Monien aikaisempien taantumien loiventaja, korjausrakentaminen, kärsii samoista vaivoista kuin koko rakennusala.

Korkeat korot, materiaalikustannusten voimakas nousu ja heikentynyt kysyntä painoivat rakennusalan näkymät synkiksi vuoden 2022 lopusta alkaen. Tunnetusti jyrkin pudotus tapahtui viime vuonna asuntorakentamisen määrässä ja uusille asunnoille myönnetyissä rakennusluvissa.

Viime syksyn tilastouutiset antoivat jo merkkejä siitä, että tällä kertaa korjaus­rakentamisen kuulumiset eivät ratkaisevasti poikkea yleisestä linjasta. Asiantuntijat arvioivat, että korjaus­rakentamisen määrä on supistunut viime vuoden lopulla ja tänä talvena.

Korjausrakentamisen osuus kaikista rakennusurakoista on noussut jo monta vuosikymmentä. Tasaisen vilkkaana jatkunut korjausrakentaminen on useammin kuin kerran pehmentänyt tuntuvasti rakennusalan pudotusta. Toki tämän­kertaisessakin taantumassa korjau­s­rakentamisen tilastoluvut näyttävät siedet­täviltä verrattuna asuinrakentamisen määrän kehitykseen.

Rakennusteollisuus RT:n pääekono­mis­ti Jouni Vihmo muistuttaa, että korkeat korot eivät rasita pelkästään yrityksiä, vaan ovat saaneet myös kotitaloudet ja taloyhtiöt varovaisiksi. Rakennus­tarvikkeiden korkeat hinnat rasittavat kaikkia rakentajia ja tietysti myös töiden tilaajia.

Korjausrakentamisen vilkkaus toimi hyvänä vastapainona muun rakentamisen vähenemiselle finanssikriisissä ja 2010-luvun alkupuolella.

Korkokehitys ratkaisee

Tilastokeskuksen mukaan rakennusyritysten tekemien korjausurakoiden arvo­ vuonna 2022 oli 11,7 miljardia euroa eli nousua kertyi vuoteen 2021 verrattuna­ peräti 19 prosenttia – tästä lisäyksestä­ tosin peräti noin puolet johtui hintojen noususta. Energiaremonttien buumi jatkui ainakin vielä alkuvuonna 2023. Eniten kysyntää kohdistuu linjasaneerauk­siin ja sähköautojen latauspisteisiin. Kesto­suosikkeja ovat myös vesikatot ja julkisivut.

Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero arvioi, että moni energiaremon­tista kiinnostunut talo- ja kiinteistöyhtiö on omansa jo teettänyt, eli potentiaalinen kysyntä on pienentynyt.

Kun lainakorot laskevat tuntuvasti­ ja talouden yleiset tunnelmat parantuvat, korjausrakentaminen kääntyy ensimmäisten joukossa uuteen nousuun – mahdollisesti jo ensi syksynä, mutta ­todennäköisemmin vuonna 2025.

Korjausrakentamisen osuus kaikista talonrakennusurakoista kasvaa. Toisaalta Suomessa kaupungistuminen vielä jatkuu, joten uusien asuntojen tarve on suuri ja uudisrakentamisen osuus pysyy huomattavana.

Tuella vai ilman?

Julkinen tuki korjaushankkeille on usein vaikuttanut merkittävällä tavalla siihen, että korjaaminen on pysynyt hyvässä vauhdissa rakentamisen laskusuhdanteissakin. Nyt tilanne on epävarmempi, koska julkisella sektorilla on kovat säästöpaineet, avustuksia on toistaiseksi tarjolla niukasti ja nimenomaan korkotaso vaikuttaa nyt tilaajien tunnelmiin, päätöksiin ja aikatauluihin.

Korjausrakentamisen tukien odottelu ei välttämättä ole jokaisen tilaajan paras valinta.

”Taloyhtiöt tietysti tekevät päätöksensä oman tilanteensa mukaan. On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että jos tulisi iso tukipaketti, se saattaisi saada kaikki tekemään tilauksen lähes samaan aikaan. Tämä voisi näkyä urakkahinnoissakin, eli on riski, että osan tuen tuomasta rahallisesta hyödystä menettää urakan hinnan nousuun”, Kero pohtii.

Teksti Martti Ristimäki Kuva Adobe