Työmaiden uusi aikakausi on tuonut mukanaan paremman projektinhallinnan, lyhyemmät läpimenoajat ja tasaisemman työtahdin. Digikehityksen valtatie on puolestaan vasta kunnolla aukeamassa.

Viime vuosien merkittävin muutos suomalaisilla rakennustyömailla on tahti­tuotannon yleistyminen. Tätä lean-ajatteluun perustuvaa näkemystä projektituotannosta on hyödynnetty menestyksekkäästi vaativissa hankkeissa, kuten esimerkiksi Finavian suurhankkeissa Helsinki-Vantaan lento­asemalla.

”Alun perin varsin kaoottiseen rakennusprosessiin on tuotu järjestelmällisyyttä. Entistä tarkempi teke­mi­nen on vastaavasti kasvattanut logistiikan merkitystä ja digitalisaation tarvetta”, sanoo Aalto-yli­opiston rakennustekniikan laitoksen professori Olli Seppänen.

“Suomessa on totuttu ajattelemaan, että rakentamisessa ajalla saa laatua. Tahtituotannossa on kuitenkin kyse kokonaisprosessin tehostamisesta, ei työntekijöiden hoputtamisesta”, toteaa professori­ Olli Seppänen Aalto-yliopistosta. Kuva: Jaakko Kahilaniemi

Uuden tuotantotavan siivittämänä rakennusalalla on päästy paremmin kiinni suunnittelun, logistiikan ja työn koordinoinnin ongelmista syntyvän hukka-ajan syihin ja löydetty tapoja sen vähentämiseen. Tehokkaammalla työvaiheiden yhteensovittamisella on mahdollista lyhentää toteutusaikoja jopa kymmeniä prosentteja.

”Suomessa on totuttu ajattelemaan, että rakentamisessa ajalla saa laatua. Tahtituotannossa on kuitenkin kyse kokonaisprosessin tehostamisesta, ei työntekijöiden hoputtamisesta”, korostaa Seppänen.

Parempaa laatua ihmisläheisellä johtamisella

Yli 30 vuotta rakennusalalla työskennellyt Haahtelan vastaava työnjohtaja Ilkka Venho on havainnut muutoksen myös johtamisen kulttuurissa. Moderneja työmaita johdetaan entistä enemmän osallistamalla, sopimalla ja muutenkin inhimillisellä otteella. Kaikenlaiseen kiusaamiseen ja syrjimiseen on selkeä ­nollatoleranssi. Uusi suuntaus saa hyväksynnän kokeneelta konkarilta.

”Enää ei tuijoteta ainoastaan omaa osasuoritusta tai yksittäistä työvaihetta, vaan nähdään se osana suurempaa kokonaisuutta. Kaikki tekevät parhaansa, mikä helpottaa työnjohdon työtä ja johtaa laadullisesti parempaan lopputulokseen”, Venho iloitsee.

“Enää ei tuijoteta ainoastaan omaa osasuoritusta tai yksittäistä työvaihetta, vaan nähdään se osana suurempaa kokonaisuutta. Kaikki tekevät parhaansa”, kuvailee Haahtelan Ilkka Venho (oik). Lyyra-työmaan vastaavalla työnjohtajalla on yli 30 vuoden kokemus rakennusalalta. Vasemmalla Haahtelan laatu- ja kehityspäällikkö Jere Väisänen. Taustalla näkyvät muun muassa Siltasaarenkatu ja Ympyrätalo.

Laadun kehittymiseen ovat vaikuttaneet myös digi­taaliset työkalut. Niiden osalta Haahtela on ottanut suuria edistysaskeleita Ylvan Lyyra-hankkeen työmaalla Helsingin Kalliossa lähellä Hakaniemen toria. Kolmesta uudisrakennuksesta koostuvan Lyyra-korttelin toteutussuunnitelmista ei enää tilata paperi­kopioita. Ne ovat katsottavissa Dalux-sovelluksen avulla tableteissa ja isoissa älypuhelimissa.

”Tätä asiaa on jalkautettu voimakkaasti. Olemme­ muun muassa tarjonneet urakoitsijoille käyttöön laina­tabletteja, jos heillä ei ole ollut itsellään sopivia­ laitteita. Toteutussuunnitelmien pdf-kuvista pääsee siirtymään ajankohtaiseen tietomalliin. Sen rinnalle on mahdollista tuoda myös tietokonegrafiikalla­ tuotettua lisätyn todellisuuden sisältöä (augmented ­reality, AR)”, Venho kertoo.

Toimintatavan etuna ovat aina ajantasaiset ja päivitetyt suunnitelmat, jotka kulkevat työmaalla helpostimukana. Lisäksi paperitulosteista luopuminen tukee tekemisen vastuullisuutta.

Digiosaajien asiantuntemusta työmaille

Vielä viitisen vuotta sitten hyvien ohjelmistojen puute vaivasi työmaita. Nyt tilanne on toinen, sillä esimerkiksi digitaalisista tilannekuvajärjestelmistä alkaa olla jo runsaudenpulaa. Kehityksen riskinä on rakentamisessa käytettävän sovellus- ja laitekannan pirstaloituminen ja siitä syntyvä digiähky. Pahimmassa tapauksessa useilla työmailla toimiva urakoitsija saattaa joutua jongleeraamaan lukuisten eri digityökalujen välillä.

”Markkinoilla on valtavasti rinnakkaista ohjel­misto­­­kehitystä. Meidän tavoitteenamme on löytää­ sieltä mielestämme parhaat ja implementoida ne omaan toimintaamme. Näin tekevät varmasti kaikki muutkin yritykset”, sanoo Haahtelan laatu- ja kehityspäällikkö Jere Väisänen.

Sovellus- ja laite­kanta­ saattaa pirstaloitua, ja käyttäjiä uhkaa rinnakkaisten digityö­kalujen ruuhka. Haahtelan tavoitteena on poimia markkinoilta parhaimmat ohjelmistot ja laitteet, sanoo Jere Väisänen.

Rakennustyömaiden digitalisaatio ei tulevina vuosina suinkaan syrjäytä kokonaan perinteistä tekemis­tä, mutta se lisää tarvetta uudenlaiselle tekniselle osaamiselle. Kokeneiden mestareiden rinnalle saattaakin muodostua nuorista tekniikkataitureista koostuva ammattikunta pyörittämään uutta teknologiaa hyödyntäviä ratkaisuja.

”Työmaiden digitalisaation seurauksena datan määrä kasvaa, mikä mahdollistaa tulevaisuudessa teko­älyn hyödyntämisen muun muassa tilannekuvan analysoimisessa. Dronet ja robotit puolestaan moni­puolistavat työmaiden tilannetiedon keräämistä”, Aalto-yli­opiston Seppänen arvioi.

Lyyran työmaalla dronekuvaus on ollut vahvasti­ mukana urakan alkumetreiltä lähtien. Sen avulla on saatu käyttökelpoista materiaalia helpottamaan työmaan kokonaiskehityksen seuraamista. Korona-aikana vallinneiden rajoitusten aikana dronekuvia on hyödynnetty myös rakennusvalvonnan tiedonlähteenä.
Sisätöiden alkaessa Lyyrassa otetaan käyttöön kypäräkamerat, jotka tallentavat 360-asteen kuvaa esimerkiksi työmaakokousten tueksi.

Haahtelan Vladimir Jefimovs (vas.) ja Jan Ritanoro käyttävät pädiä päivittäisessa työssään.

Materiaalivirta tarvitsee tuekseen tietovirtaa

Työmaiden logistiikkahaasteet ovat kasvaneet erityisesti kaupunkialueiden täydennysrakentamisessa. Tontit ovat pieniä, kun taas työmaat ovat suuria ja sijaitsevat vilkkaasti liikennöidyillä alueilla. Siksi rakennusmateriaalit välivarastoidaan yhä useammin työmaan ulkopuolisille lähi­alueille, joilta ne toimitetaan tahtituotannon aikataulun mukaisesti niin kutsutulle tahti­alueelle. Välivarastossa on myös mahdollista tehdä esivalmistusta, mikä tukee muun muassa erilaisten moduuliratkaisujen hyödyntämistä.

Välivarastoinnin vaihtoehto on täsmätoimitus suoraan materiaalitoimittajan varastosta. Tämä malli on usein taloudellisempi, mutta asettaa korkeampia vaatimuksia verkostonhallintaprosesseille ja digitaaliselle ympäristölle.

“Rakennusalan logistiikka on pitkään mielletty materiaalien fyysiseksi kantamiseksi ja varastoimiseksi. Nyt on vihdoin herätty siihen, että siinä tarvitaan myös laadukasta tietovirtaa”, painottaa toimitusketju-, logistiikka-, ja tuotantoratkaisuihin keskittyneen Carinafourin johtaja Ari Viitanen.

Hän korostaa, että kaikki toimitusketjun hallintaan vaadittava tieto on harvoin kerralla valmista ja yksiselitteisesti saata­villa. Siksi tarvitaan tiedon jalostamista. Se puolestaan edellyttää muun muassa osaluettelojen, tuote­alustojen ja tietomallien hyödyntämistä.

Esimerkiksi uudiskohteeseen tarvitaan tietty määrä parkettia, mutta tämä tieto on vielä rikastettava tarkemmilla asukasvalinnoilla ja aikatiedoilla. Viitasen mukaan asian tärkeys ymmärretään kohtuullisen hyvin rakennusalan yritysten johdoissa. Kyse on enemmänkin oikeiden askel­merkkien laatimisesta tavoitteeseen pääsemiseksi.

“Kehityksen ajureina toimivat muun muassa tahtituotanto ja yritysten tarve viedä rakentamista entistä enemmän kohti vakioituja toimintatapoja ja lyhyempiä läpi­menoaikoja. Myös ympäristöasiat painavat vaakakupissa. Jos työmaalla materiaalia menee hukkaan, näkyy se suoraan yrityksen päästöissä”, Viitanen summaa.

Lue lisää Vuosaaren työmaa -jutusta.

Teksti Ari Rytsy Kuvat Haahtela ja Tomi Nuotsalo