Puuelementtiteollisuus on kehittynyt siinä määrin, että palomääräykset ovat entistä harvemmin esteenä suunniteltaessa esimerkiksi urheiluhallien kattorakenteita. Tapiolan urheilupuistoon kesällä valmistuva harjoitusjäähalli on tästä yksi esimerkki.

Nykyiset tiukat työmaa-aikataulut vaikuttavat usein keskeisellä tavalla myös runkoratkaisun valintaan. Tämä on kilpailutekijä teollisille rakenneosavalmistajille, oli kyse sitten betonielementti-, teräs- tai puuelementtiteollisuudesta. Viime vuosina markkinoille on tullut uusina vaihtoehtoina nimenomaan viime mainittuja. Esimerkiksi puisten kattoelementtien valmistusta ovat käynnistäneet sekä perinteiset metsäteollisuusyritykset että pienemmät, pelkästään rakennusalaan erikoistuneet valmistajat.

Osaavista puurakenteiden suunnittelijoista sen sijaan on ollut lievää pulaa, ja puuhun erikoistuneille konstruktööreille on riittänyt hommia. Yksi puurakennespesialisteista on Espoossa omaa insinööritoimistoa pyörittävä Asko Keronen.

”Suunnittelussa on tietysti noteerattava palotekniset ja toisaalta kosteustekniset näkökohdat painokkaasti. Esimerkiksi Tapiolan rakenteilla olevan harjoitusjäähallin katto tehdään puuelementeistä. Niiden lujuusopillisesta mitoituksesta selvisi helposti, kun taas kosteus- ja varsinkin paloteknistä mitoitusta piti miettiä pidempään”.

NCC Rakennus Oy:n urakoiman harjoitusjäähallin teräsrakenteisen rungon jänneväli on vain 6,7 metriä. Urakoitsijan työmaapäällikkö Risto Törmä kertoo yllättyneensä siitä, että rungon päälle asennetut puiset kattoelementit saatiin paikalle ainoastaan neljässä päivässä.

”Sen päälle tarvittiin toki jonkin verran katolla tehtäviä saumaustöitä. Kuitenkin aikaa säästyi lähes kaksi viikkoa verrattuna muihin kattoratkaisuihin”, Törmä perustelee.

Perusmuodossaan Metsä Groupin valmistamat puukattoelementit eivät olisi täyttäneet tarvittavaa tunnin palonkestovaatimusta. Vaatimus täyttyi, kun kattorakenteisiin lisättiin paloeristyslevy. Lämmöneristeeksi puolestaan valittiin polyuretaanilevy. Tämä oli Asko Kerosen mukaan kosteusteknisten näkökohtien vuoksi ainoa järkevä vaihtoehto.

”Jäähallit ovat siitä mielenkiintoisia rakenteita, että ’jääkaappi’ voi olla kummalla puolella rakennetta tahansa”, hän pohtii.

Valmistajan, Metsä Woodin suunnittelupäällikkö Henri Salosen mukaan vaativinta oli rakennusfysikalisten, paloteknisten ja pitkäaikaiskestävyysominaisuuksien yhdistäminen.

”Varsinkin jäähallin sisällä näiden ominaisuuksien onnistunut yhdistäminen voi olla mutkikasta, elleivät sisäilmaolot ole täsmällisesti tiedossa.”

Teksti Vesa Tompuri, kuvat Matti Vuohelainen