Joensuun pohjoispuolelle syksyllä käyttöön otettava Raatekankaan eritasoliittymä oli jo lopputalvesta viittä vaille valmis. Nopeutetun aikataulun salaisuus oli alkuvaiheen satsaus runsaaseen konekalustoon sekä kaikkien kuuden sillan rakentaminen kattotuoliyrityksessä tehtyä innovaatiota hyödyntäen.

Joensuun seutu on saanut viime aikoina suhteellisen avokätistä kohtelua valtiovarainministeriön budjetista vastaavilta. Mitään jättihankkeita seudulla ei ole ollut käynnissä, lukuisia keskisuuria kylläkin. Syksyllä valmistuu Joensuun keskustan pohjoispuolelle hankkeista tuorein, Raatekankaan eritasoliittymä. Sen rakenteet ulottuvat runsaasti ympäristönsä vallitsevan maanpinnan alapuolelle. Kun on tiedossa, että Pohjois-Karjalan maaperä on tyypillisesti hyvin vesipitoista silttiä, pohjavedenhallinnan vaativuus ei ole tälläkään työmaalla yllätys.

”Noin 4–5 metrin verran on menty pohjavedenpinnan alapuolelle. Siitä on selvitty työmaan aikana yli kymmenellä uppopumpulla. Työmaan valmistuessa käyttöön tulee kaksi hulevesipumppaamoa, joiden avulla pohjavesi saadaan pysyvästi hallintaan”, kertoo työmaapäällikkö Riku Kananen kohdetta urakoivasta Oteran Oy:stä.

Koko työmaa-alue on useiden kilometrien pituinen. Urakkaan sisältyy eritasoliittymän lisäksi noin 1,6 kilometrin verran Valtatie 6:n remonttia ja saman verran katuverkoston remonttia. Lisäksi rakennetaan kaksi uutta katua, Levytie ja Kiilatie. Kustannuksista ja työajasta valtaosa kuitenkin keskittyy eritasoliittymän rakennustöihin.

”Kuudesta sillasta viimeinen, kevyelle liikenteelle tarkoitettu, oli jo helmikuussa lähes valmis. Siltatöissä meille koitui huomattavaa aikatauluetua keiteleläisyrityksen innovaatiosta, joka perustuu talonrakennuksen kattotuoliristikoiden hyödyntämiseen sillan tukitelineinä”, kertoo Oteranin työpäällikkö Markku Savolainen.

Säästyneitä euroja ja miestyötunteja

Markku Savolainen kertoo Sepa Oy:n kattotuoliristikkoidean nopeuttaneen kunkin sillan rakennustöitä kahdella viikolla. Tyytyväisyyttä lisäsi hänen mukaansa se, että valmistajalta tuli toimituksen mukana tarkat mitoituslaskelmat, mikä helpotti ratkaisun hyväksyttämistä rakennuttajalla. Ratkaisu on yleistymässä ainakin Sisä-Suomessa, sillä esimerkiksi Jännevirran käynnissä olevalla siltakorjaustyömaalla on käytössä vastaava ratkaisu.

Savolainen kertoo urakan valmistuvan etuajassa myös siksi, että työmaa päätti mobilisoida heti alussa konekalustoa käyttöön ylimäärin.

”Tällä tavalla kiireen saa pois heti alun jälkeen. Tässä on se etu, että saamme vapautetuksi resursseja jo tulevaksi kesäkaudeksi muualle, vaikka työmaan valmistumiseen on vielä aikaa käytettävissä”, hän selvittää.

Osansa tämän työmaan onnistuneeseen aikataulunhallintaan on myös leudolla talvella. Lunta Joensuun seudulla sen sijaan on piisannut enemmän kuin kotitarpeiksi. Kevättä kohti edettäessä tämä on tiennyt työmaalle myös lumitöitä, jotta viimeistelyyn eli muun muassa viherrakentamiseen päästäisiin niin aikaisin keväällä kuin mahdollista.

Massat tasapainoon

Urakka sisältää kuuden uuden sillan, neljän vinojalallisen kehäsillan ja kahden pilariulokelaattasillan rakentamisen. Kaikki kuusi ovat teräsbetonirakenteisia, ja niiden pituudet vaihtelevat 25–50 metrin välillä. Uudisrakentamisen lisäksi oli purettava kaksi vanhaa siltaa, koska muuten kiertoliittymän rakentaminen suunniteltuun paikkaan olisi estynyt.

Vaikka sillat muodostavatkin ison osan runsaat yhdeksän miljoonaa euroa maksavan hankkeen kokonaiskustannuksista, myös maansiirtotöillä ja niiden optimoinnilla in iso merkitys.

”Suunnitelmissa oli varauduttu noin 34 000 kiintokuutiometrin ylijäämään ja siis näiden massojen poiskuljetukseen, pääsimme lopulta lähes täydelliseen massatasapainoon. Se onnistui järkevällä maisemoinnilla”, Markku Savolainen kertoo.

Rakennuttajina hankkeessa toimivat sekä Keski-Suomen ELY-keskus että Joensuun kaupunki tasaosuuksin.

”Pohjavesiongelmat olivat tiedossa, ja urakoitsija on selvinnyt niistä kohtuullisen hyvin. Työt lähtivät kaiken kaikkiaan rivakasti liikkeelle ja valmistuvat etuajassa, toteaa projektipäällikkö Heikki Liukkonen Keski-Suomen ELY-keskuksesta.

Raatekankaan eritasoliittymä

  • Rakennuttajat: Joensuun kaupunki ja Keski-Suomen ELY-keskus
  • Pääurakoitsija: Oteran Oy
  • Suunnittelu ja valvonta: Ramboll Finland Oy
  • Työmaan aikataulu: huhtikuu 2017–syyskuu 2018
  • Kustannukset: 9,3 milj. €
  • Urakan sisältö: kuusi uutta siltaa + 1,6 km Vt 6:n remonttia + katuverkoston rakentamista ja korjaamista

Teksti Vesa Tompuri, kuvat Matti Vuohelainen