”Sanasta miestä sarvesta härkää” oli lähtökohtani, kun lähdin kesäpäiville lähinnä Seinäjoen, Härmien ja Lapuan ammattiveljien viime syksynä Pajulahdessa esittämästä reteestä kutsusta. Pohjalaisiahan pidetään yleisestikin sanansa mittaisina. Me, yli 50 ”muualta tullutta” saimme osallistua aivan erinomaisesti suunnitellulle kesäretkelle keskipisteenä Seinäjoki.

Seinäjoki kuuluu rautateiden risteysasemien ympärille syntyneiden kaupunkien joukkoon. Tervetuliaislounaan jälkeen siirryimme isolla bussilla Lapualle ja Vanhalle Paukulle. Kaupungin edustaja kertoi tämän kulttuuritiloiksi saneeratun entisen patruunatehtaan vaiheista sekä Lapuan historian nolla-päivästä 13.4.1976.

Silloinhan Lapuan patruunatehtaalla räjähti ja 40 henkilöä sai surmansa, lähes kaikki perheenäitejä, 60 loukkaantui.

Majoituimme Härmän Kuntokeskukseen. Hieman tosin meikäläistä pelotti ohjelmaan merkitty ”lllanvietto talon tapaan”. Harmitti kun puukkokokoelmani oli jäänyt kotiin. Eivät olisi tosin omat puukotkaan auttaneet, sillä ”talon tapaan” oli vielä pelottavampi tilaisuus: naisten tanssit.

Aamulla bussimme lähti paikkaan, jonne pohjalaisia oli ennenkin lähtenyt eli ”Ameriikkaan”. Ei nyt ihan, mutta siltä kyllä tuntui kun ylitimme kotomaamme ja Huvivaltion rajan.

”PowerParkin takana on yksi luova ja rohkea nero, teollisuusneuvos Jorma Lillbacka. Luovuudella ei ole rajoja, kun hän visioi alueelle uusia elämyksiä.”

Härmästä palattiin v. 2000 valmistuneelle Seinäjoki-Areenalle, jossa kuultiin järjestäjien, Etelä-Pohjanmaan Rakennusmestarien kuin talon isännän, E-P:n Pytinki Oy:n ja RKL:n kunniapuheenjohtaja Raimo Joroisen puheenvuorot.

Komea on pytinki, mutta komealta näyttää myös Seinäjoen ylpeys, Aalto-keskus. Hieno oli myös vuonna 2012 valmistunut, Arkkitehtitoimisto JKMM:n suunnittelema Kaupunginkirjasto.

Kaupungin arkkitehti Jussi Aittoniemen vetämän kaupunki- kierroksen jälkeen saavuimme yöksi Sorsanpesälle.

Kolmanteen päivään lähdimme tutustumaan vuoden 2016 asuntomessupaikkaan Pruukinrantaan. No paikkakin oli tavallisuudesta poikkeava: seinäjokelaisten rakentaman lähes 8 km pitkän tekojärven rannalla.

Aamupäivän aikana ehdimme tutustua pikaisesti myös Seinäjoen Itäisen Ohikulkutien rakentamiseen.

Päätöslounaalle kokoonnuimme Uppalan kartanoon, joka edusti vanhinta Seinäjokea. Sen 1700-luvulta peräisin olevan päärakennuksen muuttamiseksi toimiviksi ravintolatiloiksi oli tehty valtava työ.

Kuunnellessani teidän muualtakin tulleiden ammattiveljien kiitoksia isännille ja heidän kauttaan myös liitolle minusta tuntui, että kiitokset olivat harvinaisen aitoja.

Teksti Matti Vuorensola, kuva Erkki Ketola