Kokenut arkkitehti, emeritus­professori Jyrki Tasa ideoi ensimmäisen pientalonsa jo opiskelu­aikanaan 1960-luvulla. Kiitetty harjoitus­työ antoi itse­luottamusta ja on johtanut sittemmin lukuisiin persoonallisten yksityistalojen suunnittelu­toimeksiantoihin. Taloissa korostuvat muodon vapaus ja materiaalien monipuolinen käyttö.

Arkkitehti Jyrki Tasa oli 1980-luvun alussa mukana perustamassa Arkkitehdit NRT Oy:tä, yhtä menestyneimmistä suomalaisista arkkitehtitoimistoista. Alkuperäisestä perustajakolmikosta on hänen lisäkseen yhä mukana Kari Raimoranta. Yhtiö on voittanut tähän mennessä noin 30 pääpalkintoa suunnittelukilpailuista, mikä on tuonut yhtiölle­ mainetta ja edesauttanut pitämään yllä hyvää tilauskantaa.

Vaikka NRT tunnetaan ennen kaikkea uudisrakennuskohteiden arkkitehtisuunnittelijana, myös korjausrakennuskohteet ovat muodostuneet merkittäviksi jo 1980-luvulta alkaen.
”Uudisrakennushankkeet ja korjauskohteet ovat arkkitehdin näkökulmasta erilaisia jo lähtökohdiltaan. Siinä missä uudishankkeessa on olennaista luoda persoonallinen näkökulma kohteeseen, korjaushankkeessa on usein eduksi, että lopputulos tuntuu muutosten jälkeenkin alkuperäiseltä rakennukselta”, Tasa pohtii.

Pienoismallin teko on Jyrki Tasan suunnitteluprojektien ensimmäisiä työvaiheita.

Finlandia-taloa korjataan hienovaraisesti

Toimiston pääasiallinen tilauskanta on koostunut vuosikymmenten ajan merkittävistä julkisista rakennuksista ja asuntosuunnittelusta. Kun Suomessa korjausrakentaminen vuosituhannen vaihteen tienoilla ohitti uudisrakentamisen määrän, myös NRT:n tilauskannasta iso osa on ollut korjausrakentamista. Parhaillaan on käynnissä esimerkiksi Finlandia-talon peruskorjauksen suunnittelu. Nimekkään kollegan Alvar Aallon työtä korjattaessa on oltava Tasan mukaan erityisen hienovarainen, jotta ei menetetä kohteen rakennustaiteellisia arvoja.

”Kun kohteena on yksilöllinen pientalo, saa arkkitehti enemmän taiteellisia mahdollisuuksia kuin suurissa kohteissa. Totta kai rakennuttaja ilmaisee alussa toiveensa ja kertoo taloudelliset ja muut reunaehdot. Harva kuitenkaan puuttuu voimakkaasti taiteelliseen ideaan ja sen jalostamiseen”, Tasa kertoo.

Jyrki Tasan harjoitustyö keräsi 1960-luvulla kehuja. Tässä tuon talon pienoismalli.

Ennakkoluulotonta suunnittelua

Arkkitehtiopiskelijana 1960-luvulla Jyrki Tasa sai harjoitustyönsä aiheeksi tehtävän suunnitella Tamminiemeen presidentin virka-asunnon viereen omakotitalon. Hän muistaa vieläkin yksityiskohtaisesti keskeisen suunnitteluidean synnyn: sen, miten hän keksi sijoittaa tilavan perhetalon neliöt kahteen rakennusmassaan ja luoda näiden avulla rajattuja ulkotiloja. Työ sai opettajilta kiitosta, mikä toi arkkitehdin alulle rohkeutta tarttua yhä vaativampiin suunnittelutehtäviin. Niitä riittää yhä ja riitti silloinkin, kun Tasa toimi vuosina 1991 – 2009 Oulun yliopiston nykyarkkitehtuurin professorina.

Erityisesti hän on niittänyt mainetta yksilöllisten omakotitalojen ja muiden asuinrakennusten ennakkoluulottomana suunnittelijana. Lisäksi Tasa on suunnitellut useita julkisia rakennuksia.
”Suunnittelu lähtee eläytymisestä paikkaan ja tilaajan toiveisiin. Luonnollisesti olennaista on se, miltä talo näyttää ulospäin, mutta hyvään arkkitehtuuriin kuuluu ehdottomasti myös sisätilojen toimivuus ja kauneus. Tässä valolla ja tilojen muodostamilla sarjoilla on suuri merkitys.”

”Minulla on lähtökohtana aina se, että jokaisella materiaalilla on oma paikkansa. Ei ole siis olemassa perusominaisuuksiltaan huonompia tai parempia materiaaleja. Soveltuvuus ratkaisee”, korostaa arkkitehti Jyrki Tasa.

Materiaalien luova synteesi

Tasa kertoo materiaalivalintojen hahmottuvan usein samaan aikaan, kun syntyy näkemys rakennuksen ­ideoista ja muodoista. Se on luonnollista siksikin, ­että materiaalivalinnat antavat erilaisia mahdollisuuksia. Esimerkiksi puu, muuratut rakenteet, betoni ja teräs tuottavat erilaista arkkitehtuuria

”Minulla on lähtökohtana aina se, että jokaisella­ materiaalilla on oma paikkansa. Ei ole siis olemassa perusominaisuuksiltaan huonompia tai parempia materiaaleja. Soveltuvuus ratkaisee. Tämä pätee niin julkisiin rakennuksiin kuin myös pientaloihin. Niissä olen usein päätynyt käyttämään useita runko- ja julkisivumateriaaleja yllättävinä yhdistelminä.”

”Kiertotalous ja hiilijalanjälki on helpompaa ottaa huomioon, kun ei olla sitoutuneita kovin harvoihin materiaaleihin.”

Esimerkkejä Tasalla riittää betonin ja teräksen yhdistelmärungosta suuriin, alumiinirungon jäykistämiin julkisivulasipintoihin. Myös puu eri muodoissaan on ollut runsaassa käytössä hänen suunnittelemissaan omakotitaloissa.

Helsingin Kala­satamaan valmistui pari­ vuotta­ sitten ”hyppyrimäek­si” kutsuttu Harjuskortteli,­ kolmen asunto-osakeyhtiön­ rakennus.

Moby Dick ja ”hyppyrimäki”

Yksi vaikuttavimmista Jyrki Tasan pääasiassa 2000-luvun puolella suunnittelemista pientalokohteista sai suunnittelijalta itseltään nimen Moby Dick, kuuluisassa meriromaaniklassikossa pyydystetyn valkoisen valaan mukaan. Talon runko on terästä ja paikallavalettua betonia, julkisivu vaneria.

Myös asuinkerrostaloja Tasa on suunnitellut – yleensä tavanomaisista taloista poikkeavalla tavalla. Yksi viimeaikaisista asuinkerrostalojen suunnittelukohteista on Kalasatamaan toissa vuonna valmistunut Harjuskortteli, lasisivuinen ”hyppyrimäki”.

Jyrki Tasan viimeisimpiä valmistuneita töitä on päiväkoti Prahaan. Sen vapaamuotoisten julkisivujen verhoilussa on käytetty puupaanuja.

Tuoreimpia Jyrki Tasan suunnittelutöitä on Prahaan valmistunut paanuverhoiltu päiväkoti.

Teksti Vesa Tompuri Kuvat Jussi Tiainen, Vesa Tompuri ja Jyrki Tasan kuva-arkisto