115-vuotias järjestö otti marras­­kuussa suorastaan digi­harppauksen ja piti poikkeus­vuoden 2020 liittokokouksen verkossa ”satelliittimallilla”.
Pasilan toimitalossa olivat koolla puheenjohtajat ja sihteeristö,
piirit taas kukin ennalta sovitussa etäpisteessä.

RKL:n liittokokous­ teki historiallisen päätöksen pitkälti kolmatta vuotta valmistellusta aluehallinto­uudistuksesta. Uudet säännöt otetaan käyttöön vuonna 2022, ja vuoden 2021 liittokokous vahvistaa ensimmäisen kerran uudet­ aluerajat. Kokouksessa käytiin vilkasta keskustelua alueiden muodostumisesta, paikkajaosta ja yhdistysten edustuksesta.­ Pöytä­kirjaan kirjattiin myös Vaasan yhdistyksen toive siirtymisestä aluejaossa pohjoiseen.

Kokouksessa oli valtakirjoilla­ edustettuna 135 ääntä ja 41 yhdistystä.
Aluehallintouudistuksen viestinnästä tuli kriittisiä huomioita, ja RKL:n toimitusjohtaja lupasikin tehostaa viestintää etenkin nyt, kun siirtymävuoden ­aikana ryhdytään valmistelemaan malli­ohjeita alueiden henkilövalinnoista hallituspaikoille. Liiton puheenjohtaja Ari Autio totesi tämän olevan heti ensimmäisenä uuden liittohallituksen asialistalla.

Kokouksen sihteerit Piia Vilén ja Maria-Elena Ehrnrooth ja liiton puheenjohtaja Ari Autio olivat Teamsin kautta yhteydessä piireihin.

Uusilla säännöillä luodaan alueet

Liittokokouksen uudet säännöt­ tiivistävät hallitustyöskentelyä. Erillisiä valiokuntia ei uudessa mallissa enää tarvita: hallitus käsittelee kaikkia asioita. Toimikunnat jatkavat ja erillisiä projektiryhmiä voidaan nimetä päätösten valmistelua varten myös 2022 lukien.

Säännöillä Suomi jakautuu viiteen alueeseen: Pohjoinen, Länsi,­ Itä, Etelä ja Helsinki. Alueen jäsen­määrästä riippuen RKL:n hallitukseen valitaan 1–3 jäsentä. Jos alueella on jäseniä alle 500, valitaan 1 edustaja, ja jos yli 1 750, valitaan 3 edustajaa. Kaikille alueille nimetään kaksi edustajaa kolmivuotiskaudeksi nykyisen rotaation (kolmannes tai lähinnä kolmannes vaihtuu vuosittain) ja nykyisen jäsenmäärän mukaan.

Yhteistyöyhdistyksiä ei uusissa säännöissä enää nimetä, eikä hallituksen kolmatta puheenjohtajaa valita. Liittokokous valitsee liittohallituksen puheenjohtajan, jonka toimikausi on kolme vuotta. Hallitus valitsee keskuudestaan toisen (2.) puheenjohtajan.

Järjestöpäällikkö Mikael Åhl vastasi etäkokouksen tekniikasta ja juoksutuksesta. Kaikkeen oli varauduttu huolella.

Tekniikka pelitti

Teams-yhteydet joka piiristä Pasilaan toimivat pääsääntöisesti­ hyvin, ja kokousdelegaatit olivat jo omaksuneet hyvin uudet kokouskäytännöt. Järjestöpäällikkö ­Mikael Åhl oli varmistellut jo useamman viikon ajan, että kaista­ riittää ja kaikki sujuu kuten on suunniteltu.

Valtakirjojen tarkistuskin sujui lennokkaasti alle vartissa. Helsingin yhdistyksen puheenjohtaja ­Timo Saarikko johti etäliittokokousta vakaalla otteella.

Vain juhlallisuus jäi puuttumaan, kun huomionosoituksia ei voitu jakaa saajilleen.

Tärkeintä on muutos yhdistyksissä

Puheenjohtaja Ari Autio sanoi avauspuheessaan olevansa todella vaikuttunut siitä ­tavasta, jolla jäsenistö on uuteen tilanteeseen sopeutunut. RKL osoitti kykynsä olla edistyksellinen. Autio kuitenkin toivoi, että Tampereella järjestettävään ensi vuoden liittokokoukseen voidaan osallistua taas fyysisesti.

Autio puhui sekä RKL:n että koko järjestökentän muutoksesta ja viittasi hallinnon uudistukseen, joka mahdollistaa ketterämmän päätöksenteon koko ajan vaativammaksi muuttuvassa hallitustyöskentelyssä. Samalla hän kuitenkin muistutti, että ”hallinto on vain hallintoa”, ja sen ainoa tarkoitus on mahdollistaa ja tukea jäsenten toimintaa.

Aution mukaan kaikkein tärkein muutos ­pitää saada aikaan yhdistyksissä.
Autio muistutti liittokokousta myös siitä,­ ­että uudistuva liitto valitsee Tampereella ­uuden puheenjohtajan, ja hän pyysikin jäseniä tekemään ehdotuksia hyvistä ehdokkaista.

Lopuksi Autio kiitti jäseniä ja liiton henkilökuntaa joustavasta asenteesta etäkokoukseen.

Teksti Maria-Elena Ehrnrooth, kuvat Essi Pirttioja

Puheenjohtaja Ari Aution avauspuhe RKL:n liittokokouksessa Helsingissä 14.11.2020

Arvoisat ammattiveljet- ja sisaret

On käynyt meille kaikille valitettavan selväksi, että elämme poikkeusaikaa. Se näkyy nyt konkreettisesti liittokokouksen uudessa etämallissa, joka jouduttiin ottamaan käyttöön turvataksemme kaikkien jäsentemme terveyden meitä uhkaavalta covid-19-virukselta.
 
Hyvät ystävät,

olen vaikuttunut siitä tavasta, jolla olette uuteen tilanteeseen sopeutuneet. RKL on ottanut nyt huiman digiloikan. Toivottavasti osa nyt opituista käytännöistä voidaan hyödyntää jatkossa. Ennen muuta toivon, että voimme ensi kesänä kokoontua Helsinkiin kesäpäiville ja syksyllä Tampereelle fyysiseen liittokokoukseen. Mikään ei vedä vertoja niille kohtaamisille, joita eri puolilla Suomea olen itsekin liittokokouksessa saanut kokea.

Tämä on ollut monien muutosten vuosi RKL:n toimistolle, kuten tiedätte. Elokuussa aloittanut uusi toimitusjohtaja on tuonut uudenlaista osallistavampaa toimintakulttuuria, ja kipparinvaihdos näkyy myös uuden toimintasuunnitelman painotuksissa.

Muutos on nyt myös liittokokouksen esityslistalla. Meillä on edessämme esitys sääntömuutokseksi, joka mahdollistaa ketterämmän päätöksenteon koko ajan vaativammassa hallitustyöskentelyssä. Mutta hallinto on vain hallintoa – sen ainoa tarkoitus on mahdollistaa ja tukea jäsenten toimintaa. Kaikkein tärkein muutos pitää saada aikaan yhdistyksissä, joilla on yhteinen haaste: uusien aktiivien houkuttelu mukaan.

Hyvät ystävät,

jäsenmäärämme on ollut tasaisessa laskussa 1990-luvulta lähtien. Varsinaisista jäsenistämme vain noin 25 prosenttia on alle 50-vuotiaita. Trendi on samankaltainen sisarjärjestöissämme. Ja koko yhdistysmaailmassa! Nuoria aikuisia on vaikea sitouttaa, ja pelkillä poppakonsteilla suunta ei muutu. Ensi vuonna pohdimme yhdessä jäsenyyden käsitettä: mitä se tarkoittaa 2020-luvulla, mitä se antaa. Teidän ideanne ja kokemuksenne ovat tervetulleita! Samalla alkaa myös uuden strategian valmistelu.

Rakennusala on selvinnyt koronasta Suomessa vielä verraten vähäisin vaurioin. Työmaat on pidetty käynnissä, käsidesit, maskit ja suojaetäisyydet ovat otettu kaikkialla käyttöön. Rakentamisen sykli on kuitenkin laskeva, kuutiometreissä rakennuslupia on myönnetty tänä kesänä lähes neljänneksen vähemmän kuin vuosi sitten. Uudisrakentaminen keskittyy kasvukeskuksiin, mutta korjausrakentamiselle toki riittää kysyntää maan eri kolkissa.

Mestarien osaamista tarvitaan vastakin. Eläköityminen on omiaan lisäämään osaajapulaa. Meidän on ponnisteltava nuorten houkuttelemiseksi alan opintoihin – ja tuettava niissä menestymistä esimerkiksi täsmäkurssien avulla. Myös ammattikorkeakoulupaikkakuntien yhdistyksillä voi olla tässä entistä isompi rooli. RKL aikoo ensi vuonna koulutustoimikunnan ehdotuksesta perehtyä syihin, miksi moni nuori keskeyttää mestariopinnot.

Tänään käynnistyy myös puheenjohtajakauteni viimeinen vuosi. Ensi vuonna kokoonnumme Tampereelle valitsemaan RKL:n seuraavaa puheenjohtajaa. Toivon, että jäsenistöstä löytyy hyviä kandidaatteja tähän merkittävään tehtävään ja viemään RKL:n seuraavalle asteelle. Vielä kerran kiitos teille nopeasta ja joustavasta asenteesta uudenlaiseen kokousmalliin. RKL on väkevä ja uudistuva 115-vuotias liitto, jolla on paljon annettavaa sekä jäsenilleen että ympäröivälle yhteiskunnalle.

Toivotan teille hyvää liittokokousta!