Rannoilla kasvava järviruoko on kestävä, ekologinen rakennusmateriaali. Se täyttää myös EU:n energiatehokkuuden vaatimukset.

Suomessa on toistasataa rakennusta, joissa on hyödynnetty järviruokoa. Määrä on vähäinen, sillä ruovikkoa löytyy yli 100 000 hehtaarin ranta-alueelta.

”Hollannissa on omakotitaloalueita, joissa ruokoa on yhdistetty nykyaikaiseen rakentamiseen. Pelkästään ruokokattoja on siellä neljännesmiljoona, Tanskassa ja Englannissa 45 000 sekä Ruotsissa 5 000. Lisäksi Virossa on pitkä ruokorakentamisperinne”, luettelee rakennustekniikan lehtori Rauli Lautkankare Turun AMK:sta.

Lautkankare tutustui aikoinaan ruokoon hankkeessa, jossa perehdyttiin ruovikkostrategiaan Etelä-Suomessa ja Virossa. Matka Rocca al Maren ulkoilmamuseoon Tallinnassa avasi silmät.

”Tunnelmalliset ruokorakennukset ovat huollettuina pitkäikäisiä, eristävät lämpöä, säästävät energiaa ja kestävät kosteutta. Oikein rakennettuina ne ovat myös paloturvallisia.”

Ekologisuutta ja energiatehokkuutta

EU:n rahoittamassa Cofreen-hankkeessa yhtenä tavoitteena oli edistää ruo’on hyötykäyttöä rakennusmateriaalina. Turun AMK vastasi seitsemän vuotta kestäneestä projektista.

”Vanha RT-kortti olki- ja ruokokatteesta oli vuodelta 1943. Parisivuinen ohje päivitettiin liki 20-sivuiseksi Ruokokatot RT-kortiksi, jonka avulla ruokokatteen voi rakentaa turvalliseksi, terveelliseksi ja toimivaksi osaksi rakennusta ja ympäristöä.”

Vaikka tietoa on saatavilla, harva on tarttunut toimeen. Lautkankareen mukaan rakennusala ei ole vielä herännyt luonnonmateriaalien hyödyntämiseen.

”Tarvittaisiin iso kansainvälinen konserni tuotteistamaan uusiutuvia materiaaleja ja suosimaan vähähiilistä rakentamista. Pienyrittäjän on vaikea lähteä yksinään markkinoimaan. Lisäksi tarvitaan koulutusta sekä rakentajille että suunnittelijoille.”

Lautkankare uskoo, että tilanne on muuttumassa. EU:n energiatehokkuustavoitteiden mukaisesti uusien rakennusten tulee olla lähes nollaenergisiä vuoden 2020 loppuun mennessä.

”Lainsäädäntö muuttuu ja aika on sopiva: ekologisuutta ja kotimaisuutta arvostetaan. Ruoko on myös mainio eriste, jonka hiilijalanjälki on hyvin pieni.”

Arvoketju suunnitelmalliseksi

Ruo’osta ei Suomessa ole pulaa. Lautkankareen mielestä ongelmana on, että koko ketjun ruovikosta katteeksi, eristeeksi tai jopa rakennukseksi pitäisi toimia suunnitelmallisesti.

”Harva mökkeilijä on niin toimelias, että alkaa leikata ruokoa rannastaan. Ruokoa on tuotu lähinnä Virosta, josta usein myös tekijät tulevat. Meillä on vain muutama ruokorakentamisen erityisosaaja. Suomeen pitäisi saada ruokotuotevalmistusta ja kouluttamalla myös rakentajia.”

Ruovikot rehevöittävät vesistöä ja pilaavat mökkiläisten maisemat. Saaristomeren alueella toimivan Rantaparturit Oy:n palvelut kattavat paikallisen ruovikoiden leikkuun, konsultoinnin sekä välineistön myynnin ja vuokraamisen muualle Suomeen.

”Arvoketjuajattelun mukaisesti meille leikattu ruoko ei ole jätettä vaan hyötymateriaalia. Mynälahden ruokoasemalla voi tutustua eri ruokojalosteisiin. Jo parisenkymmentä eri tahoa on hakenut näytteitä omien tuotteidensa kehittämiseksi”, kertoo yrittäjä Tero Almi.

Almin mukaan rakentamistrendi muuttuu, jos ekologista materiaalia on tarjolla. Lisäksi monet suosivat perinnerakentamista, johon ruoko soveltuu mainiosti.

Käsityötaito kunniaan

Suomessa ruokoa on hyödynnetty kattomateriaalina ja eristeenä. Tahti ei ole huima: Lautkankareen arvion mukaan vuosittain rakennetaan noin 10−15 ruokokatetta. Isoimpana on Biolanin ruokokatto, ja muutama ruoko-omakotitalokin Suomesta löytyy.

”Ruo’osta on rakennettu lähinnä grilli- ja venekatoksia, laavuja, hiihtomajoja, aittoja ja latoja. Lisäksi seinän sisällä rappausalustana materiaali eristää hyvin.”

Paikallisena rakennusmateriaalina käytettynä ruoko tuottaa vähän päästöjä. Katto kestää huollettuna jopa 50 vuotta. Materiaalikulut ovat samaa luokkaa kuin peltikaton, vain asennus vie enemmän aikaa. Vesikasvina ruoko kestää kosteutta, eikä se roihua noin vain.

”Testeissä kattoa ei saatu keskeltä syttymään. Palolle alttiimmat räystäät voi suojata levyillä tai käsittelemällä räystäsruo’ot palonestoaineella. Jos räystäslaudoitus on umpinainen, eikä alusrakenne päästä ilmaa, kate on turvallisempi.”

Lautkankare toteaa rakennetun ympäristön suunnittelussa panostettavan yhä enemmän ominaisuuksiin, jotka tuottavat tunteita ja wau-elämyksiä.

”Ruokokatot ovat tunnelmallisia ja uniikkeja käsityötaidon näytteitä, joista tulee hyvä fiilis. Jos materiaalia hyödynnettäisiin enemmän, yhä useampi näkisi ja aistisi ruokokatteen hienouden.”

Pöhinä on aluillaan: ainakin yksi rakennusalan yrittäjä on kiinnostunut lähtemään mukaan ruokobisnekseen ja yhteistyökuvioita hiotaan Rantaparturien kanssa. Tulevaisuus näyttää, alkaako ja leviääkö ruokorakentamisbuumi Varsinais-Suomen maisemista.

Teksti Tarja Västilä