Rakennustaito
4.3.2020
Rakennuskustannusten noustua sille tasolle, millä ne nyttemmin ovat, ja kun sen aleneminen on tulevaisuuden hämärässä peitossa, ties kuinka kaukana, on meillä rakennusmestareina kaksinkertainen syy keskuudessamme tutkia, miten ja millä keinoin niitä voitaisiin huojistaa ja saattaa rakennustoimintaa elpymään.
Sitä ennen meidän on kuitenkin todettava se tosiasia, että säästörakennustavat, olkootpa ne minkälaisia tahansa, eivät voi elvyttää rakennusteollisuutta sikäli, että voisi toivoa yksityisten yrittäjäin avulla poistettavan vallitsevaa asuntopulaa. Ei, siihen ei tiedossamme olevat keinot riitä. Ja käsitykseni mukaan on sellaisten keinojen keksiminen mahdollisen rajan ulkopuolella, joten ei siitä enempää. Mutta kun, kuten sanottu, kustannukset ovat niin suunnattomat, sietää meidän vakavasti harkita, miten niitä voitaisiin edes osaksi alentaa.
***
Mainitsin esitykseni otsikossa ennakkoluulot yhtenä tekijänä säästämisen estämisessä rakentaissa*. Vanhat pinttyneet ennakkoluulot voivat useammalla kuin yhdellä tavalla olla esteenä säästöjen tekoon. Ajatelkaamme esim. työnjohtajaa, joka on tottunut suorittamaan jonkun työn määrätyllä tavalla, tehnyt sen siten vuosikymmenien aikana ja on mielessään vakuutettu siitä, että juuri niin se tehdään parhaiten. Se on voinutkin olla niin kymmenisen vuotta sitten, mutta sen jälkeen on keksitty uusia keinoja, löydetty parempia työtapoja, ja sen vuoksi se ei enää vastaa tarkoitustaan.
***
…säästöjen tekemistä huonekorkeutta alentamalla. Onhan vallan veriin imeytynyt meillä tietoisuus siitä, että asuinhuonekorkeuden, vastatakseen edes kohtuullisia vaatimuksia pitää olla vähintäin 3 metriä. Eikä siitä ole enempää kuin 8 – 10 vuotta, kun sitäkin mittaa ainakin Helsingissä aika tavalla väheksyttiin. Pyydän vain palauttaa mieliin ajan, jolloin Töölössä alettiin rakentaa. Nyt on jo päästy hieman siitä alle, mutta ei vieläkään tietääkseni ole rakennettu yhtään taloa, jossa rohkeasti olisi käytetty alinta rakennusjärjestyksen sallimaa eli 2,70 mtr, lukuunottamatta kenties joitakin laitakaupungin pikkuasuntoja. Ja kuitenkin on tuo alin raja meillä aika korkea, kun vertaamme sitä vastaaviin muissa maissa.
*rakentaessa, toim. huom.
Rakennustaito 2/1920 julkaisi lyhyen muistokirjoituksen rakennusmestari Janne Väänäsestä, joka oli kuollut elokuussa 1919 vain 41-vuotiaana. Lehti kertoi Väänäsen tehneen useita keksintöjä. Niistä merkittävin oli hänen vuonna 1908 kehittämänsä menetelmä ikkunapenkkien valamiselle massa-aineesta. Keksintö levisi nopeasti Suomen kerrostalotyömaille. Sitä ennen kivitaloihinkin oli tehty puiset ikkunapenkit.
Kiinteistöt täyttyvät tekniikasta, ja niitä rakentavien yritysten suunnittelu- ja tuotantoprosessit hyödyntävät kasvavissa määrin digitaalista ulottuvuutta. Panostuksia digiturvallisuuteen on lisättävä, sillä EU:n ja rahoittajien vaatimukset kasvavat. Digiturvallisuus koostuu...
Vähemmän yllättävä tosiasia on, että kaupungit jatkavat kasvuaan. Esimerkiksi Helsingissä kuluvan vuoden alkupuoliskolla väestö on kasvanut noin 5 500 henkilöllä ja Tampereella 2 000 henkilöllä. Vastaavasti monipaikkaisuus ei ole kasvanut kodin ulkopuolisilla yöpymisillä...
Vaikka esimerkkejä rakennuskohteiden reaaliaikaisista digitaalisista kaksosista löytyy toistaiseksi vain ulkomailta, Suomi ei ole pahasti jäljessä uuden polven digimallin kehittämisessä ja hyödyntämisessä. Digitaalisia kaksosia otetaan maailmalla käyttöön nyt etenkin infran valvonnassa...
Kiinteistöt täyttyvät tekniikasta, ja niitä rakentavien yritysten suunnittelu- j...
Vähemmän yllättävä tosiasia on, että kaupungit jatkavat kasvuaan. Esimerkiksi H...
Urakoinnissa puhaltavat uudet johtamisen tuulet, mutta jokaisessa hankkeessa kan...