Meilahteen rakennettavan Siltasairaalan urakassa logistiikka ja hyvät liikennejärjestelyt ovat avainasemassa. Oman haasteensa tarjoavat vaikeat tuuliolosuhteet sekä toimiminen sairaala-alueen sydämessä.

Helsingin Meilahdessa sairaanhoitotilojen rakennushankkeet seuraavat toistaan. Vuonna 2015 valmistui HUSLAB-toimitalo, 2017 Naistenklinikan L-osa ja viime vuonna Uusi lastensairaala. Parhaillaan Meilahden sairaala-alueen länsilaidalla eletään tulevan Siltasairaalan ST-osan runkotyövaihetta. Kyse on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) historian suurimmasta rakennushankkeesta. Siltasairaalan yhteydessä toteutetaan myös tilaajan erillinen sädehoitolaitteiden investointihanke.

Siltasairaalan pääurakoitsijana toimiva SRV aloitti tammikuussa 2018 ST-osan purku- ja pohjarakennustyöt. Sitä edelsi yhteistoiminnallisena projektinjohtourakkana toteutettavan hankkeen kehitysvaihe.

”Lähtöasetelmat olivat hyvät, sillä saimme käyttää urakasta ensimmäisen puoli vuotta työn etukäteissuunnitteluun. Tuona aikana kohteessa ei tehty lainkaan rakentamiseen liittyviä työsuorituksia”, kertoo SRV:n projektipäällikkö Mirja Serenius.

Kuljetukset minuuttiaikataululla

Hankkeen onnistumisen kannalta tärkeimmäksi asiaksi ovat nousseet työmaa-alueen logistiset järjestelyt. Tiukasti Paciuksenkadun kupeessa sijaitsevalle kapealle ja käytössä olevien sairaalarakennusten ympäröimälle tontille on ollut mahdotonta miettiä rakennusmateriaalien varastointia.

Työmaaliikenne on ratkaistu vuokraamalla Helsingin kaupungilta kuusi metriä leveä väylä Paciuksenkadun reunasta. Tälle koko työmaan mittaiselle, yksisuuntaiselle kujalle keskittyvä tavaraliikenne perustuu ennalta varattaviin toimitusaikoihin, joiden puitteissa kuormat on toimitettava ja purettava. Siltasairaalan työmaalle saapuu viikoittain noin 50 rekkaa, toisinaan jopa 20 yhdessä päivässä.

”Vuokratulle väylälle kipataan esimerkiksi työmaan täyttöihin menevää maa-ainesta, joka on siirrettävä ripeästi eteenpäin ennen seuraavan auton saapumista. Myöhästymisiin ei ole varaa, sen verran minuuttiaikataululla täällä mennään”, sanoo SRV:n työmaapäällikkö Matti Julin.

Louhintatyöt loppusuoralla

Siltasairaalan työmaa on jaettu lohkoihin, joista I–IV-lohkot muodostavat sairaalan ST-osan ja V-lohko SY-osan, jonka purku- ja pohjarakennustyöt käynnistyivät lokakuussa 2018. VI-lohkon silta yhdistää ST- ja SY-osan.

Ennen aloitusta Syöpätautien klinikan pääsisäänkäynti siirrettiin rakennuksen toiselle puolelle erillisenä hankkeena HUSin toimesta, sillä työmaavaiheen käynnistyttyä SY-osalla vanha kulkuväylä ei ollut enää käytettävissä.

Työmaan ensimmäisen yhdeksän kuukauden aikana Siltasairaalan koko alalta louhittiin kiviainesta 4  400 kuorma-autollisen verran, yhteensä noin 36 000 kiintokuutiota.

Louhinta on ollut haastavaa erityisesti ykköslohkossa, jonka läpi kulkee maanalainen huoltotunneli. Tämän alueen napanuoran sisällä sijaitsee muun muassa Meilahden sairaala-alueelle elintärkeitä sähkö- ja lvi-yhteyksiä, joiden toimivuus on turvattava urakan aikana. Louhintaa on tehty tunnelin ympäriltä molemmin puolin.

”Louhinnassa on oltava muutenkin kieli keskellä suuta, sillä sairaaloiden laitteet ovat herkkiä tärinälle. Siksi olemme tehneet työmaalla tärinätöntä louhintaa muun muassa kiilaamalla sekä ottaneet käyttöön erikoisräjähteen, jonka ansiosta kallion tärinä on huomattavasti vähäisempää”, toteaa Julin.

Louhinnat ovat osa pohjarakennustyötä, jonka on tarkoitus valmistua pääosin ennen kesää 2019. ST-osan runkotyöt jatkuvat syksyyn asti. Teräspilareiden varaan rakennettavan Siltasairaalan toimintakokeet alkavat vuonna 2021. Tavoite rakennushankkeen lopulliselle valmistumiselle on kesäkuu 2022.

”SRV oli urakoimassa Uutta lastensairaalaa, joka luovutettiin tilaajalle kaksi kuukautta etuajassa. Moni siinä projektissa mukana olleista työskentelee myös Siltasairaalan parissa, joten meillä on käytössämme paljon hyvää kokemusta sairaanhoitotilojen rakentamisesta”, sanoo Serenius.

Tuulesta haittaa nostureille

Tammikuun pakkasilla ykköslohkon ensimmäisten kerrosrakenteiden huipuilla käy navakka merituuli, joka pyyhkii korkealla kallionkielekkeellä sijaitsevaa työmaata kohtuullisella voimalla. Betonilaattojen asennusta ja raudoitusmateriaalien siirtämistä luonnonvoimat eivät estä, mutta Julinin mukaan tuuliolosuhteet vaikeuttavat ja toisinaan jopa keskeyttävät torninostureiden toiminnan.

”Tuuli puhaltaa tänne suoraan mereltä keräten vauhtia leveällä Paciuksenkadulla. Työmaan torninosturit pystyvät operoimaan, kun tuulen voimakkuus on alle 20 metriä sekunnissa, mutta todellisuudessa tuulirajat ovat tiukemmat. Lopullisen päätöksen turvallisesta nostosta ja nostojen keskeyttämisestä tekee aina nosturinkuljettaja. Kevyemmät ja pinta-alaltaan suuremmat materiaalit ottavat herkemmin tuulta alleen ja alkavat pyöriä, mikä on aina työturvallisuusriski”, hän kertoo.

Kolmen torninosturin ja niitä avustavien ajoneuvonosturien merkitys ahtaalla työmaalla on suuri. Nosturivarausten väliajat hyödynnetään työmaan sisäisissä tavaransiirroissa aina, kun se vain on mahdollista. Tammikuussa tapahtunut yhden nosturin rikkoutuminen aiheutti ylimääräistä päänvaivaa, mutta toistaiseksi sekä luonnon että tekniikan heittämistä haasteista on selvitty kunnialla.

Turvallisesti ja erittäin tarkasti

”Vaikeista olosuhteista huolimatta olemme tehneet töitä yli vuoden ilman yhtään vakavaa työtapaturmaa. Lisäksi kaikki työvaiheet on onnistuttu tekemään vaarantamatta sairaaloiden potilasturvallisuutta”, Julin toteaa.

Tekemistä toki riittää, sillä sairaanhoitotiloissa korostuvat terveellisyys- ja turvallisuusvaatimukset, joita SRV noudattaa tarkasti. Uuden lastensairaalan rakentamisen aikana kertyneet kokemukset pölyntorjunnasta ja kosteudenhallinnasta on otettu käyttöön Siltasairaalan työmaalla. Rakennusten ulkovaipat pyritään saamaan umpeen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jolloin sisätyöt pystytään aloittamaan hyvissä olosuhteissa.

Rakennusmateriaalien kuivumista seurataan mittauksilla sekä rakenteisiin asennettavilla antureilla. Betonirakenteista otettavat koepalat toimitetaan eteenpäin tarkempiin laboratoriotutkimuksiin.

”Rakentamisen hallinnan ja toteutuksen suunnittelussa käytämme apuna Last Planner -menetelmää. Tahtiaikataulu on puolestaan tekeillä ykköslohkon ylimpien kerrosten potilashuoneiden ja kylpyhuoneiden tuotannonsuunnitteluun ja -ohjaukseen”, Serenius kertoo.   

Siltasairaala

• Omistaja: HUS.
• Rakennuttaja: HUS-Kiinteistöt Oy.
• Projektinjohtourakoitsija: SRV.
• Pää- ja arkkitehtisuunnittelu: Team Integrated (AW2-Arkkitehdit Oy,
  Brunet Saunier Architectures S.A, Arkkitehtuuritoimisto B&M Oy ja
  arkkitehtitoimisto Harris-Kjisik Oy).
• Päätoteuttajan budjetti: 243 milj. euroa.
• Kokonaispinta-ala: noin 71 500 brutto-m2.
• Työmaan vahvuus: 220 henkilöä (1/2019).

Infrografiikka

Siltasairaala nousee Meilahden torni­sairaalan ja nykyisen Syöpätautien klinikkarakennuksen väliin. Uusi sairaala koostuu kahdesta rakennus­­osasta, joita yhdistää siltamainen osa. Siltasairaala korvaa nykyisen Töölön sairaalan ja suurelta osin Syöpätautien klinikan tilat.

Uudisrakentamisen aikakausi

Meilahden sairaala-alue on uudistunut tällä vuosikymmenellä kovaa tahtia. Kolmiosairaala valmistui vuonna 2010 ja 1960- luvulla valmistuneen Tornisairaalan peruskorjaus vuonna 2014. Perässä seurasivat HUSLAB-toimitalo sekä Meilahden sairaalaa palvelevat uudet maanalaiset huoltotilat vuonna 2015. Naistenklinikan lisärakennuksen laajennus ja peruskorjaus saatiin valmiiksi viivästysten jälkeen vuonna 2017. Viime vuonna valmistuivat Uusi lastensairaala sekä Syöpätautien klinikan maanalaiset laitetilat.

Ennen Siltasairaalan valmistumista saadaan päätökseen myös Puistosairaalan eli entisen Lastenklinikan peruskorjaus aikuiskirurgian käyttöön.

”Töölön sairaalan toiminnat siirtyvät vuoden 2023 alusta Siltasairaalaan lukuun ottamatta plastiikkakirurgiaa, joka siirtyy peruskorjattavaan Puistosairaalaan. Töölöstä Siltasairaalaan muuttavat muun muassa neurokirurgia, ortopedia ja traumatologia. Siltasairaala korvaa myös suuren osan nykyisen Syöpätautien klinikan tiloista”, kertoo HUSin hankejohtaja Raija Malmström.

Meilahden sairaala-alueelle ei nyt ole suunnitteilla uudisrakennuksia. Sen sijaan useat rakennukset, kuten nykyinen Silmä-korvasairaala, odottavat suunnitelmia mahdollisesta peruskorjauksesta.

Teksti Ari Rytsy, kuvat Tomi Nuotsalo