Rakennustaito
25.5.2023 | Päivitetty 25.5.2023
Vuoden 2025 alussa voimaan tulevan rakentamislain toimeenpanosta on tulossa iso ja kiireinen urakka. Asiantuntijoiden mukaan työtä teettävät muun muassa hallintosäännöt ja asiakasohjeistukset sekä ennen muuta kaikki suunnittelemista ja rakentamista koskevat lupakäytännöt. Asetuksilla tai ohjeistuksilla lakitekstit täsmennetään käytäntöä ohjaaviksi säädöksiksi.
Rakennusalan yritysten ja viranomaisten pitäisi alkaa valmistautua vauhdilla, jotta voidaan välttää kaaos.
Osittain laki on tekstihöttöä, joka täsmentyy vasta asetuksilla. Vaikka laki on 400-sivuinen, siitä puuttuvat esimerkiksi digiosaamista koskevat pätevyysvaatimukset.
Eduskunta hyväksyi alkuvuonna myös rakentamislain keskeisen liitännäislain eli lain rakentamisen suunnittelu- tai työnjohtotehtävissä toimivien pätevyyden osoittamisesta. Pätevyyslaki tulee voimaan samaan aikaan kuin rakentamislaki eli tammikuun alussa 2025.
Pätevyyslaki tarvitsee täydennyksekseen asetuksen, jotta lakia pystytään käytännössä soveltamaan. Alan toimijat tarvitsevat mahdollisimman pian tarkat tiedot pätevyysvaatimuksista ja pätevyyksien toteamisesta.
Samalla pitää ratkaista kysymys kelpoisuusehtojen siirtymäsäännöksistä ja -ajoista: rakennusalalla ei ole varaa hukata pitkän käytännön kokemuksen omaavien työnjohtajien työpanosta liian ahtaasti tulkituilla kelpoisuusehdoilla ja koulutustasovaatimuksilla.
Pätevyysvaatimukset ovat nyt ympäristöministeriön mietinnässä.
Mikä taho ja miten toteaa pätevyydet? Esimerkiksi mitä lisäkoulutusta vaaditaan vastaavilta mestareilta?
RKL:n järjestöpäällikkö Mikael Åhl on miettiväinen aikataulun suhteen.
”Löytyykö riittävä määrä samoilla periaatteilla toimivia tahoja, jotka toteavat pätevyydet tasavertaisesti?” Åhl pohtii.
”Vaikka pätevyyden toteaminen yhtenäistetään valtakunnallisesti, kelpoisuuden päättää edelleen kunnan viranomainen”, hän muistuttaa.
FISE Oy hoitaa jo nykyisin laajasti rakennus-, LVI- ja kiinteistöalan henkilöpätevyysasioita ja pitää yllä pätevyysrekisteriä. Lakiuudistus luultavasti kasvattaa FISE:n roolia.
”Mikäli FISE:stä tulee ympäristöministeriön pätevyyksiä myöntävä ja viranomaistehtäviä hoitava kumppani, tulee se lisäämään työmäärää. Puolitoista vuotta on lyhyt aika valmistautua tähän tehtävään”, kommentoi FISE:n toimitusjohtaja Timo Korhonen.
”Pätevyysvaatimusten lainsäädännön ja mahdollisten kumppanuusneuvottelujen jälkeen tiedämme enemmän pätevyysprosessin käytännön tehtävistä ja toimintatavoista”, Korhonen lisää.
Rakentamislaki ja sen liitelait
Lakiuudistus tuo uudet tekniset vaatimukset rakennuksen elinkaaresta ja vähähiilisyydestä.
Vain yksi lupa: rakentamislupa.
Päävastuullinen toteuttaja vastaa toteutuksen kokonaisuudesta.
Suunnittelijoiden ja työnjohtajien pätevyydet kirjataan pätevyysrekisteriin.
Muuta olennaista:
Lähteet: Ympäristöministeriö ja RT.
Rakentamislakiin niveltyy muitakin lakiuudistuksia. Eduskunta hyväksyi helmikuussa rakennetun ympäristön tietojärjestelmää koskevan lain. Samassa yhteydessä hyväksyttiin muutos nykyiseen maankäyttö- ja rakennuslakiin: siinä säädetään alueidenkäytön tietojen digitaalisuudesta.
Rakentamislain määräämät digitaaliset raportointivaatimukset sekä kaiken informaation digimuoto kysyvät pian uudenlaista osaamista.
”Jos osaamista ja työkaluja ei osata etsiä ennen lain voimaantuloa, voi kahden vuoden kuluttua rakennuslupaprosessissa tulla eteen yllätyksiä, eli esimerkiksi rakennuslupa ei heti heltiäkään”, ennakoi ohjelmistoyhtiö Tocoman Oy:n asiantuntija, tuotepäällikkö Kimmo Pere.
Hyvin varustautuneissa suunnittelutoimistoissa muutoksen vaikutukset jäävät maltillisiksi. Myös mallia täydentävät tarkistuskäynnit työmailla ovat jo muodostumassa tavaksi.
Sen sijaan viipeellä voimaan astuvat digitaaliset informaatio- ja mallinnusvaatimukset synnyttävät uudenlaista osaamisen kysyntää rakentamisen kentällä. Tulevaisuudessa pelkkä IFC4.0-tiedostomuotoinen 3D-mallinnus ei itsessään riitä. Mallin pitää sisältää parametreja, joten silloin kyseessä onkin jo tietomalli.
Olennaista dataa ovat materiaalien elinkaarikorjaustiedot, mutta myös esimerkiksi tiedot niiden hiilijalanjäljestä ja lämpöarvoista.
”Tämä tarkoittaa, että mallissa on informaatiota, jonka perusteella tulee pystyä hallinnoimaan rakennuksen elinkaarta aina suunnittelusta toteutukseen ja lopulta sen purkuun saakka”, sanoo Rakennusteollisuus RT ry:n rakentamisen teknisistä vaatimuksista vastaava asiamies Jani Kemppainen.
Kemppainen näkee selvän täsmentävän säädöksen tarpeen eritoten rakentamislain pykälässä 60.
”Suunnittelu- ja toteutusmallia koskien on asetuksella vielä säädettävä minimitietotarve”, hän sanoo.
Yleisellä tasolla Kemppainen näkee suurimpana rakenteellisena ongelmana kaavoitus- ja rakentamislakien eriyttämisen toisistaan. Kaavoitus ja maan-käyttö jäivät pois tästä uudistuspaketista, kun niistä ei saavutettu poliittista yhteisymmärrystä.
”Itsessäänhän tuo järjestys, että ensin tulee rakentamislaki, on nurinkurinen”, Kemppainen sanoo.
Erityistä huomiota vaatii kohteen digimallin kaksisuuntaisuus. Esimerkiksi LVI- ja sähkölinjoihin työmaalla tehdyt improvisoidut ratkaisut on vietävä välittömästi korjauksina digimalliin. Jo 1 – 2 asunnon rakennuksesta on tuotettava arkkitehtimalli.
Turvallisuus lisääntyy, kun rakennuksessa kulkevat sähköjohdotukset ovat tarkasti luettavissa tietomallista.
Hyödyllisestä informaatiosta esimerkkinä Kemppainen mainitsee materiaalien elinkaaritiedon, käyttöiän, energiatehokkuuden ja uudelleenkäytettävyyden.
Suuren kokonaisuuden haltuunotto ei ole alan yrityksille kevyt tehtävä.
”Ne yritykset, jotka ottavat ajoissa lain huomioon toiminnassaan, ovat askeleen edellä muita”, Kemppainen muistuttaa.
Kun informaation määrä hankkeissa kasvaa, voidaan toki olettaa, että myös rakentamisen laatu paranee.
Kunnat eivät sittenkään kohtaa suurta digimuutosta housut kintuissa. Apuun tulee Rava3Pro, Helsingin kaupungin johtama ja valtionvarainministeriön rahoittama kehityshanke, joka tähtää kuntien rakennusvalvonnan sähköisen lupaprosessin kehittämiseen ja prosessien automatisointiin. Mukana on 23 kuntaa – joukossa sekä pieniä että suuria.
Rava3Pron tehtävälistalta löytyvät muun muassa keskeisimpien ohjelmistojen kyvykkyys IFC-mallien hallintaan sekä mahdollisuus tietojen automaattiseen välitykseen. Hankkeessa etsitään ja päätetään myös tapa, miten ominaisuus- ja koordinaattitiedot ladataan IFC-mallista kuntien eri rekistereihin. IFC (Industry Foundation Classes) on tiedostoformaatti, jonka avulla voidaan siirtää tietoja ohjelmistosta toiseen.
Rava3Pro-hankkeessa toteutetaan lisäksi IFC-mallin automaattinen vienti kunnan 3D-kaupunkimalliin. Alan yleisimpiin ohjelmistoihin luodaan nopeasti kyvykkyys myös IFC-mallien hallintaan ja tietojen automaattisiin välityksiin.
”Näin myös kehitetään rakennustietojen vastaanottoa ja hallintaa, sekä tietojen edelleenvälitystä esimerkiksi kunnan mittaustoimelle rajapintojen kautta. Nyt Rava3Prossa kehitetään valmis tarvittavien tietojen luku eri rekistereihin”, sanoo Rava3pro-ohjausryhmän puheenjohtaja Aarno Alanko.
Suomen rakentamislakiuudistukseen tuo oman mausteensa EU:n energiatehokkuusdirektiivin päivitys. Kun EU:n elimet ovat hyväksyneet direktiivin, jäsenmaat muokkaavat sen mukaisesti kansallista lainsäädäntöään. Direktiivi todennäköisesti tuo muutoksia esimerkiksi suomalaisiin energiatodistuksiin ja osaltaan lisää energiaremonttien määrää.
”Vaatimukset täsmentyvät rakentamislakiin tehtävillä asetuksilla”, toteaa Green Building Council Finland ry:n johtava asiantuntija Miisa Tähkänen.
Euroopan parlamentti otti maaliskuussa tiukan kannan Euroopan komission direktiiviesitykseen. Hieman eri linjoilla olevat parlamentti, komissio ja jäsenmaiden hallitusten edustajista koostuva Eurooppa-neuvosto sorvaavat kesän aikana kolmikantaisissa neuvotteluissaan kompromissin. Todennäköisesti lopullinen direktiivi antaa enemmän joustovaraa kansalliseen lainsäädäntöön sekä sisältää helpotuksia esimerkiksi vanhojen pientalojen remonttivaatimuksiin ja -aikatauluihin verrattuna parlamentin kannattamaan varsin tiukkaan malliin.
”Se mitä jo nyt pohditaan energiatehokkuudessa, on energiaremontoinnin kannattavuus vanhoissa rakennuksissa”, Tähkänen kommentoi direktiivistä keväällä syntynyttä kohua.
Teksti Reijo Holopainen Kuvat Adobe, Markku Pajunen, Miska Korpelainen, Annika Miettinen ja RT
Rakennusala valmistautuu asettumaan tulevan rakentamislain asentoon. Merkittävin muutos vanhaan MRL:ään lienee se, että ilmastonmuutoksen torjuminen ja siihen sopeutuminen tuotiin nyt rakentamisen lainsäädäntöön. Lisäksi rakentamisprosessin vastuukysymyksiä haluttiin korostaa...
Toisella on rautaiset hermot ja toinen rakastaa yksityiskohtia. Toinen syttyy kiinteistöhankkeista ja toinen on syntynyt kirjanpitäjäksi. Tällä kaksikolla on tukevat eväät yhteiseen isännöinti- ja tilitoimistoon. Rakennusinsinöörikollegat Kirsi Visakoivu ja Sanna-Kaisa Pylvänäinen,...
Käyttämällä vuorovaikutuksessa runsaasti ja monipuolisesti 3D-dataa pysytään työmaalla joka hetki ajan tasalla. Tarkkuuden ja tehokkuuden ohella myös turvallisuus paranee. Reaaliaikaisesti kohteesta rakentuvan virtuaalimallin ansiosta on aikaisempaa helpompaa välttää monenlaiset...
Rakennusala valmistautuu asettumaan tulevan rakentamislain asentoon. Merkittävi...
Uusi rakentamislaki ja sen liitännäislait iskevät pöytään melkoisia osaamisvaat...
Toisella on rautaiset hermot ja toinen rakastaa yksityiskohtia. Toinen syttyy ki...
Rakentamisen laadun parantaminen on hyvä tavoite. Tokkopa sitä saavutetaan kiristämällä suunnittelijoiden ja työnjohtajien pätevyysvaatimuksia. Lopullisen rakentamisen laatutason ratkaisee yksittäinen rakennusmies. Heille ei ole mitään vaatimuksia. Aiemmin rakennusmiehillä oli ammattiylpeys, joka takasi laadun ja samalla seuraavan työkeikan. Ammattikoulun tarjoama talonrakentajien nykyopetus on vaatimatonta: ratkaisuna poikia työnnetään harjoittelujaksoille rakennusliikkeisiin, joilla harvemmin on tosiasiallista resurssia / pedagogista kykyä tai sopivia kohteita tarjolla. Suunnittelijoiden pätevyyksien arvioinnissa rakennusvalvonnoilla ei taida olla mahdollisuutta / uskallusta huomioida kertynyttä työkokemusta vanhan tutkinnon lisäksi: autotallien suunnittelu taitaa kuulua tavanomaisiin tehtäviin, joten meitä alkaa olla tarjolla.
Aivan, ammattiylpeyttä ja rakennusmiesten osaamista tällä ei saada nostettua.
Miten on ennen osattu tehdä rakennuksia, jotka ovat automaattisesti kestäneet enemmänkin kuin sen nykyvaatimuksen 100 vuotta. Työmaita johtaa henkilöt, joilla ei ole työmaakokemusta ja heidät on opettanut ammattinsa henkilöt, joilla ei ole työmaakokemusta. Lähtökohtaisesti huono ajatus. Opetukseen lisättävä selkeästi enemmän käytännön johtamistaitoja rakennustyömaalla, kaikki eivät tee aikatauluja ja istu tietokoneella eikä ole järkevääkään. Ennen tietoneaikaa mestarit olivat työmaalla ja sen päivittäinen valvonta oli heidän työtään, jonka he myös mallikkaasti hoitivat. Timpurit tekevät mitä heiltä vaaditaan, mutta jos mitään ei vaadita / valvota, niin tässä on tulos.