TALK palasi Tampereelle

RKL:n ja ammattikorkeakoulujen rakennusalan koulutusvastaavien yhteinen keskustelutilaisuus TALK teki paluun Tampereelle koronavuosien jälkeen. Kyseessä oli kahdeksas kerta vuonna 2014 käynnistetylle traditiolle.

Osanotto TALK-tilaisuuteen oli ennätyksellistä: yhteensä 19 koulutuspäällikköä ja lehtoria 14 ammattikorkeakoulusta. RKL:ltä oli myös laaja edustus, sillä ammattikorkeakoulu­yhteis­työ koskee yhä suurempaa joukkoa liiton henkilöstöstä. Läsnä oli myös liiton puheenjohtaja Jukka Lintunen.

Ohjelmaan kuului myös ajan­koh­taisia alustuksia. Opetusneuvos Ilmari­ Hyvönen opetus- ja kulttuu­ri­­­ministeriöstä kertoi ammat­ti­­kor­kea­koulujen aloitus­paikoista. Halli­tusneuvos Kirsi Martinkauppi ympä­ristöministeriöstä puolestaan avasi uuden rakentamislain tuomia muutoksia ja RKL:n järjestöpäällikkö Mikael Åhl siihen liittyvää pätevyyslakia, joka vaikuttaa mullistavasti FISE:en ja myös RKL:n koulutustarjontaan – jos siis lakipaketti ehtii eduskunnan käsittelystä läpi­ ennen istuntokauden päättymistä maaliskuussa.

Historiaa ja nykypäivää

Turun AMK:n emeritusopettaja­ Risto Grusander kertoi TALKin perustamisesta. Alkujaan 2013 lopulla ideoitu tilaisuus on tarkoitettu rakennusmestarien koulutusvastaavien keskustelutilaisuudeksi, tärkeiden asioiden nostamiseksi yhteiseen käsittelyyn.

Tilaisuuden idea on kantanut, ja nykyään mukana ovat myös rakennuspuolen insinöörikoulutuksen opettajat.

Opiskelijatutkimus esiteltiin

RKL:n toimitusjohtaja Maria-Elena Ehrnrooth toi esille tutkimuksessa esiin nousseen rakennusalan opis­ke­lijoiden huolestuttavan heikon valmistumisprosentin. Vain noin kolmannes AMK:n rakennusalan opiskelijoista valmistuu 3,5 vuoden tavoiteajassa, noin 60 prosenttia on valmistunut 6 vuodessa ja noin kolmannes ei saa koskaan papereita. Tutkimus on osa Rakennusmestarien Säätiön rahoittamaa Mestarin elinkaarimalli -hanketta.

RKL on menneinä vuosina loban­nut aloituspaikkojen lisäämistä, mutta tutkinnon läpäisyyn ei ole aiemmin kiinnitetty riittävästi huomiota. Asia on yhteiskunnallisesti ja ammattikorkeakouluil­le taloudellisesti merkittävä, ja sen ratkaisemiseen tarvitaan yhteistyötä.

Paikkojen lisäys voi pienentää vetovoimalukua

Opetusneuvos Hyvönen kertoi, että vuosina 2020 – 2022 on merkittävästi lisätty paikkoja ammattikorkea­kouluihin, mutta iso osa paikoista on mennyt niille, joilla on jo korkeakoulututkinto.

Paikkojen lisäys ei kuitenkaan­ paranna läpäisyprosenttia. Hyvö­sen­­ mukaan ministeriössä­ käydään paljon keskustelua alhaisista läpäi­sy­luvuista. Haasteena on sekin, että­ kun aloituspaikkoja lisätään, veto­voima laskee – ellei hakijamäärä samaan aikaan kasva. Hyvönen pohtikin, tuleeko sisään opiskelijoita liian heikolla motivaatiolla.

Opiskelijoiden valmiudet oppia entistä heikompia

Opettajakunta toi esille huolen opiskelijoiden laajasta kirjosta sisään­pääsyssä ja heidän taustoissaan. Vahvasti eriytyneet osaamistasot vaikuttavat opetukseen ja ­aiheuttavat lisäkustannuksia.

RKL muistutti, että liitto kantaa yhteiskunnallista vastuuta tarjoamalla tukiopetusta ruotsissa, luonnontieteellis-matemaattisissa aineissa sekä kentän pyynnöstä ­pian myös suomen kielessä.
Jouni Ruotsalainen Metropoliasta sekä Panu Putkonen Jyväskylän AMK:sta toivat esille opiskelijoiden heikentyneet opiskeluvalmiudet. Perusasioihinkin tarvitaan apua. Huomionarvoista on, että­ päiväopinnoissa läpäisytaso on huonontunut etäopintojen takia.

Monta oppilaitosta riivaa myös opettajapula: esimerkiksi Kotkassa on ollut jo pitkään täyttämättä­ ­aineenopettajan toimi. Kilpailu ammatillisten aineiden opettajista on kova.

Rakennusmestarien Säätiön hallituksen puheenjohtaja Ari Autio avasi yleisölle Säätiön tarjoa­mia mahdollisuuksia opiskelijoille ja markkinoi muun muassa tulevaa stipendimatkaa. Osallistujat olivat kaikki herttaisen yksimielisiä siitä, että TALK-tapahtumaa tarvitaan jatkossakin.

Teksti Maria-Elena Ehrnrooth kuvat Matias Ahonen