Rakennustaito
RT 01/2016 | 19.2.2016 | Päivitetty 12.12.2016
Sitossa tietomallinnusta on hyödynnetty kahdessa hieman erityyppisessä, kesällä 2015 valmistuneessa infran suunnittelukohteessa. Toinen kohteista oli tien yleissuunnitelmatason mallinnuksen pilottihanke, jossa tietomallikoordinaattorina toimi suunnittelija, asiantuntija Juuso Virtanen Sitosta. Suunnitelma koski valtatie 6:n parantamista korkealuokkaiseksi valtatieksi Kukonojalta Tykkimäkeen noin 19 kilometrin matkalla.
Toisessa tuoreessa infran tietomallinnushankkeessa, Siton ja Rambollin tekemän Lahden eteläisen kehätien tiesuunnitelman laatimisessa, mallinnuksesta oli hankalassa maastossa korvaamaton apu. Hankkeen tietomallikoordinaattorina toimi suunnittelija, asiantuntija Liisa Kemppainen, joka pääsi hiomaan infran tietomallinnuksen työtapoja.
Yleissuunnitelmavaiheen pilotissa opeteltiin uutta.
”Suurin haaste on suunnittelun tarkkuuden ja mallintamisen yhteensovittaminen”, sanoo Siton tietomallinnuksen asiantuntija, johtava konsultti Juha Liukas.
Toteutussuunnitelmavaiheen hyvinkin tarkkoja tietomalleja odottaville yleissuunnittelun tietomalli on monin tavoin pelkistetympi. Liikenneviraston tietomallinnuksen kehittämispäällikkö Tiina Perttulan mukaan tämä ei kuitenkaan haittaa.
”Yleissuunnitelmatason tietomallissa voidaan esimerkiksi havainnollisesti tarkastella tielinjauksien vaikutuksia tulevaisuuden maankäyttöratkaisuihin asettamalla maastoon kaukanakin tulevaisuudessa mahdollisesti toteutuvia hankkeita”, Perttula kertoo.
Aikaisemmin kartalla oudolta näyttävälle tyhjälle maastonkohdalle löytyykin hyvä selitys.
Havainnollistaminen on avainsana, jos ajatellaan infrahankkeissa sidosryhmiä, asukkaita, mutta myös päättäjiä. Tietomallinnus antaa aikaisempaan verrattuna lyömättömän keinot vaikkapa kuulemistilaisuuksissa näyttää, mitä ollaan tekemässä, miltä lopputulos tulee näyttämään ja – hyvinkin nopeasti – mitä vaikutuksia erilaisilla vaihtoehtoisilla keinoilla voisi olla.
”Tietomallinnuksesta on suuri hyöty haettaessa hankkeille sosiaalista hyväksyttävyyttä”, Perttula vakuuttaa.
”Ennen tietomallinnusta jokainen suunnittelija loi 3D-mallin omassa päässään. Epäilen kyllä, etteivät ne vastanneet täysin todellisuutta”, Juha Liukas naurahtaa. ”On melkoinen etu meille infran asiantuntijoille, että nykyisin katselemme varmasti samaa näkymää.”
Teksti Dakota Lavento, kuvitus Liisa Kemppainen
Turun satamaan rakennetaan yhteisterminaali sekä linnan liepeille kokonainen merellinen kaupunginosa ja uusi museo. Myös alueen liikennejärjestelyt pistetään uusiksi. Turun kaupunginvaltuusto hyväksyi kesäkuussa asemakaavamuutoksen, joka muun muassa mahdollistaa Silja Linen ja Viking...
Maantiesiltojen korjausvelkaa lyhennetään Keski-Suomessa usean työmaan voimalla. Jyväskylässä kunnostetaan tänä vuonna samassa urakassa kaksi teräsbetonisiltaa. Köhniön asuinalueella Jyväskylän länsilaidalla sijaitsevien yli 50-vuotiaiden siltojen korjaustarpeet ovat pitkälti...
Yhä useampi vesilaitos hankkii uudenlaista valvontatekniikkaa seuraamaan vanhojen putkiverkostojensa kuntoa. Putkirikkojen ketju kiusasi Helsinkiä marraskuussa. Helsinki testaa parhaillaan valvontateknologioita. Kahden eri suomalaisfirman kehittämät älykkäät paineen ja tilavuusvirran...
Turun satamaan rakennetaan yhteisterminaali sekä linnan liepeille kokonainen mer...
Maantiesiltojen korjausvelkaa lyhennetään Keski-Suomessa usean työmaan voimalla....
Rakennustaito 22/1922 Ennakkotietoja alkaneesta teknillisestä jättiläistyöstä Ko...
Vastaa