Laboratorio- ja muita teknisiä tiloja sisältävän koulun muutos tavalliseksi peruskouluksi on käyttötarkoituksen muutos, joka vaatii perusteellisen remontin tilojen toimivuuden takaamiseksi. Kun lisäksi ikääntynyt talotekniikka on uusittava, remontista muodostuu mittava.

Koulujen rakentamisen iso buumi osui 1960-luvulle, jolloin myös Seinäjoen teknillisen oppilaitoksen uudisrakennus valmistui. Ammattikorkeakouluksi muuttunut Teku siirtyi kymmenkunta vuotta sitten Framin kiinteistöön, jossa on vuokralaisina 3 000 opiskelijan ammattikorkeakoulun lisäksi noin 70 yritystä. Välivuosina tiloissa on ollut muun muassa Seinäjoen ammattikorkeakoulun laboratoriotiloja.

Tammikuussa 2015 alkanut, vuoden 2016 kesäkuussa valmistuva ja runsaat yhdeksän miljoonaa euroa maksava hanke toteutetaan ilman, että opiskelijoita on tarvinnut tai tarvitsee missään vaiheessa ”häätää” väistötiloihin.

”Erityisesti töiden optimaalinen vaiheistus on ollut iso haaste. Toinen erityispiirre on laajat pihatyöt, joita tehtäessä on koko ajan pitänyt ottaa koulun käyttäjät ja heidän turvallisuutensa huomioon”, kertoo työmaan vastaava mestari Ari Mäenpää Rakennus- ja suunnittelutoimisto Hämäläiset Oy:stä.

Yhtiö toimii siis – nimestään huolimatta – ”vain” urakoitsijana tässä ja muissakin kohteissaan, joista useimmat ovat julkisen sektorin rakennuttamia. Tässä segmentissä riittää ainakin Seinäjoella runsaasti tekemistä, sillä kaupunki pärjää suomalaisten kuntien rankingissa erinomaisesti sekä taloudellisesti että väestökehitykseltään.

”Nurmon, Ylistaron ja aiemmin Peräseinäjoen liityttyä mukaan meni 70 000 asukkaan määrä rikki. Tällainen kehitys tarkoittaa sitä, että myös kouluja on rakennettava”, sanoo Seinäjoen kaupungin rakennuttajapäällikkö Jari Lepistö.

Runsaasti uutta tekniikkaa

Seinäjoen nyt yhtenäiskouluksi vuosiluokille 5–9 muuntuva Teknillinen oppilaitos valmistui alun perin vuonna 1968. Tuolloin talotekniikalle, muun muassa ilmanvaihdolle asetettavat vaatimukset olivat huomattavasti nykyistä kevyemmät. Ilmanvaihto uusitaankin hankkeen aikana täysin, samoin sähköt.

Yksi nyt toteutettavan remontin vaativimmista tehtävistä on ollut lähes kuusi metriä leveän ja runsaat kaksi metriä korkean sähköpääkeskuksen kuljettaminen ja asentaminen kellariin.

”Kahden viikon ajan jouduimme hankkimaan sähköt viereisen tontin kiinteistöstä, ennen kuin uusi pääkeskus oli toiminnassa”, sanoo sähkötöiden valvoja Osmo Kurunsaari Seinäjoen kaupungin tekniikkakeskuksesta.

Kurunsaari painottaa, että ympäristön toiminta on pitänyt koko ajan ottaa tarkasti huomioon. Töiden keskittäminen viikonloppuihin ja koulujen lomakausiin ei olisi ollut näin laajassa urakassa toimiva ratkaisu, vaan työmaan on pitänyt mukautua samanaikaiseen koulutoimintaan.

Vaikka samanaikaisuus on hieman hidastanut työmaan etenemistä, aikataulu on saatu järkevällä vaiheistuksella puristetuksi aivan minimiin. Siinä on auttanut Seinäjoen kaupungin tekniikkakeskuksen rakennuttajapäällikkö Jari Lepistön aktiivinen panos aikataulunhallinnassa ja muutenkin työmaan sujuvan etenemisen varmistamisessa.

Yksi keskeisistä uusista taloteknisistä ratkaisuista on DALI-valaistusohjausjärjestelmän käyttöönotto. DALI on tietotekninen protokolla, jolla voi ohjata esimerkiksi valaistusta ja valaistuksen voimakkuutta.

”Sanoisin, että sähköenergialasku voi pienentää jopa 75 prosenttia, kun valaistus ohjautuu DALI-järjestelmän läsnäolotunnistimien ja päivänvalosäädön sekä ilmastointi automaation avulla tarpeenmukaisesti”, arvioi sähkösuunnittelusta vastaava Kaija Männistö Granlund Pohjanmaa Oy:stä.

Uusi liikuntahalli  

Yhteensä 9,2 miljoonan euron hanke sisältää myös kohtuullisen suuren uudisrakennuksen, liimapuu-teräsliittorakenteisen liikuntahallin. Se liittyy koulun vanhaan osaan yhdyskäytävällä.

”Kun ottaa huomioon, että hankkeessa tehdään sekä uutta että korjataan vanhaa, toteutuva kustannus eli hieman alle tuhat euroa neliöltä, on todella vähän. Neliöhintojen normitaso koulujen uudisrakentamisessa on kahden tuhannen euron luokkaa”, Jari Lepistö vertaa.

Liikuntahallin lisäksi myös pihalle valmistuu runsaasti uusia liikuntatiloja: koripallokenttä, jalkapallokenttä ja parkour-rata – kaikki tekonurmirakenteisina.

Teksti ja kuvat Vesa Tompuri