät neuvotteluhuoneet, oma toimisto ja aulatila vapaammille palavereille”, sanoo Laakso.
Jos haluaa pitää hyvistä kumppaneista kiinni, sijainti on hänen mukaansa ratkaiseva tekijä.
”Koodaajiemme toimisto on Rautatientorin toisella puolella”, sanoo Laakso.
Sähläyksen väheneminen on hänen mukaansa ykkösjuttuja, työaika menee ydinpuuhaan.
Spacesin kaltaisten tilojen käyttäjäkuntaa ovat Koposen mukaan myös etätyötä tekevät työntekijät. Heitä ja freelancereitä yhdistää se, että monet haluavat työympäristön.
”Kotona saattavat seinät kaatua päälle, mutta täällä tapaa eri alojen ihmisiä ja verkostoituminen on luontevaa”, sanoo Koponen.
Yhtiö on naulannut konseptiinsa asti vuorovaikutuksen ja yli yritysrajojen ylittyvän yhteistyön luomisen. Varsinkaan luovien alan yritykset eivät hae hänen mukaansa niinkään neliöitä, vaan kodinomaisuutta ja innostunutta ilmapiiriä.
Tämän ajatuksen allekirjoittaa myös Helsinki Intelligence Oy:n perustaja Ville Henttonen. Postitalossa on hänen mukaansa loistavat puitteet kohtaamisille ja miksei myös uusille kumppanuuksille.
”Sparraamme asiakkaitamme analytiikan ja tekoälyn hyödyntämisessä”, sanoo Henttonen.
Vastaperustetussa yhtiössä on toistaiseksi vasta yksi työntekijä, mutta Henttonen tietää, että tilaa saa tarvittaessa järjestettyä lisää.
Postitalossa alkaa olla jo kuhinaa. Alkusyksyyn mennessä Koponen uskoo, että tammikuussa avattu tila on täynnä. Kolmen vuoden päästä kohteita on pääkaupunkiseudulla jo neljä tai viisi. Seuraava Spacesin kohde avautuu elokuussa Bulevardin ja Albertinkadun kulmassa.
Teksti Riitta Ekholm, kuvat Spaces Postitalo
Helsinki-Vantaan lentoaseman terminaalilaajennuksen puinen alakatto voitti tämänvuotisen Puupalkinnon. Lentoaseman sisäänkäynti ja laajennus avattiin yleisölle vuosi sitten. Hankkeen toteuttaneeseen allianssiin kuuluivat rakennusyhtiö SRV, lentoasemaa operoiva Finavia, Arkkitehtitoimisto...
Uuden vuosikymmenen rakentamisen megatrendejä ovat ilmastonmuutos, väestönkasvu, kaupungistuminen ja teknologian superloikka. Maailmanlaajuiset trendit sanelevat meidän jokaisen arkea myös Suomessa. Digitalisaatio etenee kiihkeää vauhtia kohti rakentamisen isompaa lupausta. Rakenteet...
Rankkasateita ja muita yleistyviä sään ääri-ilmiöitä vastaan rakennus- ja kiinteistöala tarvitsee koulutusta, tutkimusta, yhteistyötä sekä hyvää suunnittelua. Ja lisää rahaa. Kuluvalla vuosikymmenellä kaupunkikuvassa ovat yleistyneet huput, joiden sisällä rakennukset ovat suojassa...
Helsinki-Vantaan lentoaseman terminaalilaajennuksen puinen alakatto voitti tämän...
Uuden vuosikymmenen rakentamisen megatrendejä ovat ilmastonmuutos, väestönkasvu,...
Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILin tunnustuspalkinto – RIL-Palkinto 2019 –...
Vastaa