Rakennustaito
26.9.2019
Kun rakentajat saivat Turun ammattikorkeakoulun kampuksen piirustukset eteensä, huomio kiinnittyi rakennuksen joka kerrokseen suunniteltuihin poikkeuksellisen suuriin terassitasoihin.
”Ensimmäisenä tuli mieleen, että Suomen sää- ja kosteusoloissa tämä on erittäin haastava suunnitelma”, YIT:n työpäällikkö Mika Mäntymäki sanoo.
Tavallisuudesta poikkeava ulkonäkö on ollut rakennuttajan tavoite.
”Halusimme, että rakennuksessa on visionäärinen arkkitehtuuri”, rakennuttajana toimivan Turun Teknologiakiinteistöjen kiinteistöjohtaja Olli Rosenberg sanoo.
Terassit tehdään niin sanottuina käännettyinä kattoina, eli ne toimivat osittain alla olevan kerroksen kattoina.
Terassin lattian alimmaisena rakenteena on ontelolaatta, jonka päällä ovat kaatovalu, vedeneristekermi ja salaojamatto. Niiden päälle tulee foam-eristeet, suodatinkangas, pintabetoni ja päällimmäisenä joko terassilauta tai maksaruoho.
”Haastavinta tässä on se, että teemme rakenteita, joiden päällä liikkuu paljon vettä ja talvella on vielä lunta ja jäätä”, Mäntymäki sanoo.
Jokaisen terassin puhkaisee viemäröinnin ohella kulkuportaat terassilta terassille. Aukkojen ja niiden saumojen tiivistäminen vaatii erityistä tarkkuutta.
Kampuksen useat haastavat rakenteet ovat vaatineet sekä suunnittelussa että rakennustöiden jokaisessa vaiheessa erityistä huolellisuutta ja valvontaa, kertovat YIT:n yksikönjohtaja Jukka Lämsä (vas.), vastaava työnjohtaja Arto Vainio ja työpäällikkö Mika Mäntymäki.
”Jos vuotoja jostain syystä tulisi, olisi niiden paikallistaminen erittäin vaikeaa verrattuna tavalliseen harjakattoon. Siksi pitää tehdä kerralla niin, että rakenteet kestävät kaikissa olosuhteissa”, vastaava työnjohtaja Arto Vainio sanoo.
Kyseessä ovat riskirakenteet, joiden valvontaan on kiinnitetty sekä suunnittelussa että kaikissa työvaiheissa erityistä huomiota. Terassirakenteiden ja koko rakennuksen osalta on noudatettu Kuivaketju10-toimintamallia, jonka valvonnasta on vastannut rakennuttajan nimeämä HJT-rakennuttajatoimisto.
Rakennuksen keskusaula on näyttävä paikka. Koko rakennuksen korkuisessa avarassa tilassa, korkealla olevan lasikaton alla, on sivuseinistä ulkonevia pieniä neuvottelutiloja, kuin isoja sokeripaloja. Tilaa hallitsee massiivinen betonipintainen portaikko, joka on nimetty tiedon portaiksi. Betonipinnat hallitsevat muutenkin talon sisätiloja monin paikoin.
Rakennuksen ulkonäkökin on poikkeuksellinen. Sen erikokoiset ikkunat eivät ole rivissä, mikä johtaa siihen, että kerrosten hahmottaminen ulkoapäin ei nopeasti katsottuna ole helppoa. Toinen poikkeuksellinen asia on tanskalaisista käsin lyödyistä erikoistiilistä muurattu ulkopinta.
”Kivet on poltettu niin, että ne eivät ime juuri laastia, joten laasti tarvitsee tavallista enemmän kuivumisaikaa. Aika vähän seinää nousee päivässä. Materiaalivalinta ja työtapa nostavat kustannuksia melkoisesti verrattuna elementtiseiniin”, Mäntymäki sanoo.
Kampusrakennuksen alakerrassa olevat laboratoriotilat vaativat poikkeuksellisia rakenteita. Sekä moottorien testauslaboratoriot että akustiikkalaboratoriot pitää eristää muista rakenteista jousituksilla ja paksuilla tuplaseinillä.
Moottorilaboratoriot eristetään, jotta ne eivät häiritsisi muuta opetustoimintaa ja akustiikkalaboratoriot siksi, etteivät niiden herkät mittalaitteet häiriintyisi. Moottorilabrasta pitää lisäksi johtaa pakokaasut ja siellä syntyvä lämpö ulos.
Perinteisiä luokkahuoneita talossa ei juuri ole, vaan kaikki tilat ovat helposti muunneltavia erilaisia opetustilanteita varten. Runko on pilaripalkkiranteinen, mikä edesauttaa tilojen muunneltavuutta.
Rakennuttaja on halunnut talon olevan tavallista erikoisemman näköinen. Esimerkiksi erikokoiset ikkunat
eivät ole rivissä.
Turun ammattikorkeakoulu ja Turun Teknologiakiinteistöt käynnistivät uuden kampuksen hankesuunnittelun vuonna 2016. Arkkitehdiksi valittiin Sigge Arkkitehdit Oy:n
Pekka Mäki. Saman vuoden lopussa lähetettiin urakoitsijoille tarjouspyynnöt. Kisan voitti silloinen Lemminkäinen, jonka kanssa allekirjoitettiin KVR-urakkasopimus toukokuussa 2017.
Työt Kupittaalla käynnistyivät tontilla aiemmin olleen rakennuksen purkamisella. Työmaan aikataulu on pitänyt hyvin, vaikka monin paikoin on jouduttu miettimään yhteistuumin, miten suunnitelmissa olevia erikoisratkaisuja toteutetaan käytännössä.
Uusi ammattikorkeakoulun kampus valmistuu ensi huhtikuun loppuun mennessä. Opiskelijat ja opettajat pääsevät uudelle työpaikalleen elokuussa 2020.
Teksti Jukka Nortio, kuvat Juho Kuva
Viimeksi kuluneina vuosikymmeninä on puun käyttö vaativimpiin rakennuksiin huomattavasti vähentynyt raudan ja rautabetonin voittokulun tieltä. Käytäntöön tulleet uusaikaiset sillat ja tehdashallit ovat miltei yksinomaan rakennetut joko raudasta tai rautabetonista, joita pidetään...
Sähköiset koneet yleistyvät työmailla, ja fossiilisten polttoaineiden käyttöä pyritään vähentämään. Niinpä siirrettävistä sähkövarastoista on tullut entistä kilpailukykyisempiä ratkaisuja sähköntarpeeseen. Usein rakennus- tai saneeraustyön vaatima sähköntarve ylittää...
Puurakenteisen tuulettuvan alapohjan korjaukset täytyy aina suunnitella kokonaisuutena. Ryömintätilaista alapohjaa on taloissa käytetty yli 100 vuotta. Vauriot puurakenteisissa ryömintätilaisissa alapohjissa ovat hyvin yleisiä myös uudemmissa taloissa. Rakenteen keskimääräinen...
Viimeksi kuluneina vuosikymmeninä on puun käyttö vaativimpiin rakennuksiin huo...
Sähköiset koneet yleistyvät työmailla, ja fossiilisten polttoaineiden käyttöä py...
Perinteinen kaukolämpötekniikka on korvattavissa lämpöpumpputekniikalla. Turun R...
Vastaa