Rakennustyömaa on roboteille hankala paikka lyödä itsensä läpi. Robottien mahdollisuudet tehostaa rakennustyömaan toimintaa löytyvät avustavista tehtävistä.

Maailma automatisoituu vauhdilla, mutta rakennustyömailla robotti on äärimmäisen harvinainen näky. Itse asiassa rakennusteollisuus on työmaiden osalta vähinten automatisoitunut teollisuudenala.

Toisin pitäisi olla, huomauttaa Centria-ammattikorkeakoulun Digital Manufacturing -teeman asiantuntija Sakari Pieskä.

”Jo 1990-luvulla alan konferensseissa puhuttiin, että liippausrobotti on täällä 10 vuoden päästä. Ei niitä kuitenkaan näy”, Pieskä toteaa.

Suurin syy ovat olosuhteet. Robotti on hyvä ennustettavissa ja toisteisissa sarjatöissä, ihminen taas joustavuutta vaativissa, vaihtelevissa suoritteissa.

”Autotehtaassa robotti voidaan sijoittaa turvallisesti häkkiin, missä ympäristö ja työt ovat ennustettavia. Rakennustyömaallahan tilanne on täysin päinvastainen”, robotiikkatutkija Jyrki Latokartano Tampereen yliopistosta kiteyttää.

Ammattilainen vielä halvempi

Jos jotakin voidaan automatisoida, se automatisoidaan. Vanhimpia rakennusalan sovelluksia ovat tasaista seinää valmistavat muurausrobotit.

”Niiden käyttö ei kuitenkaan ole ongelmatonta. Esimerkiksi laastin koostumus vaihtelee olosuhteiden mukaan, ja tiilien pitäisi olla juuri robotille sopivia”, Pieskä sanoo.

Siksi robotiikka ei raksalla etene. On helpompaa ottaa eri kivet ja laastit hallitseva muurari paikalle. Jotta roboteista saataisiin hyöty irti, pitäisi koko rakennustyömaan toimintamalli ajatella alusta asti uudelleen.

Siihen suuntaan on menossa australialaisen FBR:n Hadrian X. Kuorma-auton päällä toimiva 3d-tulostin valmistaa robottikädellään talon harkko harkolta digireseptin mukaan. Amerikkalaisen Apis Corin laite puolestaan ”printtaa” talon polymeeribetonista.

”Läpilyöntiin on silti vielä matkaa. Esimerkiksi raudoituksia ei näissä hirveästi näy, mikä jo pelkästään saa epäilemään toimivuutta Suomessa”, Latokartano sanoo.

Katastrofialueilla tai kehitysmaissa halpa ja nopea rakennus voisi olla kaivattu apu.

Apulaisena tai etäohjattuna

Tekniikka on huono isäntä, mutta siitä saa kelpo rengin rakennustyömaallekin.

”Robotti voisi tuoda tiilet ja laastin, drone taas lennättää tarvittavat työkalut ylempiin kerroksiin. Ihmiset pääsevät keskittymään ydinosaamiseensa”, Latokartano näkee.

Ihmisen etänä ohjaamille, osin autonomisille palveluroboteille puolestaan hyviä käyttökohteita ovat esimerkiksi purkutyömaat, joissa pöly- tai vaikkapa asbestialtistus on suuri. Myös cobotiikka eli ihmisen ja robotiikan yhteispeli voisi rakennuksilla toimia.

”Robotti voi tehdä paneloinnista liukuhihnamaisen osuuden, ja timpuri viimeistellä vaikeimmat paikat”, Pieskä näkee.

Tätä taustaa vasten Jyrki Latokartano puhuu robotiikasta myös eri alojen opiskelijoille. Robotit eivät vie töitä, mutta muuttavat niitä ja osaamistarpeita.

”Ongelmanratkaisukyky nousee suureen arvoon. Robotiikkaan ei kannata asennoitua pelon kautta vaan miettiä, miten omasta työstä voisi robotiikan avulla kehittää vielä mukavampaa”, Latokartano sanoo.

Robotti taipuu moneksi

• Yleisesti sanalla robotti tarkoitetaan laitetta, joka kykenee automaattisesti ja ainakin osin itsenäisesti tekemään työn, johon ennen tarvittiin ihminen.
• Laaja-alaisella termillä voidaan kuitenkin viitata yhtä hyvin automatisoituun kokoonpanolinjaan kuin tekoälyn ja konenäön avulla lähes itsenäisesti operoivaan laitteeseen.
• Rakennustyömailla robotteja voidaan jo nyt hyödyntää muun muassa muurauksessa, maalauksessa, tavaroiden liikuttamisessa ja yksinkertaisten väliseinien rakentamisessa.
• Kuorma-auton päällä toimivilla 3d-tulostimlla voidaan rakentaa talo suoraan digitaalisten piirustusten mukaan.

Muutoksen tuulet -sarja käsittelee rakennussektorin uudistumista ja teknologian kehittymistä. Sarjan ensimmäinen artikkeli julkaistiin Rakennustaito 1/2019:ssä ja on luettavissa myös www.rakennustaito.fi.

Teksti Juho Paavola, kuva BR:n Hadrian X