Tässä tietoiskusarjassa käsitellään ajankohtaisia rakentamismääräyksiä. OSA 4/6 (2015)

Toukokuun 15. päivänä voimaan astuneen Asumisterveysasetuksen vaikutus rakentamiseen konkretisoitui, kun sosiaali- ja terveysministeriö kesäkuussa tarkensi päätöksillään asetuksen käytäntöön soveltamista.

Asetuksen vaikutukset tuntuvat erityisesti korjausrakentamisen suunnittelussa ja kuntokartoituksissa, mutta myös toteutuksessa. Kumottu asumisterveysohje käsitteli samoja asioita kuin nykyinen asetus, joka on ohjetta tarkkarajaisempi ja lyhyempi. Asetus ei kuitenkaan kiristä ohjeen vaatimustasoa oleellisesti.

Vaikka asetus koskeekin lähinnä asuinrakennuksia ja muita oleskelutiloja, kuten kouluja ja päiväkoteja, on sillä välillistä vaikutusta rakennuskantaan laajemminkin. Uudisrakentamisessa vaikutus on vähäinen, koska sitä ohjaavat rakentamismääräykset. Ne ovat tarkempia kuin asetuksen terveysvaatimukset.

Toisin on korjausrakentamisessa, jossa asumisterveysasetus ohjaa ratkaisuja. STM:n asetuksella voidaankin antaa tarkempia säännöksiä terveysperustein fysikaalisista, kemiallisista ja biologisista tekijöistä. Terveyshaitta on arvioitava kokonaisuutena siten, että altisteen toimenpiderajaa sovellettaessa otetaan huomioon altistumisen todennäköisyys, toistuvuus ja kesto, mahdollisuudet välttyä altistumiselta tai poistaa haitta sekä poistamisesta aiheutuvat olosuhteet ja muut vastaavat tekijät. Eli toimenpiderajojen soveltamisessa käytetään ilahduttavasti myös maalaisjärkeä!

Rekisteröityjä asiantuntijoita

Sitten useimpia Rakennustaidon lukijoita koskevaan, asetuksesta seuraavaan tärkeään asiaan eli pätevyyksiin. Toukokuussa tulivat voimaan asiantuntijoiden pätevyysvaatimukset asumisterveysasetuksessa. Kesäkuussa STM vahvisti nimeämispäätöksen, jossa VTT ja FISE nimettiin sertifioijksi.

FISEn rekisteriin tulevat kirjatuiksi kosteusvaurion kuntotutkijat ja VTT:lle rakennusterveysasiantuntijat ja sisäilma-asiantuntijat.

”Terveydensuojeluviranomaisten on siis käytettävä rakennusten terveyshaittojen selvittämisessä vain sellaisia ulkopuolisia asiantuntijoita, jotka löytyvät VTT:n tai FISEn rekisteristä”, muistuttaa neuvotteleva virkamies Vesa Pekkola STM:n ympäristöterveysryhmästä.

Sertifioijat hyväksyvät ne koulutukset, jotka kelpaavat pätevyyteen. Siihen luetaan hyväksi myös aiemmin hankittu osaaminen, eli aiempi koulutus ja työkokemus, jos ne tukevat pätevyydeltä edellytettyä osaamista. Valvira laatii parhaillaan asumisterveysasetuksen soveltamisohjetta, jossa tullaan ohjeistamaan myös tästä.

Suunnitelmiin ja selvityksiin on tullut lisävaatimuksia, jotka koskevat myös rakennustyön suojausta. Vastaavan työnjohtajan pykälää on myös hieman muutettu, mutta ei olennaisesti muuta nykyistä käytäntöä.

Nämä eivät ole Asumisterveysasetukseen liittyvää terveydensuojelulainsäädäntöä, vaan Maankäyttö- ja rakennuslaissa säädettyä. Suunnittelutehtävän sisältö muuttuu pykälissä, mutta käytännössä hitaasti kunnissa. Ympäristöministeriön tarkentava ohje maankäyttö- ja rakentamislakiin saattaa aiheuttaa hämmennystä kuntien rakennusvalvonnassa varsinkin, kun Rakennustarkastusyhdistys on valmistelemassa omaa tulkintaohjettaan tänä syksynä.

Teksti Risto Pesonen, kuva Shutterstock