Jakomäen pääurakoitsija oli varautunut talveen jo tarjousta tehdessään, koska pitkässä hankkeessa aina viedään läpi useita työvaiheita talvisissakin olosuhteissa.

Helsingin Jakomäen asuinrakennusprojekti etenee vauhdilla.  Sitä on seurattu alkuvuonna Rakennustaidossa sekä printti- ja verkkonumeroissa.

Tälle suurhankkeelle tunnusomainen pitkäjänteisyys alkoi jo rakennuttajan toiminnassa. Kun suunnittelijat pääsivät ajoissa tekemään varsin valmiiksi työnsä, se on auttanut projektinjohtoa hankkeen läpiviennissä.

Rakennuttaja, ATT:n projektipäällikkö Jari Kiesilä kertoi nuottien ulottuneen alusta alkaen luovutukseen asti, vaikka ensimmäiset muutot uusiin asuntoihin tapahtuvat syksyllä 2016.

”ATT:n toimintatapaan kuuluu hankkeen loppupäänkin varmistaminen ja siinä auttaa tilanneraportointi 15 viikkoa ennen luovutuspäivää. Urakoitsijan velvollisuutena on kutsua koolle osapuolet, jolloin tarkistetaan, onko hallittu virheetön luovutus mahdollinen sovitussa aikataulussa. Kenenkään etu ei ole nollavirheluovutuksen epäonnistuminen.”

Alkuaan oli suunniteltu ison urakan luovutuksen tapahtuvan kerralla, mutta keskustelut vaiheittaisesta luovutuksesta ovat pääurakoitsija Rakennusosakeyhtiö Hartelan aloitteesta käynnissä.

Perustyöt alta pois ennen talvea

Hartelan työpäällikkö Arttu Närvänen kertoo hankkeen edenneen suunnitellusti sekä aikataulun että kustannusten suhteen.

”Meille hanke oli alkuaan kaksijakoinen, kolmen ison rakennuksen perinteinen urakka valmiilla suunnitelmilla ja KVR-urakkana kaksi pienempää taloa, jotka tulivat työn alle isojen jälkeen. Pienemmille saatiin rakennusluvat heinäkuussa ja sopimus ATT:n kanssa allekirjoitettiin syyskuun alussa. Talven lähestyessä onkin laajalla työmaalla käynnissä kaikki rakennusvaiheet.”

Ensimmäisissä rakennuksissa ovat elementtiasennukset päättymässä ja vesikattotyöt alkamassa. Talotekniikan urakoitsija käynnistelee patterilinjojen asennuksia ja sisätöissä alkaa väliseinien muuraus. Viimeiseksi valmistuvissa taloissa louhinnat ja maatyöt hoidetaan ennen talventuloa.

Hartela on jakanut oman urakansa aliurakoiksi. Työmaalla on pääurakoitsijan työnjohtomme lisäksi vain muutamia pääurakoitsijan omia miehiä.

”Syksyn tultua on työnjohtoa vahvistettu ja vastaavan tukena on kahden työmaainsinöörin lisäksi viisi työnjohtajaa. Aliurakoitsijoista useimmat ovat meille ennalta tuttuja ja uskon homman sujuvan hyvin jatkossakin. Talven olemme ottaneet huomioon jo sopimusvaiheessa ja vastuut ovat selvät. Seuraamme kuitenkin tarkkaan tahdistavien töiden etenemistä, jottei yllätyksiä pääse syntymään”, kertoo Närvänen.

Työpisteeseen täyssuojaus

Elokuussa Hartela päätti väliseinä-, tasoite- ja maalausurakoista. Niissä on vältetty pilkkomista pieniin osasiin, mikä vaatisi pääurakoitsijalta lisäpanostuksia sekä hankinta- ja sopimusvaiheessa että toteutuksen aikana.

Kohteen vastaava työjohtaja, rakennusmestari Mika Haukkamäki kertoo tulevaan talveen varaudutun jo toukokuussa, jolloin rakennuttajan kanssa pohdittiin ATT:n ohjeiden vaatiman täyssuojauksen toteuttamista. Neuvotteluissa päädyttiin rakennusten runkosyvyyksien ja kattojen korkeuksien vaihtelevuuden johdosta osittaiseen suojaukseen.

Jakomäessä tämä tarkoittaa talojen kulkuaukkojen ja IV-konehuoneiden huolellista peittämistä ja vesikattotöiden mahdollisimman nopeata loppuunsaattamista. Vaikeusastetta nostaa läheinen Malmin lentokenttä, jonka takia nosturitornien korkeutta on jouduttu madaltamaan.

Aikataulut ovat kokonaisuudessaan Haukkamäen mukaan pitäneet hyvin. Julkisivuelementtejä valmistavan tehtaan kapasiteetti on ollut tiukoilla, mutta viivästymä ei kokonaisuutta haitannut.

Kaukolämpö tukee talvilämmitystä

Alueen toteutusjärjestys on tarkkaan harkittu ja ensimmäisten rakennusten antamat opit ovat olleet käytössä seuraavissa. Koko rakentamisprosessissa syntyvä toistuvuus ja sen antama hyöty pyritään maksimoimaan ja vaiheistus näyttä toimivan hyvin.

”Ensimmäisten rakennusten neljästä lamellista kahden elementtirunko nostettiin kerros kerrokselta ylös asti, minkä jälkeen aloitimme rakennuksen kahden seuraavan lamellin nostot alhaalta samalla lailla. Näin porukka etenee harjaantuessaan nopeimmin työssään, uskomme”, Haukkamäki selvittää ratkaisuaan.

Maatyöt saadaan suunnitelmien mukaisesti kaikissa rakennuksessa alta pois ennen talventuloa. Viimeisessäkin anturoiden valut ja sokkeliasennukset ovat marraskuun alussa tehty.

Työkohteiden lämmitystä tukee alueelle tulevan kaukolämmön hyödyntäminen. Ramirentiltä vuokratuilla väliaikaisilla vaihtimilla saadaan enemmän tehoja vesikiertoisiin puhaltimiin. Rungon holveilla sekä saumavalujen että kuorilaatan pintavalujen aikana on käytössä nestekaasusäteilijät nopeuttamassa betonin kovettumista.

Elementtien täsmätoimitus tarkkaa yhteistyötä

Rakennusten runkotyöt ovat rullanneet loppukeväästä alkaen. Elementtien valmistuksen oli Hartela jakanut usealle toimittajalle. Ontelo- ja kuorilaattojen toimittaja on Betset Oy, julkisivujen Hartelan oma elementtitehdas Paraisilla, portaiden Rudus Oy Ab, väliseinien ja hissikuilujen Parma Oy Ab ja hormielementtien Elpotek Oy. Asennus on keskitetty Asennuspalvelu Huuhka Oy:lle.

Betset Oy:n toimitukseen kuuluvat kohteen kuori- ja ontelolaatat, yhteensä lähes 20.000 neliötä ja yli 2.500 elementtiä. Ne toimitetaan kahdelta tehtaalta. Valtaosa tästä massiivisesta toimituksesta on ontelolaattaa, 15.500 neliötä, ja kuorilaattoja käytettiin ulokeparvekkeiden vaatiessa tukirakenteita.

Kohteen aikataulutus ei ole tehtaalle ollut ongelma, koska kaupat syntyivät jo marraskuulla ja toimitukset alkoivat toukokuussa. Kuvatoimitusaikatauluja hiottiin yhdessä pari kuukautta ennen valmistusta ja jo helmikuussa Betset sai työmaalta runkoaikataulun, johon oli portaittain aikataulutettu kohde.

”Harvoinpa hankkeet ovat näin hyvin aikataulussa pysyneet. Tietenkin tuo ennakkosuunnittelu sen ratkaisee. Kuvat ontelolaatoista ovat tulleet kolme kuukautta ennen elementtien toimitusta, joten oma punossuunnittelumme on hyvin ehtinyt mukaan. Kuormajakokaavio toimitetaan Huuhkalle hyväksyttäväksi ja sen pohjalta ja kuormanumeron perusteella he tilaavat ontelolaatat työmaalle kuljetussuunnittelijaltamme haluamaansa aikaan”, kertoo Betsetin tehdaspäällikkö Jukka Heiskanen.

Talvi ei varsinaisesti vaikuta elementtivalmistukseen halleissa, mutta vaatii puhdistustöitä tehtaan varastoalueella valmiiden kuormien päältä ja lisäksi kuljetuksien aikataulutuksessa joudutaan ottamaan huomioon talvikeli.

Ontelolaatoista tehtävät kuormat varastoidaan tehdasalueelle valmiskuormina omille jaloilleen ja ovat viikon verran ulkona. Ennen kuljetusta lumi puhdistetaan tehtaalla ja työmaalla uudelleen kuljetuksen aikana mahdollisesti kerääntynyt lumi.

Tiukka aikataulu vaatii väliaikaisia lisäresursseja

Myös elementtien asennuksesta vastaava Asennuspalvelu Huuhka Oy:n omistaja Jari Huuhka kertoo aikataulun pitäneen hyvin ja pienet viivästymät on jo saatu kiinni.

Huuhkan kolmas asennusryhmä tuli syyskuun puolivälissä kuukauden ajaksi hoitamaan kolmannen rakennuksen alapohjan ja nyt Huuhkan mukaan aikataulut ovat erittäin hyvässä mallissa.

Muutoksia ontelolaattatehtaan valuohjelmaan kertoo Heiskanen tuoneen tämän kolmannen asennusryhmän tulo työmaalle. Kuitenkaan ei sen tarvitsemien alapohjaelementtien valmistaminen lopulta hidastanut työmaan rytmiä.

”Talvi aina hiukan hidastaa töitä, mutta tässä hankkeessa ei aikataulu anna joustovaraa. Sen takia lisäämme tarvittaessa resursseja puhdistustyöhön. Lisäksi asentajien konttia varustetaan talven varalle mm. petkeleillä ja lämmittimillä, mutta senpä enempää ei kokeneen porukan tarvitse murehtia”, kertoo Huuhka.

Heiskasta ja Huuhkaa kuunnellessa tuntuu onteloihin tiivistyvä vesi itse asiassa olevan talvisen elementtirakentamisen ainoa ongelma. Sen ratkaisemisessa avainasemassa on asennuksen jälkeiset saumavalut. Valut ja siihen liittyvät jälkityöt hoituvat Jakomäessä omana aliurakkanaan.

”Oman riskinsä laatat saattavat tosiaankin aiheuttaa, kun lämpö saadaan rakennuksessa päälle. Silloin vettä voi tiivistyä onteloihin ja se tulee hoitaa hallitusti pois. Juotosmassa voi tukkia saumavalujen jälkeen elementteihin tehdyt vesireiät ja silloin työmaalla on oltava hereillä. Valmiiksi poratut reiät eivät riitä ongelman poistamiseksi, vaan vesikellojen kohdalle on avattava uusia reikiä”, muistuttavat Heiskanen ja Huuhka kollegojaan.

Teksti Risto Pesonen