Rakentamisen kasvu on selvästi hidastumassa, ja talouskasvun veturin paikka on vapautumassa. Vientiteollisuus olisi varteenotettava vaihtoehto tähän tehtävään.

Globaali talous on vankalla pohjalla, selviää valtionvarainministeriön kesän talouskatsauksesta, EK:n heinäkuisesta ennusteesta sekä Rakennusalan suhdannetyöryhmän (Raksu) ja Rakennusteollisuuden keväisistä katsauksista. Tänä vuonna maailman ostovoimakorjatun bruttokansantuotteen kasvuksi ennustetaan 3,5 prosenttia, ja se kiihtyy edelleen vuosina 2018 ja 2019.

Myös Suomen taloudelle kuuluu hyvää: VM:n ennusteen mukaan tänä vuonna päästään 2,4 prosentin vauhtiin, tosin se vaimenee seuraavina vuosina 1,6 ja 1,5 prosentteihin.

Tällä kertaa hyvä suhdannevaihe syntyi poikkeuksellisesti rakennusalan vetämänä loppukesästä 2015. Jälkisyklisenä alana rakentaminen piristyy tyypillisesti vasta, kun kotitalouksien luottamus on huipussaan ja ihmiset ovat valmiita vaihtamaan asuntoja.

Työntekijöistä jopa pulaa

Viime vuosi oli valtiovarainministeriön neuvottelevan virkamiehen ja Raksun puheenjohtajan Sari Sontagin mukaan erittäin kovatahtinen.

”Rakentamisen vauhti oli uusimpien tilastojen mukaan noin viiden prosentin luokkaa, ja se kiri bruttokansantuotteen kasvun ohi”, sanoo Sontag.

Viime vuonna aloitettiin yli 37 000 asunnon rakentaminen, ja tämä näkyi myös työllisyystilastoissa noin 10 000 henkilön lisäyksenä. Tällä hetkellä tuotantoa jarruttaakin pula tekijöistä. Työntekijöiden määrä on kaikkiaan noin 200 000.

”Rakentamisen suhdanteet ovat vahvemmat kuin mitä vielä kesäkuussa nähtiin. Toisaalta tahti on selvästi hidastumassa, ja talouden veturi täytyy lähivuosina löytyä esimerkiksi vientivetoisilta aloilta”, sanoo Sontag.

Raksu arvioi, että rakentamisen tuotannon kasvu jää tänä vuonna noin 1–3 prosenttiin ja ensi vuonna pudotus saattaa olla miinusmerkkinen. Rakennusteollisuuden pääekonomisti Sami Pakarinen on Sontagin kanssa samoilla linjoilla.

”Rakentamisen suhdanne kypsyy tänä vuonna, ja ensi vuonna sen ennakoidaan jo polkevan paikoillaan”, arvioi Pakarinen.

Toiveissa tasainen asuntotuotanto

Mikä sitten selittää hurjat talonrakentamisen kuutiometrit ja myönnetyt rakennusluvat? Pakarisen mielestä osasyynä on ollut patoutunut asuntokysynnän purkautuminen. Hän toivoisi alalle kuitenkin malttia.

”Asuntorakentamisen pitäisi olla tasaista eikä vuoristorataa hirveällä kyydillä ylös ja kysynnän hiipuessa entistä kauheammin alas”, sanoo Pakarinen.

Vaikka asuntotuotanto on ollut viime vuonna korkea, volyymi ei ole Sontagin mukaan kasvanut niin paljon. Syynä on se, että on tehty paljon pieniä asuntoja.

Tuotanto reagoi Sontagin mukaan vahvasti myös tonttien määrään. Pääkaupunkiseudun asuntovajeen odotetaan hieman kuroutuvan pääministeri Juha Sipilän hallituksen allekirjoittaman asumisen ja maankäytön sopimuksen myötä. Sillä on kunnianhimoiset tonttitavoitteet.

Sekä Sontag että Pakarinen pitävät asuntosijoittamista merkittävänä tekijänä alalla. Kun korkosijoitukset ovat madelleet lattianraossa jo vuosia, tavalliset suomalaiset ovat lähteneet hakemaan parempaa tuottoa sijoittamalla seiniin.

”Arvonnousu on ollut hyvä ja vuokrat ovat taanneet kolmen neljän prosentin tuottoa vuosittain”, sanoo Sontag.

Tilanne saattaa nyt muuttua, kun asuntokanta kasvaa ja korot lähtevät jossakin vaiheessa nousuun. Pakarisen mukaan uusissa vuokrapyynnöissä on jo nyt havaittavissa selvää hidastumista, ja tämä voi vähentää sijoittajien kiinnostusta.

Kasvuvaraa tämä vuosi

Analyytikko Petri Aho analyysiyhtiö Inderesistä sanoo, että vuoden tähtäimellä näkymät ovat myönteiset, sillä lähes kaikki rakentamisen toimialat ovat hyvässä vedossa ja alkuvuoden vahvat aloitusmäärät luovat kasvua ensi vuoteen saakka. Volyymitaso alkaa kuitenkin olla sen verran korkea ja resurssien saatavuus tiukentunut, että todennäköisesti kysyntä taittuu ensi vuoden jälkipuoliskolla lievään laskuun.

”Rakennusyhtiöillä on nyt laaja-alaisesti kädet täynnä töitä ja kotimaan hyvä kysyntätilanne on mahdollistanut asteittaisen myyntimixin parantamisen, mikä nostaa yhtiöiden kannattavuutta”, sanoo Aho.

Ahon mukaan erityisesti asuntorakentamisen liiketoiminnot menestyvät hyvin tällä hetkellä. Ulkomaan toimintojen osalta näkymät ovat kaksijakoiset. Itäisen Keski-Euroopan, Baltian ja Skandinavian kysyntätilanne on hyvä, mutta Venäjän rakennusmarkkinat ovat talouden ja ruplan piristymisestä huolimatta vielä vaisut.

”Pörssilistalle on saatu viime vuosien aikana myös uusia rakennusyhtiöitä. Yhteinen nimittäjä näille yhtiöille on vahva historiallinen kasvu ja selkeä profiloituminen. Lisäksi listautumismarkkina on ollut hyvin otollinen viime vuosina. En olisi yllättynyt, jos listalle saataisiin vielä lähiaikoina uusia rakennusyhtiöitä, sillä usealla keskisuurella yhtiöllä on näyttöä vahvasta ja kannattavasta kasvusta”, arvioi Aho.

Asuntoa pukkaa

• Sijoittajakysynnän arvioidaan hiipuvan korkotasosta huolimatta
• Omakotitalojen aloitukset kasvuun
• Uudisrakentaminen jälleen yli korjausrakentamisen arvon
• Asuinrakentaminen ennakoitua vilkkaampaa

Lähde: Rakennusteollisuus, Suhdannekatsaus

Remppaa riittää

• Korjausrakentamisen kasvunäkymät ovat vakaat, koska 1970–1980-lukujen suuri asuntokanta on tulossa korjausikään.
• Uudisrakentamisen nykyiset määrät ylittävät pitkän aikavälin laskennallisen tarpeen, vaikka muuttoliikenteen ansiosta kasvukeskuksiin tarvitaan seuraavina vuosikymmeninä merkittävästi nykyistä suurempi asuntokanta.
• Toimitilarakentamisessa pitkän aikavälin näkymät eivät ole yleisesti kovin houkuttelevia toimitilojen vajaakäyttöasteiden ja käyttötarpeiden muuttumisen vuoksi, vaikkakin tällä hetkellä käynnissä on useita suuria hankkeita kasvukeskuksissa.

Lähde: Inderes, analyytikko Petri Aho

Teksti Riitta Ekholm, kuva Istock