Rintamamiestalo toimii erittäin hyvin, kun sen annetaan olla entisessä ”kuosissa”. Ullakkotilan annetaan tuulettua niin kuin se alun perin on suunniteltu. Sivuräystäät ovat auki katteen alla ja päädyissä on harvahko laudoitus.

Niin sanottujen rintamamiestalojen (RM) rakennuskausi ajoittuu 1940–1950-luvuille. Rintamamiestalo oli tyypillinen pientalojen rakennustapamalli.

Alkuperäisissä piirustuksissa on esitetty ullakkohuoneiden yläpohjien tuuletus katteen ja välissä. Se on yleisesti ollut noin 25–30 millimetriä, ja se on toiminut, eikä mitään kosteusvaurioita ole niissä esiintynyt. Vieriullakoiden tuuletus on toiminut ulkoseinien yläosan ja katteen välistä. Alkuperäisessä kuosissa oleva rintamamiestalo on toiminut hyvin, ja siksi niitä esiintyy vielä nykyisinkin runsaasti.

Tarkastellaanpa tyypillistä tapausta, jossa rintamamiestalo on toiminut moitteettomasti kymmeniä vuosia ennen tuuletuksen tukkimista. Tukkimisen jälkeen kosteuskondenssia esiintyy kylmänä vuodenaikana jatkuvasti ja puurakenteiden lahoaminen alkaa ja rakenteisiin kehittyy myös mikrobivaurio.

Miksi kosteutta kondensoituu?

Syitä on monia. Yläpohjan höyrysulku ei ole tiivis. Joskus yläpohjassa ei ole lainkaan höyrysulkua, pelkkä levytys. Myös hyvin tehty höyrysulku laskee siinä määrin kosteutta rakenteeseen, että tuuletusrako katteen ja rakenteen välissä on tarpeellinen.

Usein vieriullakkoa hyödynnetään esimerkiksi vaatehuoneena. Vieriullakon verhous tukkii tuuletusreitit ja rakenteisiin kondensoituu vettä, ja kosteusvaurio alkaa näkyä pintaverhoilun saumoissa kondenssiveden valumina.

Älä muuta RM-talon ”sielunelämää”

RM-talossa on elettävä sen ehdoilla. Purueristeinen kapearunkoinen ulkoseinä ja samoin yläpohjat eivät täytä nykyajan vaatimuksia lämpötaloudellisesti ajatellen. Lämpöeristyksen lisääminen on mahdollista, mutta se vaatii suunnittelijalta rakennus-
fysikaalista osaamista.

Rakennustyyppinä rintamamiestalo

Rintamamiestaloja on tehty kellarilla ja ilman – eli tuulettuvilla alapohjilla. Kellarit ovat pääsääntöisesti betonirakenteisia, joissa on yleensä saunatilat sekä varastot. Rinneratkaisuissa on autotalli myös yleinen.

Rakennustyyppinä on niin sanottu puolitoistakerroksinen rakennus. Asuinkerroksen lisäksi talosta löytyy ullakko, jossa on useimmiten ullakkohuoneita. Ullakkohuoneiden yläpohja on usein osittain vino eli katteen suuntainen huoneen reunaosilta, ja sivuilla on niin sanottu vieriullakko.

Talot ovat puurakenteisia, ja eristeenä on purueriste. Runkopaksuus on 100–125 millimetriä. Sisäpuolella kuitulevyverhous, ja rungon jäykisteenä on vinolaudoitus usein molemmilla puolilla runkoa. Yleisin ulkoverhous on höylättyä vaakapaneelia. Ulkoverhouksena esiintyy myös mineriittilevyä ja rappauspintoja.