Tikkurilalaiset saavat uuden pyhätön sisäilma-ongelmaisena puretun vanhan kirkon tilalle. Adventtina vuonna 2020 avattavassa arvorakennuksessa on betonista otettu irti paljon tavallista enemmän. 

Vantaan kirkkovaltuusto teki toukokuussa 2013 vaikean päätöksen 1950-luvulta asti palvelleen Tikkurilan vanhan kirkon purkamisesta. Kellariin oli vuosikausien ajan päässyt vettä, ja kirkon sulkemisen jälkeen sattunut vesivuoto pahensi tilannetta ratkaisevasti. Tämä vuoto aiheutti vaikeasti korjattavia kosteusteknisiä vaurioita. Lopulta sisäilman laatu muuttui todella huonoksi. Ainoaksi järkeväksi vaihtoehdoksi jäi rakennuksen purkaminen.

Kun Lujatalon työmaajohto ensimmäistä kertaa näki käyttökiellossa pitkään jo olleen ja purettavaksi määrätyn vanhan kirkon, kokemus oli työpäällikkö Rami Tapanaisen mukaan lähes järkyttävä.

Työpäällikkö Rami Tapanaisellekin kirkkotyömaa on ainut­laatuinen.

”Tuntui kuin aavetaloon olisi astunut. Kaikki oli ennallaan. Mitään ei ollut tehty eikä mihinkään ollut koskettu seitsemään vuoteen. Sisäilma oli niin raskasta, että jo puolen tunnin oleilu kirkkosalissa alkoi tuntua väsymyksenä”, Tapanainen kertoo.

Purku-urakka oli varsin vaativa erityisesti siksi, että tontti on aivan keskellä Tikkurilaa. Siksi lähiympäristön toiminta ja tarpeet oli otettava tarkasti huomioon koko ajan. Vastaava huomioiminen on jatkunut myös työmaan uudisrakennusvaiheen aikana.

Tontin sijainti on ollut vaativa seikka myös arkkitehtisuunnittelun näkökulmasta.

”Itse kirkko on massiivisuudestaan huolimatta kirkkorakennukseksi varsin vähän kaupunkikuvaa hallitseva. Suunnittelua on pitkälti ohjannut tavoite saada kirkko juuri sopivasti erottumaan ympäristöstään”, pohtii arkkitehti Anssi Lassila arkkitehtitoimisto OOPEEAA:sta.

Tikkurilan kirkko

• Urakkamuoto: allianssi.
• Päätoteuttaja: Lujatalo Oy.
• Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto OOPEEAA Oy.
• Rakennuttaja: Vantaan seurakuntayhtymä.
• Allianssitiimi: Vantaan seurakuntayhtymä, Lujatalo, Arkkitehtitoimisto OOPEEAA ja rakennuttajakonsultti Boost Brothers Oy.
• Työt alkoivat: kevät 2019.
• Kohde luovutetaan rakennuttajalle: vuodenvaihteeseen 2020 – 2021 mennessä.
• Mitä valmistuu: Tikkurilan uusi kirkko ja seurakunnan toimistotiloja sekä erilliseen rakennukseen kerrostaloasuntoja.

Kellariton arvorakennus

Hanke oli tunnistettavissa vaativaksi heti alusta lähtien. Siksi rakennuttaja, Vantaan seurakuntayhtymä, päätti jo varhaisessa vaiheessa toteuttaa sen allianssimuotoisena. Näin se halusi varmistaa, että valittavissa ratkaisuissa otetaan huomioon sekä tilaajan tarpeet että suunnitelmien toteutettavuus mahdollisimman hyvässä hengessä.

Allianssin keskeisimpiä ratkaisuja oli päätös rakennuksen kellarittomuudesta. Koska veden pääseminen Tikkurilan vanhan kirkon kellariin oli rakennuksen sisäilmaongelmien juurisyy, uusi kirkko varustettiin yli kellarin sijaan puolitoista metriä korkealla rossipohjalla.

”Tällä vältetään kosteusteknisten vaurioiden ja sitä kautta sisäilman laatuongelmien synty. Lisäksi kaikki talotekniikka on saatu näppärästi sijoitetuksi rossipohjan ryömintätilaan”, Tapanainen perustelee.

Andrei Lokk asentaa julkisivua.

Kellarin poisjättämisellä on myös geotekniset perustelunsa: pohjavesi on tontin kohdalla pysyvästi erittäin korkealla, minkä vuoksi rakenteiden tekeminen vesitiiviiksi olisi vaatinut kalliita rakenteita ja aukottoman huolellista toteutusta.

Sokkelista ylöspäin kaikissa rakenteissa ovat myös esteettiset olleet korostuneessa osassa. Niinpä ”valistumattoman maallikkomielipiteen” mukaista saattaisi olla jonkin muun kuin betonin valitseminen päämateriaaliksi. Betonista on kuitenkin tehty näyttävää kirkko­arkkitehtuuria ennenkin, mistä tunnetuimpia esimerkkejä on Oy Alko Ab:n 1930-luvulla Nurmi­järven Rajamäelle rakennuttama funkiskirkko.

Tikkurilan kirkko päivittää betonin mahdollisuuksien hyödyntämisen nykypäivän tasolle: käytössä ovat sekä elementti- että paikallavalutekniikka erilaisine pintaratkaisuineen. Työssä on käytetty niin kappaletavarasta tehtyjä muotteja kuin myös nykyaikaisimpia muottijärjestelmiä.

Ahdas tontti

Koska hanke on myös projektihallinnollisesti vaativa, mukana on ollut alusta lähtien allianssimalliin perehtynyt rakennuttajakonsultti. Tähän tehtävään valikoitui Boost Brothers Oy. Yhtiö on tuonut allianssiin tavallista laajempaa rakennuttajakonsultointiosaamista, jossa käyttäjän näkökulmien huomioon ottaminen korostuu.

”Tällaisessa ainutlaatuisessa kohteessa on projektin kaikinpuolisen sujuvuuden lisäksi koko ajan mukana esteettinen näkökulma. Kaikki tämä on sopeutettava allianssin yhdessä määrittelemään tiukkaan kustannusraamiin”, pohtii allianssitiimin rakennuttajakonsultti Petro Pöyhönen Boost Brothersista.

Allianssiurakan budjetti on 21,3 miljoonaa euroa. Tähän summaan eivät sisälly erillisinä urakoina samalle tontille rakennettavat Vantaan seurakuntayhtymän vuokratalot eivätkä HOAS:in opiskelija-asunnot. Yhdessä kirkko ja asuintalot täyttävät ahtaan tontin niin, että viereiselle tontille samaan aikaan rakenteilla oleva SRV:n kerrostalorypäs tulee lähes kirkkoon kiinni. Kolmen metrin korkeudelta ylöspäin seinien etäisyys tasaisesti kasvaa, ja 24 metrin korkeudessa pyramidin muotoisen kirkkosalin ja SRV:n kerros­  talojen välissä on jo reilusti ilmaa.

Elementtejä ja paikallavalua

Kirkon ulkoseinärakenne tehdään lautamuottipintaisena paikallavaluna, ja ulkopinta kuorrutetaan tiiliverhouksella. Tämä johtuu arkkitehtuurista: pääsuunnittelijan ehdotuksen mukaisesti valmiissa betonipinnassa pitää näkyä lautamuottien jäljet. Toisaalta vaatimuksena on välttää julkisivussa saumoja. Näiden kahden vaatimuksen täyttäminen onnistuu Rami Tapanaisen mukaan nimenomaan paikallavalutekniikalla.

Ryömintätilaan mahtuu tekniikka oikein hyvin.

Toimisto-osan runko sekä portaat tehdään kokonaisuudessaan betonielementeistä. Paikallavaluna puolestaan toteutetaan sokkelien ulkokuoren ja ensimmäisen kerroksen katon palkkirakenteiden lisäksi osa ensimmäisen kerroksen seinistä. Itse kirkon ja rakennuksen muiden julkisten tilojen lattiapinta tehdään pääosin paikalla valettavasta mosaiikkibetonista.

Kadun puolella kirkon julkisivun materiaalikirjo on monipuolisimmillaan: tiilen monipuolisen käytön lisäksi siellä käytetään lasia niin, että lasielementit asennetaan kantavien, seinämäisten julkisivupilarien noin metrin levyisen välitilan kohdalle. Julkisivun rakennusfysikaalinen toimivuus tulee varmistetuksi noin 15 sentin tuuletusraolla lasin ja tiilen sekä betonisen ulkokuoren välillä.

Urutkin urakassa

Yksi monista Tikkurilan allianssiurakan erikoisuuksista on uusien kirkkourkujen sisällyttäminen urakkaan. Päätoteuttaja Lujatalo hankkii viimeistään syksyn aikana urut tarjouskilpailun voittavalta urkutehtaalta. Budjetti on tiukka, mutta teknis-toiminnalliset ja taloudelliset kriteerit täyttäviä valmistajia onneksi löytyi.

Valinnassa on ollut mukana kirkkomusiikin asiantuntijoita: oman seurakunnan kanttorin lisäksi urkumusiikkiosaamista myös Sibelius-Akatemiasta.

Ensimmäistä kertaa uudet urut soivat Tikkurilan kirkkoväelle alkuvuodesta 2021. 

Teksti Vesa Tompuri, kuvat Tomi Nuotsalo