Tieteellinen lähestymistapa selvittää puurakenteen mielihyvää ja mukavuuden tunnetta aiheuttavia vaikutusmekanismeja. Tutkimus tulee tarpeeseen – rakentajat ovat suhteellisen hämmästyneitä siitä, mistä puutalon asukastyytyväisyys kumpuaa.

Kun Suomen ensimmäinen, viisikerroksinen puutalo rakennettiin neljä vuotta sitten Heinolan Vierumäelle, syntyi pian outo tilanne: rakentaja ei täysin ymmärtänyt sitä, mihin asukastyytyväisyys puukerrostalossa perustui.

”Tyytyväisyyskyselyssä, jonka teimme, asukkaat kokivat, että puutalossa sisäilma on parempilaatuista, mutta emmehän me paloturvallisuusmääräyksistä johtuen voineet edes käyttää puuta pintamateriaalina”, ihmettelee Rakennusliike Reponen Oy:n toimitusjohtaja Mika Airaksela.

Airaksela kysyy varsin aiheellisesti, miten on mahdollista – kun puu on piilossa – että puusta erittyvät entsyymit vaikuttavat rakennuksen hengitysilmassa.

Tämä on kysymys, jonka ainut esittäjä Airaksela ei suinkaan ole.

”Rakenteen ilmatiiveydestä johtuen ihmettelemme hieman näitä kyselyssä nyt selville saatuja ihmisten terveysvaikutuksia asumisessa. Toivottavasti ilmiöön saadaan lisäselvyyttä”, hän pohtii skeptisesti.

Tutkijat eivät säikähdä kysymystä, se on heillekin tuttu.

”Emme tunne läheskään kaikkia puuhun liitettyjen terveysvaikutusten vaikutusmekanismeja. Niitä olisi syytä päästä tutkimaan”, kommentoi puun erilaisiin laadullisiin ominaisuuksiin perehtynyt dosentti Jori Uusitalo Metsäntutkimuslaitokselta.

Nyt Vantaan kesän asuntomessualueelle on noussut Euroopan suurin, portaita myöten puusta rakennettu asuinkerrostalo. Korkeimmillaan seitsenkerroksiseen taloon tuli lähes kaksisataa asuntoa.

Vakuuttaja rankaisee puurakentamisesta

Mika Airaksela toteaa, että nykyiset juuri erilaiset viranomaismääräykset ovat este rakennustuotteiden kehittämiselle sen kaltaisiksi, että puupinta voisi suoraan vaikuttaa ilmanlaatuun.

Suurena haasteena, eritoten Suomessa, ovat puurakennusten kalliit palovakuutukset.

Korkeamman riskin puukohteissa vaaditut sprinklausjärjestelmät ovat myös kustannustekijä, jonka voidaan sanoa toimivan betonirakentamisen hyväksi. Sen sijaan psykologista pelkoa puuasumisen paloturvallisuutta kohtaan ei juuri tavata.

Rakennusliike Reponen Oy hankki kokemusta puukerrostalon rakentamisesta Heinolan PuuMera-kohteessa. Enemmänkin lähinnä passiivienergiaosaamisestaan tunnettu Rakennusliike Reponen kuitenkin vastasi Vierumäen PuuEra-kerrostalojärjestelmän rakentamisesta ja lvis-talotekniikasta. Nyt Vantaan Kivistössä Rakennusliike Reponen on tosipaikan edessä hallitessaan koko rakennusprosessia. Esimerkiksi puukerrostalorakentamisen erilainen rytmitys perinteiseen betonitaloon verrattuna on haaste, ja se tiedetään potentiaaliseksi ongelmaksi.

Näytön puuttuessa, usko puhuu

Tutkijoiden mukaan monitieteistä ihmistutkimusta ja materiaalitutkimusta tarvitaan, jotta puun hyviä ominaisuuksia opitaan tuntemaan ja hyödyntämään entistä paremmin.

Useiden tutkimusten mukaan puun käyttö sisustuksessa alentaa stressiä. Stressipiikki alenee puukoulun luokassa nopeammin kuin verrokkiluokassa, ja vanhainkodissa puumateriaalien käyttöönoton on todettu lisäävän vanhusten sosiaalisuutta ja parantavan kykyä huomioida ympäristöään.

”Puun terveysvaikutukset ovat tutkimuskenttä, jossa tarvitaan vahvaa tieteellistä näyttöä vaikutusmekanismeista, sillä mekanismit, joilla puu vaikuttaa ihmiseen, ovat epäselviä”, painottaa Uusitalo Metsäntutkimuslaitokselta.

Potilashuoneessa taas oikea määrä puumateriaalia laski sydämen sykettä ja kohensi mielialaa.

Näin voidaan olettaa että puuasuminen toimisi lievityksenä myös posttraumaattiseen stressiin, mikä on tunnetusti sotaveteraanien ja entisen huppu-urheilijoiden salakavala vitsaus: pitkä palautumisprosessi kohti tavallista elämää.

Yleisesti ollaan sitä mieltä, että tutkimustyössä on selvennettävä yhä perusteellisemmin, miten puumateriaalit rakentamisessa ja sisustamisessa edesauttavat ihmisen terveyttä ja mitä puun ominaisuuksia kannattaa tutkia, jotta voidaan kehittää terveellisiä puutuotteita ja niiden ekologishenkistä markkinointia.

Puun terveysvaikutukset jaotellaan työhypoteeseissa kahteen osaan: ensin, on kokolailla selvää, että puumateriaaleilla voidaan vaikuttaa huoneilman laatuun ja sitä kautta ihmisen asumisterveyteen. Toiseksi puulla on stressiä alentava ja elvyttävä vaikutus ihmiseen.

”Vaikutuksista itsestään löytyy viitteitä, mutta kuinka vaikutusmekanismi toimii, se tässä vaatii vielä laajaa tutkimista”, Uusitalo selventää periaatetta.

Esimerkiksi erilaiset hiirillä Itävallassa tehdyt nukkumiskokeet ovat tuloksiltaan mielenkiintoisia, Uusitalo mainitsee. Samoin sembramännyn lastuja sisältäneiden tyynyjen käyttö nukkumiskokeissa on tuloksiltaan kiinnostava.

Psykologia goes rakentaminen

Dosentti Uusitalon mukaan on saatava selville ne vaikutusmekanismit, joihin sekä koetut tuntemukset että psykofyysiset vaikutukset perustuvat.

”Sekä psykologia että suorat mitattavat vaikutukset”, Uusitalo täsmentää. Hän on yksi Metlan Puumateriaalien terveysvaikutukset sisäkäytössä -raportin kirjoittajista.

Metlan hankkiman laajan tieteellisen tausta-aineiston pohjalta tiedetään, että ihmisen mieltä ja terveyttä elvyttäviä puun ominaisuuksia löytyy – ja ehkä kaikkia ei ole vielä löydettykään. Tieteen kielellä nämä ovat restoratiivisia ominaisuuksia.

Psykologiasta puhutaan silloin, kun puu itsessään koetaan miellyttäväksi materiaaliksi, ehkä juuri sen luontoperäisyyden takia.

Entäpä, mielleyhtymä luontoon, joka saanee aikaan rauhoittumista, tutkija kysyy.

Puun kemiallisia yhdisteitä on mitattu puumateriaaleista, ja taas tunnetuilla yhdisteillä, kuten pineeneillä on osoitettu olevan yhteys ihmisen stressitasojen laskuun. Rakennusmateriaaleista puun haihtuvat yhdisteet katoavat kuitenkin melko nopeasti – ja tutkimusta puun haihtuvien yhdisteiden edullisista terveysvaikutuksista on vielä niukasti.

Uusitalon mukaan tarvitaan vaihtoehtoisia malleja siihen, kuinka halutut terveysvaikutusten syy-yhteydet saadaan selville, ja luonnollisesti hyötykäyttöön.

”Voi löytyä paljonkin toimivia järjestelyjä – jos kohta, työ on haasteellista ja vielä uraa uurtavaa, tutkimuskohteina ovat eteeriset höyryt, tilojen akustiikka, ynnä muu.”

Rakentajat ovat juonessa mukana, hekin tahtovat kovaa tiedettä rakentamisen linjaratkaisujensa tueksi.

Vantaan asuntomessut: Huippulukemia PuuMeran ekologisuudesta

Rakennusliike Reponen Oy:n Vantaan Kivistön Asuntomessuille 2015 rakentaman kevytrunkoisen puukerrostalokohteen rakennuttajina ovat TA-asumisoikeus Oy ja Suomen Vuokrakodit.

Kooltaan PuuMera-nimen saanut asuinpuukerrostalo on Pohjoismaiden suurin. Asuntoja rakennettavaan puukerrostaloon tulee 186. Puutalon alin kerros on betonirakenteinen.

Kohdekorttelin rakennusoikeus on 11 800 kerrosneliömetriä ja asuinpinta-ala noin 10 100 asuinneliömetriä.

Korkeimmalta kohdaltaan seitsenkerroksinen rakennus pääsi Rakennusteollisuus RT:n ja Green Building Council Finlandin hiilijalanjälkeä mittaavan kilpailun jaetulle ensimmäiselle sijalle. Hiilijalanjälki (noin 30 kgCO2e/as-m2/vuosi) on alle puolet keskimääräisestä tasosta. Tämä vastaa myös VTT:n määrittelemää passiivienergiatasoa.

Rakenteiden päästöt 50 vuoden käyttöiällä ovat alhaiset.

Carbon footprint -mittaus huomioi kaikki materiaali- ja energiavirrat, joilla on rakennuksen elinkaaren aikana olennainen päästövaikutus.

Energialähteenä suomalaisesta puusta rakennetussa kohteessa käytetään kaukolämmön lisäksi uusiutuvaa aurinkolämpöä, jota hyödynnetään käyttöveden lämmittämiseksi.

Asuntomessukohteena rakennettava puukerrostalokortteli on niittänyt myönteistä huomiota. Se on vuoden asuntomessujen mediaseksikkäintä antia.

Vantaan asuntomessut: Puukerrostalorakentamisen oppia kantapään kautta

Hyvinkin erilainen rytmitys perinteiseen betonitaloon verrattuna sävytti Vantaan asuntomessuille Kivistöön nousseen PuuMeran rakentamista. Rakennuksen koosta johtuen työmaa jaettiin kolmeen lohkoon.

Puuelementtien asennuksista vastaava Reponen Oy:n työnjohtaja Matti Mäkitalo kuvailee työmaan tunnelman olleen varsin hektinen, kun lähes 14-metrisiä ja kolme tonnia painavia puuelementtejä nostettiin sääsuojan turvissa paikalleen siltanosturilla, jonka maksiminostopaino 3 200 kiloa ei ollut tästä taakasta kaukana.

Elementteihin asennettiin ikkunat ja ovet valmiiksi Koskisen Oy:n Herrala-talojen talotehtaalla. Paikanpäällä tehtiin joka kerrokseen lattiavalu välipohjaan, jonka alapuolelle kuuluu kipsilevyasennus.

Mäkitalon mukaan malli, jossa tehdään lattiavalu ja sen jälkeen holvin sulkeminen, on vaikea rytmitettävä, koska heti perään asennetaan kunkin kerroksen seinäelementit paikoilleen. Hyvä puoli on työskentelymukavuus, koska jättikokoisissa elementeissä ikkunat ja seinät ovat paikoillaan. ”Tässä vaiheessa lämpö pysyy sisällä”, Mäkitalo sanoo.

Seuravaksi sääsuojan nosto

Seuraava työvaihe on päälle tulevan kerroksen sääsuojan nosto. Sen myötä toistuu sama kiireinen välipohjarakennus kaikkine putkituksineen ja johdotuksineen, uuden valun aikataulun sovittaminen, holvin sulkemisen sekä väliseinärakentamisen ynnä muun tarvittavan rakennustyön kanssa kiirehtiminen.

Mäkitalon mukaan elementtirakenteisten kerrosten asennus on ollut täynnä uusien asioiden oppimista.

”Nopeaa ja syklistä”, Mäkitalo kommentoi.

”On opittu paljon työprosessin aikana, ja myös asentajat ovat saaneet kipeästi tarvitsemaansa oppia ja kokemusta.”

Rakennusliike Reposen johdolla kehitetyn PuuMera-konseptin toistaiseksi laajimmassa rakennuskohteessa opitaan joka päivä uutta. Tavoite on uusi puurakentamiskulttuuri – jossa ainakin Norja ja Ruotsi ovat kulkeneet Suomen edellä – mainitsee Rakennusliike Reponen Oy:n toimitusjohtaja Mika Airaksela.

”Myös Keski-Eurooppa on meitä edellä”, Airaksela lisää.

Vauhtina kerros viikossa

Puukerrostalot poikkeavat vastaavasta betonirakentamisesta – joka on ollut Rakennusliike Reposen normaalia urakointia – niin monessa suhteessa, että niistä on hankala puhua samana päivänä.

Mutta työ tekijänsä opettaa, kuten sanotaan, ja myös palkitsee: PuuMera-rakennus nousi kuin nousikin suunniteltua kerros viikossa -vauhtia vesikattoon asti.

Puurakentamisessa laatukysymykset ovat koko ajan suurennuslasin alla myös materiaalivalmistajalla: puu valitaan huolellisesti jo metsässä, ja materiaali kulkee Koskisen Oy:n tuotantoketjun läpi tarkan laadunvalvonnan alaisena, kertoo PuuMeran elementtivalmistaja.

Teksti Reijo Holopainen, kuvat Kari Hautala