Rakennustaito
RT 02/2015 | 10.4.2015 | Päivitetty 19.12.2016
Työnjohtajana ja urakoitsijana Nestor Eskola rakensi Helsinkiin toistasataa taloa, muun muassa RKL:n tämän vuoden 110-juhlapaikan päänäyttämönä toimivan Suomen Kansallisteatterin.
Kansallisteatteri on kansallinen kulttuurilaitos ja sen toiminnan on tarkoitus ulottua kaikkiin kansalaisiin. Varhaisvuosinaan Suomalainen teatteri esiintyi paljonkin Helsingin ulkopuolella. Kansallisteatteri on taipaleensa alusta saakka kerännyt kattonsa alle maamme parhaita näyttämötaiteellisia kykyjä: kansan rakastamia näyttelijöitä. (lähde: www.kansallisteatteri.fi)
Vuosisadan alussa 1903 Nestor Eskola matkusti omalla kustannuksellaan opintomatkalle Länsi- ja Keski-Eurooppaan ja toi sieltä vaikutteita Suomen rakentamiseen. Eskola oli aktiivinen toimija yhteisössään. Rakennusmestari oli Helsingin kaupunginvaltuuston jäsenenä, jonka lisäksi hän toimi Kansallis-Osake-Pankin hallintoneuvoston jäsenenä vuodesta 1906. Hän kuului myös Helsingin Kauppakamarin välityslautakuntaan sekä Käsityöläisseuran johtokuntaan.
Liiketoiminnassa hän oli Riksi-Levyt Oy:n ja Johto Oy:n toimitusjohtaja. Hän oli muun muassa aikansa huomattavimpiin kuuluvan rakennusliike Constructorin osakas ja johtokunnan jäsen sekä Asfaltti Osakeyhtiö Lemminkäisen johtokunnan jäsen. Lisäksi hän oli Repola Wood ltd:n ja Keravan Puuteollisuus Oy:n hallituksen jäsen.
Elinkeinoelämän ja kunnallispolitiikan ansioistaan Nestor Eskolalle myönnettiin kunnallisneuvoksen arvonimi 1916. Vuonna 1925 hänet kutsuttiin Suomen Rakennusmestariliiton kunniajäseneksi.
Yhdistystoiminnassa Nestor Eskola oli perustamassa Helsingin Rakennusmestariklubia vuonna 1896, eli heti valmistumisensa jälkeen. Nestori osallistui neljään ylimääräiseen rakennusmestarien kokoukseen ja toimi Tampereen kokouksen puheenjohtajana, kun Suomen Rakennusmestariliito perustettiin vuonna 1905. Liittoa hän johti vuodet 1905–1923 ja oli edelleen perustamassa Rakennusmestarien eläkerahastoa ja Rakennusmestarien Talo Oy:tä.
Kaiken tämän päälle liiton ensimmäinen puheenjohtaja ennätti olemaan perustamassa Tapaturmavakuutusyhtiö Oy Louhea. Louhen hallituksen puheenjohtajana rakennusmestari teki useita rakennusteollisuuden ja rakennusalan järjestöjen kehittämiseen liittyviä aloitteita.
Merkittäviä rakennuksia, jotka RKL:n ensimmäinen puheenjohtaja rakensi: Kansallisteatteri, ortodoksinen pappila Liisankadulle, Diakonissakodin lasten sairaala, Osuusliike Elannon leipomo Hämeentielle, Henkivakuutusyhtiö Salaman talon. Kotkassa on hänen rakentamiaan kohteita muun muassa tärpättitehdas ja Helsingissä Suomen Sähkötehtaan teollisuusrakennukset.
Nestori Eskola oli mukana myös yhtiössä yhdessä Suomen valtion kanssa. Yhtiö rakensi myöhemmin muun muassa 7-kerroksisen kivitalon nimeltään Heimola. Rakennuksessa kokoontui Suomen ensimmäinen eduskunta.
Wuoriolassa RKL:n virkistysalueen yksi mökki on nimetty Nestor Eskolan mukaan.
Tekstin lähde Vaikuttajamestarit, julkaistu 2005
RKL:n 120-vuotisjuhla oli enemmän kuin merkkipaalun huomioiminen. Se näytti, mitä järjestömme parhaimmillaan tarjoaa. Se kokosi yhteen jäseniä eri puolilta Suomea ja muistutti, kuinka vuosikymmenten aikana rakentunut yhteisö on yhä voimissaan. Tunnelma oli lämmin. Kohtaamiset olivat...
Alan kehityksessä ratkaisevat koulutus ja ihmisten motivointi, korostaa Vuoden Nuori Rakennusinsinööri Henna Ikäläinen. Hän haluaa rakennusalalle lisää yhteisöllisyyttä ja palveluasennetta. RKL julkisti Vuoden Nuoren Rakennusinsinöörin Tampereen liittokokouksessa. Palkintoraadin...
Tampere-talo oli täynnä tunnelmaa, kun RKL juhli 120 vuoden merkkipaaluaan. Mitä Suomi olisi ilman rakennusmestareita, jotka ovat pitkälti rakentaneet maan, kysyi juhlapuhuja Kalervo Kummola. Toimitusjohtaja Diana Råman, varapuheenjohtaja Jere Väisänen ja puheenjohtaja Jukka Lintunen...
RKL:n 120-vuotisjuhla oli enemmän kuin merkkipaalun huomioiminen. Se näytti, mit...
Alan kehityksessä ratkaisevat koulutus ja ihmisten motivointi, korostaa Vuoden N...
Aiemmat hallituksen jäsenet Juhani Kukkakorpi ja Antero Kinnunen jatkavat varajä...