Turun yliopiston keskussairaalan käynnissä oleva rakennusvaihe on poikkeuksellinen: lähes 300 meganewtonin painoinen jälkijännitetty kansi toimii perustuksena kahdeksankerroksiselle sairaalarakennukselle.

Turun yliopistollisen keskussairaalan laajalla tontilla on rakennettu ja peruskorjattu täysillä vuodesta 2000. Rahaa on palanut lähes puoli miljardia, mutta toisaalta investoinnit olivat 1970–1990-luvuilla hyvin niukat. Vanhimmat alueen sairaalarakennuksista ovat 1890-luvulta, ja aluetta on luonnollisesti peruskorjattu useaan otteeseen.

T3-uudisrakennukseen sijoittuu sen valmistumisen jälkeen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin lastentautien, naistentautien ja synnytysten, korva-, nenä- ja kurkkusairauksien sekä suu- ja leukasairauksien hoito. Lisäksi T3:een sijoitetaan tukipalvelutoimintojen, kuten kuvantamis-, laboratorio- ja kliinisen neurofysiologian, tiloja.

Infravaiheen tarjouskilpailun voittanut Lemminkäinen käynnisti urakkansa kevättalvella. Alkuvaiheessa työt ovat painottuneet porapaalutuksiin, jotka ulotetaan kauttaaltaan kallioon asti ja ankkuroidaan lisäksi kolmen metrin pituudelta kallion sisään.

”Kallio on alueen itäpäässä aivan pinnassa ja länsipäässä 18 metrissä”, kertoo Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin rakennuttamispäällikkö Tuomo Lehtisalo.

Lehtisalo aloitti työssään projektijohtaja Timo Seppälän alaisuudessa viime syksynä. Seppälä tarvitsi viisi vuotta kestäneeseen kohteeseen ”apurin”, joka keskittyy vain tähän hankkeeseen. Hänen oma aikansa kuluu T3-rakennuksen lisäksi muihinkin sairaalakampuksen projekteihin ja niiden valmisteluun sekä 13-henkisen rakennuttajaorganisaation johtamiseen.

Yksi samanaikaisista hankkeista on turkulaisten lääketieteen opiskelijoiden sekä yliopistollisen keskussairaalan tutkimuskäyttöön rakennettava, 70 miljoonaa euroa maksava Medisiina-rakennus, jota NCC urakoi aivan T3-rakennuksen vieressä. Työmaita katsoessa ne näyttävät yhdeltä työmaalta, mutta kyseessä on kaksi aivan eri hanketta.

Kaikki liikenteen ehdoilla

Helsingin ja Turun välisen junaliikenteen vuorovälitarve vaihtelee hieman vuodenajoittain. Kesällä on hiljaisinta, koska tuolloin työmatkaliikenne vähenee. T3-rakennustyömaa käyttää tätä hyödykseen: liikenteen rajoittamista vaativat työt ajoittautuivat pääosin kesä–syyskuulle.

”Vastakkaisiin suuntiin liikkuvien junien kohtaamispaikka on Kupittaan asema, jossa työmaakin sijaitsee. Kaksi raidetta on oltava pääosan aikaa käytössä. Teimme tarvittavat porapaalutukset ja betonivalut kesäkuun 17. ja syyskuun 2. päivän välisenä aikana, jolloin toinen rata työmaan kohdalla oli poissa käytöstä”, Timo Seppälä kertoo.

Hän lukee junaliikenteen huomioonottamisen työmaan ykköshaasteisiin – sekä teknisestä että turvallisuuden näkökulmasta. Sähkömagneettisuus on otettava huomioon jopa kansilaatan suunnittelussa, etteivät sairaalan herkät laitteet häiriinny.

”Junaliikenteen tärinä on puolestaan otettava huomioon, koska tulevassa sairaalassa käytettävät laitteet kestävät rajallisesti tärinää. Haasteena on, ettei riittävän järeitä tärinälaakereita tahdo löytyä”, Timo Seppälä sanoo.

Pystykuormat ovat enimmillään jopa 12 meganewtonia.

Jälkijännitetty ”jalkapallokenttä”

Moottoritien päälle rakennettava kansi, joka toimii sairaalan perustuksena, on mittojensa takia tulkittavissa 130 metrin pituiseksi ja runsaan 70 metrin levyiseksi tunneliksi. Pinta-alaa rakenteelle kertyy noin 9 000 neliömetriä eli täysimittaisen jalkapallokentän verran. Paksuutta komeudella on runsaat kaksi metriä, kokonaispainoa kertyy lähes 300 meganewtonin verran.

”Rakenne, jälkijännitetty laattapalkisto, on mitoitettu räjähdys-, palo- ja törmäyskuormille. Kannessa ei ole liikuntasaumoja, joten olisimme laakeroineet sen kokonaisuudessaan kumilevylaakereilla, vaikka tärinänvaimennusta ei olisi tarvittukaan”, kertoo kohteen päärakennesuunnittelija Pertti Kaista Sweco Rakennetekniikka Oy:stä.

Oman haasteensa kannen suunnittelulle ja toteutukselle tuo Kaistan mukaan myös se, että kansi rakennetaan kolmessa vaiheessa: rata-alue omanaan ja tiealue ajorata kerrallaan. Kaikki pääpalkit joudutaan siis jatkamaan kahdesta kohdasta.

Isot pystykuormat ilmenevät luonnollisesti myös perustusten järeytenä. Porapaalujen halkaisija on enimmillään 800 millimetriä, ja pienimmät paalutkin ovat halkaisijaltaan puolet tästä. Kaikkiaan työmaalla kertyy porapaalupituutta 3 600 juoksumetriä. Paalut on poikkeuksellisesti pinnoitettava, koska työmaa sijaitsee 12 metrin säteellä suolattavasta maantiestä.

SSAB:n toimittamien porapaalujen pinnoite on ruiskutettava HDPE-kalvo. Pinnoitteen kestävyys asennusvaiheessa testattiin työmaalla ennen varsinaisia asennuksia. Seppälän mukaan pinnoite kesti hyvin asennusta.

Projektinjohtourakka selkeä valinta

Turun moottoritie valmistui neljännesvuosisata sitten. Tuon aikaiset piirustukset olivat keskeinen apuneuvo suunniteltaessa sairaalan perustuksena toimivaa kansirakennetta. Huolimatta infrarakenteen suhteellisesta uutuudesta kaikkia tarvittavia piirustuksia ei kuitenkaan ollut Timo Seppälän mukaan saatavilla.

”Nekin, jotka olivat tallella, sisälsivät osin väärää tietoa. Tarkemmin sanoen kyse oli siitä, että työmaatoteutus oli paikoitellen poikennut suunnitelmista, eikä kukaan ollut tullut kirjanneeksi näitä muutoksia. Meille aiheutui tästä väärästä informaatiosta useiden viikkojen viivytys ja sitä kautta kustannuksia”, Seppälä sanoo.

Nykyinen työmaa on 3D-mallinnettu, mikä takaa sen, että tulevat rakentajat ja peruskorjaajat löytävät tarvitsemansa tiedot virheettöminä ja nopeasti.

Lemminkäinen Infra Oy:n projektipäällikkö Mika Sandin pitää silti työmaansa keskeisenä haasteena työskentelyä liikennöidyillä alueilla.

”Rata-alue on haastava, koska junaliikenne on turvattava koko työmaan ajan huolimatta alueella samanaikaisesti tehtävistä töistä”, Sandin toteaa.

Infratyömaa valmistuu ensi vuoden lopulla. Sen jälkeen alkaa sairaalan talonrakennusurakka. Se tultaneen toteuttamaan projektinjohtourakkana käynnissä olevan infraurakan tapaan.

”Urakkamuoto tuli valituksi sekä aikataulun että teknisen vaativuuden perusteella. Ei meilläkään rakennuttajina ollut alussa tarkkaa kuvaa suunnitteluratkaisuista. Koska suunnittelu oli työmaan alussa vielä vaiheessa, valitsimme projektinjohtourakan”, Timo Seppälä kertoo.

Tyksin T3-sairaala

  • Työmaan aikataulu: 2016 helmikuu – syksy 2017 (infratyömaa)
  • Sairaalan talonrakennusurakka alkaa 2017 ja valmistuu 2020
  • Kustannukset: 26 milj. € (infratyöt); 140 milj. € (sairaalarakennus)
  • Kannen pinta-ala 9 000 m2 ja kahdeksankerroksisen sairaalan kerrosala 54 000 m2
  • Rakennuttaja: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri
  • Projektinjohtourakoitsija: Lemminkäinen Infra Oy
  • Rakennesuunnittelu: Sweco Rakennetekniikka Oy
  • Palotekninen suunnittelu: L2 Palotekniikka Oy

Teksti Vesa Tompuri, kuvat Vesa-Matti Väärä