Samat pelisäännöt kaikille kansallisuuksille

Monikansalliset työkunnat ovat nykyisin arkipäivää suomalaisilla työmailla. Kunnollinen perehdyttäminen ja palaute ovat tärkeitä. Työturvallisuudesta ei saa tinkiä. Kun pelisäännöt on käyty hyvin läpi, niitä pitää myös noudattaa, korostaa Martin Mänd.

Suomen rakennusalalla työkunnat ovat muuttuneet yhä kansainvälisemmiksi. Esimerkiksi telineasentajia tulee töihin lukuisista eri maista. Virolaissyntyinen Martin Mänd on työskennellyt telinealalla 15 vuotta ja tuntee keinot, joilla eri maista tulleiden töitä johdetaan.

”Minun mielestäni merkittäviä kansallisuudesta johtuvia eroja ei tule ilmi. Eroja on toki henkilöiden välillä, mutta nekin tasoittuvat, kun kaikkia käsitellään tasapuolisesti ja heidän työpanostaan arvostellaan samoilla mittareilla. Kaikille samat pelisäännöt, vaatimukset ja palautekin, kieli vain muuttuu”, Mänd korostaa.

Työuransa aikana Mänd on käynyt Ramirentissä läpi kaikki vaiheet telineasentajasta nokkamieheksi ja edelleen työnjohtajaksi ja sitten Etelä-Suomen projektipäälliköksi ja nykyiseen työtehtävään työpäälliköksi vuonna 2014.
Hänen nykyiseen tiimiinsä kuuluu jopa kuusi­ työnjohtajaa. Heidän alaistensa eli telinemiesten yhteismäärä vaihtelee neljänkymmenen ja sadan ­välillä. Työnjohtajista kolme on Virosta ja kolme­ ­­­ on suomalaisia.

”Telineasentajina on nykyään vain vähän suomalaisia. Asentajista puolet on virolaisia, ja loput ovat liettualaisia, latvialaisia, puolalaisia ja kosovolaisia. Syy on varmaan se, että telinetyö on fyysisesti raskasta työtä. On oltava sateessa ja pakkasessa ja nostettava kerroksiin painavia telineitä. Lisäksi työ on vaarallista. Aina keikut korkeuksissa”, Mänd selittää.

Kyse on omasta terveydestä

Ramirent järjestänyt toimihenkilöilleen säännöllisesti johtamiskoulutusta. Lokakuussa Mändin tiimin työnjohtajilla oli pari päivää esimieskoulutusta.

”Koulutuksesta on paljon hyötyä. Kun käyt porukassa läpi erilaisia tilanteita, näet toisten tapoja toimia ja kuulet heidän mielipiteitään, ymmärrät heidän näkökulmansa.”

Kun työmaalle saapuu uusia työntekijöitä – mistä maasta tahansa – niin työnjohtajat järjestävät perehdyttämisen, joissa käsitellään myös riskit ja vaaramahdollisuudet. Kun tiedot on annettu, pitää peli­sääntöjä myös noudattaa.

”Laiminlyönnit eivät kasaannu jonkun maan kansalaisille. Jos asiasta kerran on keskusteltu, on toinen kerta liikaa. Jalkapallossakin keltaisen kortin jälkeen punainen tarkoittaa, että lähtee pois porukasta.”

Martin Mänd myöntää, että Virossa ihmisten tavat toimia ovat erilaisia kuin Suomessa tai Ruotsissa. Autoillessa Viron kaupungeissa sen huomaa. Myös työturvallisuuskulttuurissa on näiden maiden välillä isot erot – nimenomaan ihmisten asenteissa.

”Se väärä asenne ei tule Suomeen. Tulijoille kerrotaan heti saapumisen jälkeen, mitä heiltä odotellaan ja miten erilaisia henkilökohtaisia turvavälineitä käytetään. Korostamme, että asiaa myös valvotaan. Jos et ymmärrä, että turvavaljaiden koukkujen on pysyttävä kiinni, ja että kyse on sinun terveydestäsi, jonka vaarannat, niin paikka ei ole sinun.”

Kerro etukäteen, mitä vaadit

Nykyaikana telineiden asennus on aliurakkaa. Päälliköt ja työnjohtajat ovat Ramirentin palkkalistoilla, mutta työntekijät eivät. Heidän palvelujaan myyvät alihankkijafirmat voivat olla rekisteröityjä Suomessa, mutta niiden omistajat saattavat olla ulkomailla. Niin sanottuja lähetettyjä työntekijöitä, joilla on jonkin kolmannen maan työlupa, Ramirent ei käytä.

”Meillä on keinoja puuttua alihankkijafirmojen toimintaan, kuten reklamaatiot ja yhteistyösopimuksessa määritellyt sakot. Mielestäni on kuitenkin parempi järjestää koulutusta, jos kaikki ei ole mennyt nappiin ja kyseessä on tärkeä asia. Silloin kutsumme paikalle asentajat, nokkamiehet, työnjohtajan, johtajan ja jopa omistajan. Asiat keskustellaan läpi ja selvitetään, miksi niin kävi ja mitä siitä voidaan oppia”, Mänd selvittää palauteprosessia.

Työnjohtajien tehtävänä on huolehtia, että telineasentajat käyttävät turvavälineitä. Tarvittaessa koulutetaan lisää. Palaute on tärkeää: eiväthän työntekijät voi tietää, mitä heiltä odotellaan, jos ei ole kunnolla kerrottu etukäteen.
Ramirent valvoo tarkkaan, kenen kanssa se tekee sopimuksia. Taustatyötä tehdään paljon eli yhtiö tarkistaa paljon asioita jo ennakkoon ennen alihankintasopimuksen tekemistä.

”Yritämme saada riskit minimiinsä. Alihankintaketju on hyvin hoidettu. Tunnettuna firmana meille löytyy aina tulijoita.”

Tiiviit ohjeet toolbox talkissa

Martin Mänd kertoo käyvänsä päivittäin projekteissa, joissa on mukana hänen työjohtajiaan. Syynä ovat tsekkauksen ohella myös asiakastapaamiset tai vai­keampien telineiden suunnittelu.

”Omille tiimeille pyrin antamaan hyvän tuen, sillä tiimityötä tämä on. Aina saavat soittaa, jos on epävarma olo, ja yhdessä opitaan aina lisää.”

Johtamisessa oma asenne ja esimerkki ovat tärkeitä. Välillä pitää näyttää porukoille, miten homma hoidetaan.
”En tarkoita, että osallistuisin työhön, mutta omalla esiintymiselläsi vaikutat. Et voi sanoa toiselle kypärän leukaremmeistä tai valjaiden koukuista, jos itselläsi remmi ei ole kiinni”.

Jos Mänd havaitsee ongelmia useassa ryhmässään, hän järjestää niin kutsutun toolbox talkin eli tiiviin työturvallisuuspalaverin. Silloin tiimit kokoontuvat yhteen, ja se, koska ja miten turvavälineitä käytetään, käydään lyhyessä tapaamisessa läpi.

”Näin toimin myös silloin, kun katson tarpeelliseksi kertoa tiimeille jotkut asiat uudestaan. Voin ottaa osallistujilta jopa kuittaukset, että keskustelut on käyty. Turvallisuusasioita täytyy korostaa tasaisin välein.”

Myös tilaajat vaativat, että työtyöturvallisuuskulttuuri paranee koko ajan. Siksi työtapoja on jatkuvasti muutettava. Nykyään kaikki käyttävät suojalasejakin, kun asiaa on korostettu.

”Tosiasia on, että esimerkiksi suojalasien käyttö ei syntynyt työntekijöistä, heidän aloitteestaan. Kyllä ohjeistaminen ja määräykset ratkaisevat. Uusia asioita on vaadittava”, Mänd myöntää.

3 pointtia

• Tiimiä täytyy johtaa omalla esimerkillä ja positiivisella asenteella.
• Kun virheitä tehdään, ne on selvitettävä ja niistä on otettava opiksi.
• Täytyy pitää sovituista asioista kiinni.

Teksti Risto Pesonen Kuvat Tomi Nuotsalo