Suomen metsäteollisuuden kaikkien aikojen suurin investointi, yli miljardin euron arvoinen Metsä Fibren biotuotetehdas Äänekoskella on edennyt elementti- ja runkoasennusvaiheeseen.

Uuden tehtaan 40 hehtaarin kokoinen työmaa on levittäytynyt vuodesta 1985 toimineen Metsä Fibren sellutehtaan viereen. Menossa ovat muun muassa kaustisoinnin, massatehtaan sekä toimiston ja päävalvomon elementtiasennukset. Rakentamisen valmiusaste on vajaat kolmekymmentä prosenttia.

”Tällä hetkellä työmaan vahvuus on noin 500 henkeä. Rakennusvaiheessa työvoima on 95-prosenttisesti suomalaista. Jonkin verran raudoittajia on Baltian maista”, Metsä Fibren projektijohtaja Timo Merikallio sanoo.

Rakennuspäällikkö Pekka Salomaa ennakoi, että pian alkava mekaaninen asennusvaihe kansainvälistää työntekijäjoukkoa. Laiteasennukset ovat jo käynnissä massatehtaan molemmissa päissä. ”Korkean tason hitsareita tarvitaan 600. Heitä ei Suomesta enää löydy, vaan osaajat tulevat Tšekistä, Slovakiasta ja Kroatiasta.”

Suurimmillaan työmaan vahvuus tulee olemaan syksystä 2016 vuoden 2017 kevääseen, jolloin työmaalla hyörii yhteensä 2 500 työntekijää.

Toteutustapa on jaettu osaurakka, jossa rakennuttajana ja toteuttajana on Metsä Fibre itse. Osaurakoita on satakunta. Toteutusorganisaatiossa on noin 100 henkilöä, joista Metsä Groupin palkkalistoilla on alle puolet. Rakentamisen projektinjohdosta ja valvonnasta vastaa Metsä Groupin pitkäaikainen yhteistyökumppani, jyväskyläläinen Fimpec Oy, jonka toimitusjohtaja Pekka Salomaa on johtanut useita sellu- ja paperitehdasprojekteja Suomessa ja maailmalla. Fimpecin työntekijöitä on työmaalla noin 30.

Hektistä ja järeää

Biotuotetehtaan rakentaminen alkoi toukokuussa Metsä Fibren käyvän tehtaan vanhan puukentän päälle. Luja Betonin toimittamia paaluja on juntattu rantamaahan tähän mennessä yhteensä 174 kilometriä. Tehdas valmistuu syksyllä 2017, mikä on hankkeen mittasuhteet huomioon ottaen vauhdikas aikataulu.

Järeässä teollisuuskohteessa kaikki lähtee laitesuunnittelusta. Rakennesuunnittelun eteneminen varmistetaan laitetoimittajien kanssa tehtyjen tarkkojen tietojenluovutusaikataulujen avulla. Prosessi- ja laitesuunnittelijana toimii Sweco Industry yhteistyössä laitevalmistajien kanssa. Rakennesuunnittelu on Sweco Rakennetekniikan vastuulla. Myös toteutussuunnittelu kuuluu Swecolle.

Pekka Salomaan mukaan suunnitelmia yksin rakentamisen osalta on valtavasti, arviolta 120 000 piirustusta.

”Täällä suunnittelu ja rakentaminen kulkevat valitettavan käsi kädessä, mikä lisää työn hektisyyttä. Pienimmillään esimerkiksi paikallavalutöissä raudoituskuvat tulevat 2–3 viikkoa ennen työn aloitusta. Toteutusaikataulu on niin kireä, että muuta vaihtoehtoa ei ole. Nyt suunnitteluun alkaa olla jo kaulaa niin, että nähdään vähän pitemmälle aikavälille, mitä on tulossa.”

Kohteen erikoisuutena on myös paikallavalujen suuri määrä. Yhteensä hanke edellyttää 100 000 kuution valuja, joista on tehty noin puolet. Biotuotetehdas on haaste myös elementtitehtaille, sillä yhteensä betonielementtejä tarvitaan 15 000 kappaletta ja kantavia betoniholveja 80 000 neliömetriä. Biotuotetehdas ei ole mikään yksikerroksinen paja. Esimerkiksi soodakattilalaitos on vajaat 90 metriä korkea rakennus, jonka rungossa on 4 500 tonnia terästä. Toimitusvarmuuden lisäksi toimittajilta vaaditaan valmiuksia riittävän isojen runkopalkkien valmistamiseen, kuljettamiseen ja asentamiseen.

”Painavimmat palkit ovat yli 70-tonnisia”, työmaapäällikkö Teppo Virtala kuvaa.

Lujabetoni Oy valmisti järeimmät palkit tehtaan ulkopuolella, sillä hallissa ei ole niin suurta nosturia, jolla palkin olisi saanut muotista pois. Myös Parmalta tulevat 45 metrin jännebetonipalkit ovat siinä rajalla, että sen pitempiä ei enää pysty jännebetonilla vetämään.

Vaikka perustuksiin menee entistä enemmän betonia, seinät ovat jonkin verran keventyneet. Äänekoskella seinäratkaisuissa käytetään Paroc-tyyppisiä ratkaisuja.”Rakenteiden ei tarvitse kestää ikuisesti. Ajatus on se, että sellutehdas toimii 30–40 vuotta, minkä jälkeen se puretaan pois”, Merikallio perustelee.

Koordinointi on A ja O

Eri alojen toimijoita yhdistävän projektin onnistumisen edellytys on tehokas suunnittelun ohjaus ja toiminnan koordinointi. Projektin sadasta urakasta osa on vasta tulossa tarjouskilpailuun. Urakat on jaettu pienempiin osiin niin, että myös pienemmillä yrityksillä on mahdollisuus osallistua rakentamiseen. Alihankinta on tiukassa valvonnassa, eikä pitkiä aliurakoitsijaketjuja hyväksytä.

Virtala kertoo, että urakoitsijoita joudutaan perehdyttämään teolliseen rakentamiseen. Talvirakentamisen osaaminen ei ole sillä tasolla kuin pitäisi.

”Täällä ei pysty toimimaan samalla tavalla kuin jossain kerrostalotyömaalla. Esimerkiksi talvibetonoinnin yhteydessä joutuu jatkuvasti huolehtimaan lämmityksestä.”

Työmaa on jaettu kuuteen alueeseen. Jokaisella on oma Fimpecin ja laiteasentajien aluevastaava, jotka sopivat asiat keskenään. Torstaisin kello kahdelta on työmaan yhteinen koordinaatiokokous, johon osallistuvat sekä urakoitsijat että laiteasentajat. Tunnin mittaisen istunnon aikana käydään tarkasti läpi työturvallisuusasiat, urakoiden edistyminen ja liikenne.

Aluevastaavien esimiehenä toimiva Virtala vastaa myös nostojen ja kuljetuksien yhteensovittamisesta. Liikennejärjestelyt ovat melkoinen haaste, sillä betonia, rautaa, elementtejä ja kiviainesta tulee lähes 500 ajoneuvon vuorokausivauhtia ja tiet muuttuvat lähes päivittäin.

Jatkossa tilanne ei ainakaan helpotu. Pari kilometriä pitkän tontin kumpaankin päähän on maaliskuussa tulossa esivalmistelualue, yhteensä 12 hehtaaria. Niihin tuodaan rekoilla laitteiden osat, ja esikasauksen jälkeen laitteet nostetaan paikalle.

”Alussa vähän arvelutti, kuinkahan tässä käy, että löytyykö meiltä vielä teollisuusrakentamisen osaamista? Mutta hyvin on mennyt”, Salomaa iloitsee. Häntä kuitenkin jännittää talvi.

”Nyt ruvetaan tekemään lattioita ja kuorilaattojen päälle valuja, siinä saisi olla säät suhteellisen leutoja. Tällaisessa teollisuuskohteessa rakentamisen taloudellinen arvo on suunnilleen 20 prosenttia koko budjetista, mutta aikataulullisesti se on 80 prosenttia. Jos emme saa esimerkiksi massatehtaan laiteperustuksia kuntoon ajoissa, laitteiden asennus ei lähde liikkeelle.”

Biotuotetehdas säteilee kauas

Tehtaan valmistuessa rakennusten bruttoala on 142 000 neliömetriä. Kokonaistilavuus 1, 2 miljoonaa kuutiota vastaa 12 eduskuntataloa.

”Ehkä vain ydinvoimala on tätä suurempi investointi. Tehdas tulee toimimaan täysin omalla polttoaineella eikä käytä ollenkaan fossiilisia polttoaineita. Se kykenee tuottamaan kaiken lämmön ja höyryn, jota kaukolämpö ja integraatin muut tehtaat tarvitsevat. Tehtaasta tulee merkittävä sähkön tuottaja, koska kaikki höyry voidaan muuttaa sähköksi”, Merikallio hehkuttaa.

Sellun lisäksi tehdas tuottaa mäntyöljyä, tärpättiä, ligniinijalosteita, biosähköä ja puupolttoainetta. Mahdollisia ovat myös tuotekaasu, rikkihappo, tekstiilikuidut, biokomposiitit, lannoitteet ja biokaasu.

Keski-Suomen liiton kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen on innoissaan.

”Kyllä tämä on meille lottovoitto. Miljardi-investoinnin rakennusajan työllistävä vaikutus on 6 000 henkilötyövuotta. Lisäksi tarvitaan kaupan ihmisiä, asuntojen vuokraajia ja monenlaisia oheispalveluita. Tämä näkyy jo Äänekoskella asuntojen vuokraamisessa, johon on tullut uusia toimijoita.”Biotuotetehtaan työllistävä vaikutus koko arvoketjussa Suomessa on yli 2 500 työpaikkaa, joista uusia on noin 1 500. Merkittävimpiä työllistämisvaikutuksia odotetaan metsätalouteen ja kuljetuksiin. Tehdas käyttää 6,5 miljoonaa kuutiota puuta vuodessa, raaka-ainetta tulee 240 tukkirekkaa ja 70 junavaunua vuorokaudessa. Kuljetuksien turvaamiseksi on nopeutettu Keski-Suomen tieinvestointeja. Teiden parantamiseen on myönnetty 160 miljoonaa.

Äänekosken tehdas säteilee myös maakunnan rajojen ulkopuolelle. Pohjois-Savon Iisalmessa merkittävän osan biotuotetehtaan betonielementeistä ja palkeista toimittava Betonimestarit Oy on palkannut talven ajaksi kaksikymmentä uutta työntekijää, kun yleensä talvet ovat menneet lomautusten merkeissä. Myös Parma on palkannut uusia työntekijöitä.

Biotuotetehtaan vaikutus yltää pääkaupunkiin asti. Sellua kuljetetaan 40 junavaunullista vuorokaudessa Vuosaaren satamaan, johon on tulossa iso varastoinvestointi.

Hankkeessa mukana

  • Pääsuunnittelija: UKI Arkkitehdit Oy

  • Rakennesuunnittelu: Sweco Rakennetekniikka Oy

  • Toteutussuunnittelu: Sweco

  • Maa- ja pohjarakennus: Geotek Oy

  • Siltasuunnittelu: Sito Oy

  • Maanrakennus: Suomen Maastorakentajat Oy, Graniittirakennus Kallio Oy. Piipunperustus ja liukuvalutyöt: Terramare Oy. Paikalla rakennettavat betonirakenteet: Kreate Oy, Graniittirakennus Kallio Oy, Rakennusliike Porrassalmi Oy. Putkisiltojen perustukset: Lapin Teollisuusrakennus Oy. Ratakiskojen purku: Proxion Plan Oy. Uuden sillan rakennustyöt: Kreate Oy

  • Rakentamisurakat: Paalutukset: Lujabetoni Oy. Väliaikainen puukenttä: Graniittirakennus Kallio Oy. Louhinta ja murskaus, rannanruoppaus ja täyttötyöt: Destia Oy

  • Betonielementtitoimittajat: Betonimestarit Oy, Parma Oy, Lujabetoni Oy

  • Päälaitteet: Soodakattila, kuivauslinja, meesauuni, kuoren kaasutuslaitteet ja automaatiojärjestelmät: Valmet Oyj. Kuitulinja, puunkäsittely, haihduttamo ja kaustisointi: Andritz Oy

  • Laitehankintojen kotimaisuusaste 70 prosenttia, toteutussuunnittelun kotimaisuusaste on 100 prosenttia.

  • Laitehankinnoissa Metsä Group vastaa lämmönvaihtimista, sähkömoottoreista, venttiileistä, pumpuista, laiteasennuksista, putkistoista, putkisillasta, sähköasennuksista ja instrumentointiasennuksista. Valmet ja Andritz vastaavat pääprosessilaitteista, reaktoreista ja säiliöistä.

Teksti Santeri Pakkanen, kuvat Petri Blomqvist