Korjausrakentamisessa yrityskumppanit ja henkilöt usein vaihtuvat, kun siirrytään seuraavaan projektiin. On sitäkin tärkeämpää jokaisessa hankkeessa rakentaa hyvä yhteishenki ja sujuva tiedonkulku, korostaa Raksystemsin projektipäällikkö Jaakko Suomela.

Korjausrakennushankkeissa on käytössä­ erilaisia yhteistoimintaurakoita, joissa­ pääurakoitsija vastaa suunnittelusta­ hankesuunnitelman pohjalta. Silloin suunnittelun ja toteutuksen välisiä ristiriitoja pitäisi syntyä vähemmän, koska asioita ratkotaan kootusti.

”Syyllisten etsiminen ja osoittelu jää pois, ja johtamisen ilmapiiri on miellyttävämpi. Myös minun tehtäväni projektipäällikkönä helpottuu, koska asioin lähinnä pääurakoitsijan kanssa, joka puolestaan ohjaa­ sekä suunnittelijoita että aliurakoitsijoita. Jos työmaalla huomaan, että on toimittu suunnitelmista poiketen, niin keskustelu käynnistyy suoraan työmaajohdon kanssa työmaakopissa tai puhelimitse. Siinä tilanteessa ei riehuminen auta”, pohtii asiantuntijayritys Raksystemsin projektipäällikkö Jaakko Suomela.

Jos Raksystemsin oman porukan kanssa asiat eivät mene sovitusti, Suomela kiinnostaa erityisesti, missä ja miksi kommunikaatio katkesi.

”Palautteen on oltava rakentavaa, sillä jokainen meistä tekee virheitä eikä aina onnistu sataprosenttisesti annetussa tehtävässä. Yleensä ei ole yhtä syytä eikä syyllistä. Onkin etsittävä todellinen syy tapahtuneeseen, jotta opittaisiin, mitkä asiat olisi pitänyt tehdä toisin. Pyrin säilyttämään keskusteluissa kehittävän näkökulman”, Suomela sanoo.

Valmentava ote on nykypäivää

Suomelan mukaan suomalainen johtaminen rakentuu yhä pitkälti armeijassa annettujen oppien pohjalle.
”Minusta esimiesroolin perusperiaatteet tulevat sieltä. Tuntemattoman sotilaan voi sanoa olleen suomalaisen johtamisen peruskirja vuosikymmeniä, eikä­ sen oppeja pidä väheksyä siviilimaailmassakaan. Myös rakentamisessa ja rakennustyömaalla toimivat samat periaatteet.”

”Nykyisin yritykset kouluttavat esimiestehtäviin hyvin ja monipuolisesti, mutta Tuntemattomasta, kertausharjoituksista ja toki myös kokemuksen kautta ne opit ovat ainakin minulle tulleet.”

Esimiehen toiminta on sotilasjohtamisessa aika suoraviivaista, sillä operaatioissa pitää komentoketjun toimia. Suomela toteaa sotilasjohtamisen kuitenkin viime vuosina kehittyneen paljon.

”Siinä on vahva valmentava ote. Samalla tavalla­ esimiehen on saatava jokaiseen rakennushankkeeseen yhteishenki. Kaikilla pitää olla halu yhteistyöhön ja tavoitteet selvillä. Esimiehen ei pidä kertoa, miten pitää kävellä, vaan minne ja miksi ollaan kävelemässä. Esimerkki, malli sekä mukana oleminen ovat mielestäni keskeiset esimiestyön periaatteet”, Suomela listaa.

Jaakko Suomela

  • Projektipäällikkö.
  • 50-vuotias.
  • Koulutus: insinööri AMK, Ympäristötekniikka, Mikkelin AMK 1997.
  • Työnantajat: Raksystems, Suomen Talokeskus, Consti Talotekniikka, Sweco.
  • Perhe: vaimo ja kaksi lasta.
  • Harrastukset: BBQ ja ulkoilu.

Tärkeintä on huomioida ihmiset

Suomela toteaa oman johtamisensa olevan nykyisin enimmäkseen muuta kuin esimiestyötä.
”Työssäni projektipäällikkönä on oleellista varmis­taa, että aluksi suunnittelijoilla ja myöhemmin to­teut­­tajilla on aina oikea tieto käytettävissään. Ilman sitä he eivät osaa toimia oikein. Suunnitteluvaiheessa on mietittävä, miten tehdään tilaajan tarpeet, toiveet ja halut selviksi suunnitteluryhmälle.”

Korjausrakentamisessa porukat usein vaihtuvat­. Vain harvoin peräkkäisissä hankkeissa on samoja henkilöitä tai urakoitsijoita. Siksi on mietittävä hankkeen johtamista, kun porukka kootaan aina uudelleen. Keskeistä on se, että kaikki henkilöt ymmärtävät, mitä ollaan tekemässä.

”Vetämissämme hankkeissa, joissa projektipäällikkö siis ei ole suoranaisissa esimiestehtävässä, joudun edistämään ihmisten ajatusjohtajuutta. Silloin ihmisten huomioiminen ja kuunteleminen ovat johtamisen ykkösjutut”, Suomela korostaa.

”Itse asiassa ydinongelma voikin olla se, miten tilaajalta saadaan toiveet ja tarpeet selville. Siinä tehtävässä joutuu johtamaan myös tilaajaa eli asiakasta.”

”Työssäni projektipäällikkönä on oleellista varmistaa, että aluksi suunnittelijoilla ja myöhemmin toteuttajilla on aina oikea tieto käytettävissään”, Jaakko Suomela toteaa.

Toiveista suodattuu realistinen suunnitelma

Tilaajan toiveet eivät suinkaan aina ole selkeitä. Toisinaan ne eivät ole ihan realistisia. Projektipäällikön tehtävä on silloin hankesuunnitteluvaiheessa suodattaa tilaajan toiveet. Näin niistä syntyvät toteutuskelpoiset aihiot, ja suunnittelijat ja urakoitsijat ymmärtävät ne.

”Tilaaja saa haluta mitä vaan, mutta minun tehtä­väni on yrittää selvittää, miten ne ovat käytännössä­ toteutettavissa. Melkein kaikkihan on mahdollista, jos taskuissa riittää syvyyttä. Kuitenkin on mietittävä, onko ehdotettu järkevää. Tämä vaatii joskus tiukan periaatekeskustelun. Se on tilaajan johtamista”, Suomela toteaa.

Korjausrakentamisessa ja sen johtamisessa etenkin taloyhtiöissä toimitaan paljon myös mielikuvien­ ja tunneasioiden ympärillä, vaikka käytännössä työ on varsin arkista rakentamista.

”Tavoite, minne mennään ja miksi työtä tehdään, on jokaisen hankkeeseen osallistujan ymmärrettävä. Lisäksi on oivallettava oma rooli prosessissa ja työyhteisössä. Yksin meistä ei kukaan pärjää, ja siksi on ymmärrettävä, miten oma osuus vaikuttaa kokonaisuuteen. Yksin taistelevia sotureita ei hankkeissa­ ­tarvita.”

3 pointtia

  • Tavoitteet pöydälle avoimesti, jotta kaikki tietävät, minne ollaan menossa.
  • Olemme kaikki erilaisia. Ota se huomioon johtamisessa.
  • Hyväksy tosiasiat. Suunnitelmia pitää pystyä muuttamaan joskus nopeasti.

Teksti Risto Pesonen kuvat Raksystems