Uusi rakentamislaki ja sen liitännäis­lait iskevät pöytään melkoisia osaamisvaatimuksia. Suuren muutoksen käytännön valmistelu on jäämässä viime tippaan, ja epätietoisuus haittaa koko sektoria.

Vuoden 2025 alussa voimaan tulevan raken­tamislain toimeenpanosta on tulossa iso ja kiireinen urakka. Asiantuntijoiden mukaan työtä teettävät muun muassa hallintosäännöt ja asiakasohjeistukset sekä ennen muuta kaikki suunnittelemista­ ja rakentamista koskevat lupakäytännöt. Asetuksilla tai ohjeistuksilla lakitekstit täsmennetään käytäntöä ohjaaviksi säädöksiksi.

Rakennusalan yritysten ja viranomaisten pitäisi alkaa valmistautua vauhdilla, jotta voidaan välttää kaaos.
Osittain laki on tekstihöttöä, joka täsmentyy vasta­ asetuksilla. Vaikka laki on 400-sivuinen, siitä puuttuvat esimerkiksi digiosaamista koskevat pätevyysvaatimukset.

Eduskunta hyväksyi alkuvuonna myös rakentamis­lain keskeisen liitännäislain eli lain rakentamisen suunnittelu- tai työnjohtotehtävissä toimivien pätevyyden osoittamisesta. Pätevyyslaki tulee voimaan ­samaan aikaan kuin rakentamislaki eli tammikuun alussa 2025.

Pätevyyslaki tarvitsee täydennyksekseen asetuksen, jotta lakia pystytään käytännössä soveltamaan. Alan toimijat tarvitsevat mahdollisimman pian tarkat tiedot pätevyysvaatimuksista ja pätevyyksien ­toteamisesta.

Samalla pitää ratkaista kysymys kelpoisuusehtojen siirtymäsäännöksistä ja -ajoista: rakennusalalla ei ole varaa hukata pitkän käytännön kokemuksen omaavien työnjohtajien työpanosta liian ahtaasti tulkituilla kelpoisuusehdoilla ja koulutustasovaatimuksilla.

”Vaikka pätevyyden toteaminen yhte­näis­tetään valta­kunnallisesti, kelpoi­suuden päättää edelleen kunnan viran­omainen”, sanoo RKL:n järjestöpäällikkö Mikael Åhl.

Pätevyyslaki täsmentyy myöhemmin

Pätevyysvaatimukset ovat nyt ympäristöministeriön mietinnässä.

Mikä taho ja miten toteaa pätevyydet? Esimerkiksi mitä lisäkoulutusta vaaditaan vastaavilta mestareilta?
RKL:n järjestöpäällikkö Mikael Åhl on miettiväinen aikataulun suhteen.

”Löytyykö riittävä määrä samoilla periaatteilla toimivia tahoja, jotka toteavat pätevyydet tasavertaisesti?” Åhl pohtii.

”Vaikka pätevyyden toteaminen yhtenäistetään valta­kunnallisesti, kelpoisuuden päättää edelleen kunnan viranomainen”, hän muistuttaa.

”Mikäli FISE:stä tulee ympäristöministeriön pätevyyksiä myöntävä ja viranomaistehtäviä hoitava kumppani, tulee se lisäämään työmäärää. Puolitoista vuotta on lyhyt aika valmistautua tähän tehtävään”, toteaa FISE:n toimitusjohtaja Timo Korhonen.

FISE:n rooli kasvamassa

FISE Oy hoitaa jo nykyisin laajasti rakennus-, LVI- ja kiinteistöalan henkilöpätevyysasioita ja pitää yllä ­pätevyysrekisteriä. Lakiuudistus luultavasti kasvattaa FISE:n roolia.

”Mikäli FISE:stä tulee ympäristöministeriön päte­vyyksiä myöntävä ja viranomaistehtäviä hoitava kumppani, tulee se lisäämään työmäärää. Puoli­toista vuotta on lyhyt aika valmistautua tähän tehtävään”, kommentoi FISE:n toimitusjohtaja Timo ­Korhonen.

”Pätevyysvaatimusten lainsäädännön ja mahdollisten kumppanuusneuvottelujen jälkeen tiedämme enemmän ­pätevyysprosessin käytännön tehtävistä ja toiminta­tavoista”, Korhonen lisää.

Laaja lakipaketti

Rakentamislaki ja sen liitelait

  • Uudistuksen keskeinen periaate: ilmastonmuutoksen torjunta tuodaan osaksi rakentamisen lainsäädäntöä.
  • Päätavoitteita:
    – Digitalisaation ja kiertotalouden edistäminen.
    – Rakentamisen laadun parantaminen.
  • Paketissa on 61 lakia ja niissä yhteensä 365 pykälää.
  • Kaavoitusasiat putosivat pois tästä paketista.
  • Rakentamislaki ja sen keskeinen liitelaki, niin kutsuttu pätevyyslaki, tulevat voimaan 1.1.2025.
  • Lakien soveltamiseksi tarvitaan vielä useita asetuksia.

Lakiuudistus tuo uudet tekniset vaatimukset rakennuksen elinkaaresta ja vähähiilisyydestä.

Vain yksi lupa: rakentamislupa.

  • Lupaa haetaan tietomallimuotoisella suunnitelmalla tai muulla koneluettavalla tavalla.
  • Lupaa edellyttävän rakennushankkeen kynnys nousee.

Päävastuullinen toteuttaja vastaa toteutuksen kokonaisuudesta.

  • Hankkeeseen ryhtyvä voi nimetä toteuttajan tai vastataitse näistä velvollisuuksista.
  • Hankkeessa voi myös olla vaiheittain vaihtuva päävastuullinen toteuttaja.

Suunnittelijoiden ja työn­johtajien pätevyydet kirjataan pätevyysrekisteriin.

Muuta olennaista:

  • Rakennuksen saa vapaammin purkaa, jos sen markkina-arvo on romahtanut. (Esimerkiksi muuttotappioalueella.)
  • Rakennuksen tai sen osan käyttötarkoitusta voi muuttaa asemakaava-alueella poikkeamisluvalla.
  • Rakennuksen voi korjata myös alkuperäisellä rakennus­tavalla, kunhan korjauksen lopputulos on teknisesti toimiva ja energiatehokkuusvaatimukset täyttyvät.

Lähteet: Ympäristöministeriö ja RT.

Lupaprosessissa voi tulla yllätyksiä

Rakentamislakiin niveltyy muitakin lakiuudistuksia. Eduskunta hyväksyi helmikuussa rakennetun ympäristön tietojärjestelmää koskevan lain. Samassa yhtey­dessä hyväksyttiin muutos nykyiseen maankäyttö- ja rakennuslakiin: siinä säädetään alueidenkäytön tietojen digitaalisuudesta.

Rakentamislain määräämät digitaaliset raportointi­vaatimukset sekä kaiken informaation digimuoto ­kysyvät pian uudenlaista osaamista.

”Jos osaamista ja työkaluja ei osata etsiä ennen lain voimaantuloa, voi kahden vuoden kuluttua rakennuslupaprosessissa tulla eteen yllätyksiä, eli esimerkiksi­ rakennuslupa ei heti heltiäkään”, ennakoi ohjelmisto­yhtiö Tocoman Oy:n asiantuntija, tuotepäällikkö Kimmo Pere.

Hyvin varustautuneissa suunnittelutoimistoissa­ muutoksen vaikutukset jäävät maltillisiksi. Myös mallia täydentävät tarkistuskäynnit työmailla ovat jo muodostumassa tavaksi.

Elinkaarta hallitaan tiedolla

Sen sijaan viipeellä voimaan astuvat digitaaliset informaatio- ja mallinnusvaatimukset synnyttävät uudenlaista osaamisen kysyntää rakentamisen kentällä. Tulevaisuudessa pelkkä IFC4.0-tiedostomuotoinen 3D-mallinnus ei itsessään riitä. Mallin pitää sisältää parametreja, joten silloin kyseessä onkin jo tietomalli.

Olennaista dataa ovat materiaalien elin­kaa­ri­korjaus­tiedot, mutta myös esimerkiksi tiedot niiden hiilijalanjäljestä ja lämpöarvoista.

”Tämä tarkoittaa, että mallissa on informaatiota,­ jonka perusteella tulee pystyä hallinnoimaan rakennuksen elinkaarta aina suunnittelusta toteutukseen ja lopulta sen purkuun saakka”, sanoo Rakennus­teollisuus RT ry:n rakentamisen teknisistä vaatimuksista vastaava asiamies Jani Kemppainen.

Kemppainen näkee selvän täsmentävän säädöksen tarpeen eritoten rakentamislain pykälässä 60.

”Suunnittelu- ja toteutusmallia koskien on asetuksella vielä säädettävä minimitietotarve”, hän sanoo.

Yleisellä tasolla Kemppainen näkee suurimpana ­rakenteellisena ongelmana kaavoitus- ja rakentamis­lakien eriyttämisen toisistaan. Kaavoitus ja maan-käyttö jäivät pois tästä uudistuspaketista, kun niistä ­ei saavutettu poliittista yhteisymmärrystä.

”Itsessäänhän tuo järjestys, että ensin tulee rakentamislaki, on nurinkurinen”, Kemppainen sanoo.

Uusien vaatimusten mukainen tietomalli sisältää informaatiota, jonka­ ­ansiosta rakennuksen elinkaarta pystytään aikaisempaa paremmin ­hallitsemaan suunnittelusta rakentamiseen ja aina purkamiseen saakka,­ kertoo teknisistä vaatimuksista vastaava asiamies Jani Kemppainen ­Rakennusteollisuus RT:stä.

Muutokset vietävä heti malliin

Erityistä huomiota vaatii kohteen digimallin kaksisuuntaisuus. Esimerkiksi LVI- ja sähkölinjoihin työmaalla tehdyt improvisoidut ratkaisut on vietävä välittömästi korjauksina digimalliin. Jo 1 – 2 asunnon ­rakennuksesta on tuotettava arkkitehtimalli.

Turvallisuus lisääntyy, kun rakennuksessa kulkevat sähköjohdotukset ovat tarkasti luettavissa tietomallista.
Hyödyllisestä informaatiosta esimerkkinä Kemppainen mainitsee materiaalien elinkaaritiedon, käyttö­iän, energiatehokkuuden ja uudelleenkäytettävyyden.

Suuren kokonaisuuden haltuunotto ei ole alan ­yrityksille kevyt tehtävä.
”Ne yritykset, jotka ottavat ajoissa lain huomioon toiminnassaan, ovat askeleen edellä muita”, Kemppainen muistuttaa.

Kun informaation määrä hankkeissa kasvaa, voidaan toki olettaa, että myös rakentamisen laatu paranee.

Apua tulossa digitaalisiin lupakäytäntöihin

Kunnat eivät sittenkään kohtaa suurta digimuutosta housut kintuissa. Apuun tulee Rava3Pro, Helsingin kaupungin johtama ja valtionvarainministeriön rahoittama kehityshanke, joka tähtää kuntien rakennusvalvonnan sähköisen lupaprosessin kehittämiseen ja prosessien automatisointiin. Mukana on 23 kuntaa – joukossa sekä pieniä että suuria.

Rava3Pron tehtävälistalta löytyvät muun muassa keskeisimpien ohjelmistojen kyvykkyys IFC-mallien hallintaan sekä mahdollisuus tietojen automaattiseen välitykseen. Hankkeessa etsitään ja päätetään myös tapa, miten ominaisuus- ja koordinaattitiedot ladataan IFC-mallista kuntien eri rekistereihin. IFC (Industry Foundation Classes) on tiedostoformaatti, jonka avulla voidaan siirtää tietoja ohjelmistosta toiseen.
Rava3Pro-hankkeessa toteutetaan lisäksi IFC-mallin automaattinen vienti kunnan 3D-kaupunkimalliin. Alan yleisimpiin ohjelmistoihin luodaan nopeasti kyvykkyys myös IFC-mallien hallintaan ja tietojen automaattisiin välityksiin.

”Näin myös kehitetään rakennustietojen vastaanottoa ja hallintaa, sekä tietojen edelleenvälitystä esimerkiksi kunnan mittaustoimelle rajapintojen kautta. Nyt Rava3Prossa kehitetään valmis tarvittavien tietojen luku eri rekistereihin”, sanoo Rava3pro-ohjausryhmän puheenjohtaja Aarno Alanko.

Green Building Council Finlandin johtava asiantuntija Miisa Tähkänen korostaa, että jo nyt pohditaan paljon energiaremon­toinnin kannattavuutta vanhoissa rakennuksissa.

Energiatehokkuusdirektiivi vaikuttaa remontteihin

Suomen rakentamislakiuudistukseen tuo oman mausteensa EU:n energiatehokkuusdirektiivin päivitys. Kun EU:n elimet ovat hyväksyneet direktiivin, jäsenmaat muokkaavat sen mukaisesti kansallista lainsäädäntöään. Direktiivi todennäköisesti tuo muutoksia esimerkiksi suomalaisiin energiatodistuksiin ja osaltaan lisää energiaremonttien määrää.

”Vaatimukset täsmentyvät rakentamislakiin tehtävillä­ asetuksilla”, toteaa Green Building­ Council Finland ry:n johtava asiantuntija Miisa Tähkänen.

Euroopan parlamentti otti­ maaliskuussa tiukan kannan ­Euroopan komission direktiiviesitykseen. Hieman eri linjoilla olevat parlamentti, komissio ja jäsenmaiden hallitusten edustajista koostuva Eurooppa-neuvosto sorvaavat kesän aikana kolmikantaisissa neuvotteluissaan kompromissin. Todennäköisesti lopullinen direktiivi antaa enemmän joustovaraa kansalliseen lainsäädäntöön sekä­ sisältää helpotuksia esimerkiksi­ vanhojen pientalojen remonttivaatimuksiin ja -aikatauluihin verrattuna parlamentin kannattamaan varsin tiukkaan malliin.

”Se mitä jo nyt pohditaan energiatehokkuudessa, on energiaremontoinnin kannattavuus vanhoissa rakennuksissa”, Tähkänen kommentoi direktiivistä ­keväällä syntynyttä kohua.

Teksti Reijo Holopainen Kuvat Adobe, Markku Pajunen, Miska Korpelainen, Annika Miettinen ja RT