Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL:n liittohallitus esitti kokouksessaan Helsingissä 1.9.2017, että se toivoo lisää työnjohdon Rkm AMK -tutkintojen aloituspaikkoja.

Rakennusalan suurimpia uutisia vuoden 2016–2017 aikana ovat olleet osaavan työmaajohtajien puute:

”Rakennusalalla pulaa työntekijöistä. Työvoimapula uhkaa levitä työnjohtaja- ja mestaritasolta suorittavaan portaaseen.”
– Turun Sanomat 3.8.2017

”Rakennusalalla huutava pula työnjohtajista – näkyykö myöhemmin rakennusvirheiden lisääntymisenä? Rakennusliikkeet yrittävät houkutella osaajia jopa vinkkipalkkioilla. Laadun tarkkailusta vastaavien työnjohtajien puute ja heidän runsas työmääränsä voi oireilla rakennusvirheinä.”
– Yle 17.8.2017

Työelämän vaatimukset työnjohdossa lisääntyvät jatkuvasti

Työmaille kaivataan runsaasti ammattitaitoista työnjohtoa kasvavan eläköitymisen, uudis-ja erityisesti korjausrakentamisen kasvun ja uusien ammattitaitovaatimusten vuoksi.

Nykymuotoinen rakennusmestari AMK -tutkinto on tuotantopainotteinen koulutus, jossa työmaalla tehtävä harjoittelu antaa parhaimman lopputuloksen työelämään sijoittumiselle. Rakennusalan suunnittelu on hyvin säädeltyä. RKL ei näe mitään mahdollisuutta sille, että Suomea jatkossa suunnittelisivat ilman käytännön työkokemusta olevat rakentajat.

Rakennusmestarin ja -insinöörin ura tarjoaa paljon erilaisia etenemisen mahdollisuuksia rakentamisen muuttuvassa maailmassa. Tällä hetkellä valmistuvat ammattilaiset työllistyvät erittäin hyvin. Valmistunut työmaajohdon ammattilainen on yhteiskunnalle hyvä investointi.

Työnjohdon vetovoimaluku ammattikorkeakouluissa on hyvä

Rakennusmestari AMK -tutkinto – Aloituspaikkoja 2017 oli 373 kpl, ensisijaisia hakijoita 1 043, vetovoimaluku 2,7 (ensisijaiset hakijat).

Esitys opiskelupaikkojen lisäämisestä opetusministeriölle: Työvoimapula on tänään esteenä jopa talouskasvulle, kun kaikille työmaille ei riitä ammattitaitoista työnjohdon osaamista.

RKL vaatii, että työnjohdon Rkm AMK -aloituspaikkojen määrää on lisättävä ja kasvatetaan opiskelupaikkakuntia nykyisestä. Tällä turvataan työmaiden johtoon riittävästi ammattilaisia ja varmistetaan ammattimaisen rakentamisen riittävä osaaminen myös tulevaisuudessa. Edelleen toivomme, että jatkossa koulutusjärjestelmä reagoisi joustavammin työelämän ja yhteiskunnan muutoksissa.

Puheenjohtaja ja toimitusjohtaja saivat kutsun palaveriin opetus-ja kulttuuriministeriöön syyskuussa. Ministeriöstä tapaamiseen osallistuivat ylijohtaja Tapio Kosunen, johtaja Hannu Sirén, ylitarkastaja Tarmo Mykkänen sekä opetusneuvos Maarit Palonen. Ari Autio ja toimitusjohtaja Hannu Järveläinen jättivät tapaamisen yhteydessä opetusministerille vetoomuksen opetuspaikkojen lisäämisestä.

Neuvottelussa pohdittiin ratkaisuja vallitsevaan työnjohtajapulaan. Ensivaiheessa on mietittävä ratkaisuja koulutuksen suuriin keskeytysmääriin. Ongelmia on ratkottava yhdessä eri sidosryhmien (mm. Rakennusteollisuus ry), oppilaitosten ja yritysten kanssa. Jatkossa RKL:n toimitusjohtaja ja ylitarkastaja Tarmo Mykkänen ovat yhteyshenkilöinä ja he tapaavat säännöllisesti.