Kaavoitus suosii nyt puurakentamista, ja säädösviidakkokin selkenee.

Talorakentamisen puumateriaaleihin liittyvät palomääräykset päivittyvät jälleen vuodenvaihteessa. Uusien säädösten mukaan aitoa puupintaa voi turvallisesti jäädä näkyviin puukerrostalojen sisäseinäpintoihin.

”Säädös mahdollistaa sen, että puukerrostalojen sisäverhoilussa puun päälle ei paloturvallisuussyistä tarvita enää nykyiseen tapaan kipsilevyä”, tarkentaa rakennusopin professori Markku Karjalainen Tampereen teknillisestä yliopistosta. Kyse alkaa hänen mukaansa olla viimeisistä puurakentamisen byrokraattisista säädösesteistä, joita on purettu 1990-luvulta alkaen.

Säädösviidakko toimi betonin hyväksi. Paitsi määräykset myös muun muassa puurakennusten palovakuutuskohtelu ovat olleet puun riesa markkinoilla.

”Viimeinen notkahdus hyvin alkaneessa puurakennuskehityksessä tapahtui 2010-luvun alussa.”

Puukerrostalotalorakentaminen on Karjalaisen mukaan edennyt sykäyksittäin ennen viime vuosina alkanutta suoraa kasvubuumia, joka huipentuu nyt maamme itsenäisyyden historian juhlavuonna.

Karjalaisen laskujen mukaan vuoden aikana on määrä valmistua 570 puukerrostaloasuntoa. Lisäksi Joensuussa noussee harjaan 14-kerroksinen 117 asunnon opiskelija-asuntola. Pelkästään juuri päättynyt maaliskuu lisäsi saldoa noin 60 puukerrostaloasunnolla.

Puun käyttöä on pyritty tietoisesti edistämään siellä täällä, muun muassa asemakaavoituksessa kuntatasolla. Asiantuntijoiden mukaan puurakentaminen voisi tulla täysin kilpailukykyiseksi muille materiaaleille ja haastaa betonin, kun sen asema erilaisissa säädöksissä saadaan kilpailullisesti tasavertaiseksi.

”Uskon pienien voimaan”

Vaikka suuret toimijat, kuten Stora Enso, ovat näyttäneet suuntaa, kestävä puun käytön kasvu näyttäisi lähtevän pienten ja keskisuurten toimijoiden kautta. CLT-levyt ovat vakiintuneet puukerrostaloissa. Ne ovat kookkaita massiivipuusta valmistettuja rakennusmateriaaleja, jotka koostuvat standardin mukaisesti ristikkäin liimatuista lamellipuukerroksista.

”Itse uskon tulevaisuudessa pieniin toimijoihin. Olkoon esimerkkinä rakennuttajista Lakea Oy:n siivittämä CLT-elementtituotanto ja urakoijana rakennusyhtiö Reponen, jolta valmistuu Helsingin Honkasuolle jo kolmas kohde”, Karjalainen pohtii.

Vaikka säädökset ovat olleet hidaste, jo palomääräysten asteittainen höllentyminen ja medianäkyvyys ovat kasvattaneet puurakentamisen suosiota.

Puun osa esimerkiksi palovakuutuskäytännöissä on ollut Suomessa kilpailijamaita tiukempi, ja tosiasiallisesti byrokratia hidasti kehitystä ennen suurta muutosta 20 vuotta sitten, kun Suomen palomääräyksiä muutettiin: puun käyttö tuli mahdolliseksi rakennusten rungoissa ja julkisivuissa aina nelikerroksisiin rakennuksiin saakka. Nyt vuodesta 2011 asuin- ja työpaikkarakennuksia on jo mahdollista nostaa aina kahdeksaan kerrokseen saakka. Poikkeusluvalla kerroksia voidaan rakentaa vielä lisää.

Muuallakin maailmassa puulla menee nyt lujaa. Ison-Britannian suurimpiin vakuutusyhtiöihin lukeutuva Legal & General investoi 70 miljoonaa euroa tytäryhtiönsä L&G Homes Ltd:n CLT-tehtaaseen. Teolliseen puutalotuotantoon lupaillaan alkuun neljän tuhannen asunnon vuosivauhtia. Vastaava MetsäWoodin kerrostalojärjestelmämalli tuottaa 3–4-kerroksisia asuinkerrostaloja ja toimistorakennuksia.

Suomessa uudisasuntotuotannosta hieman vajaa puolet eli 30 000 per vuosi on pientaloja ja paritaloja. Pientaloista kahdeksan kymmenestä on puurunkoisia.

Puurakenteisia tiloja nousee tiuhaan pääkaupunkiseudulle – Espooseen mutta ennen muuta Helsinkiin, muun muassa Jätkäsaareen, Myllypuroon ja Malminkartanoon. Myös monissa keskikokoisissa keskisen Suomen kaupungeissa, kuten Jyväskylässä ja Kuopiossa, puurakentaminen on nyt historiallisen kovassa vauhdissa.

Tekninen kehitys lisää paloturvallisuutta

Kaupunkien kaavoituksella määrätty puurakentaminen on ollut uraa uurtavassa roolissa uudessa salonkikelpoisuudessaan. Näyttää siltä, että poikkeusrakentamisimagosta on päästy.

Puun ikuinen plussa ovat sen akustiset ominaisuudet, koska puu ei ole kova materiaali. Palosuojaus tekee rakennuksesta tiiviin ja siten energiatehokkaan. Rakenteellisen palosuojauksen lisäksi puutalot varustetaan nyt automaattisella sammutuslaitteistolla, sprinklauksella. Suositeltavin sammutusjärjestelmä puutaloon on korkeapainevesisumusprinklaus (Hi-Fog).

”Lauetessaan se ei ruiskuta vettä vaan vesisumun, joka tukahduttaa palon tehokkaasti. Järjestelmä ei kastele rakenteita. Toisin kuin vesi, se toimii kolmiulotteisesti ja kykenee tukahduttamaan palon muun muassa pöydän alla, jonne vesi ei pääse”, sanoo Tampereen yliopiston arkkitehtuurin laboratoriossa professorina työskentelevä Karjalainen.

Suomessa on kehitetty myös aivan uusi tapa pintakäsittelyllä tehdä puusta palamaton.

Hyvä mielikuva puutaloasumisesta on vahva

Uunituore professori Markku Karjalaisen kyselytutkimus selvitti hyvinvointia puutaloasumisessa. 585 asunnon kyselyssä vajaat puolet vastaajista piti asumisen etuna puurakennusten hyvää äänieritystä – CLT-elementit siis vaikuttavat toimivan suunnitellusti. Muita kyselyssä esiin tulleita puutaloasumisen hyviä puolia ovat lämminhenkisyys, kodikkuus ja viihtyisyys.

Puutalossa saattaa asua muita onnellisempia ihmisiä. Tästä saatiin vihiä jo vuonna 2002 Markku Karjalaisen väitöstutkimuksessa. Tyytyväisyydellä oli selvä korrelaatio rakennusmateriaaliin, ilmeni Suomalainen puukerrostalo -tutkimuksesta. Kahdeksan kymmenestä vastaajasta piti puutaloja hyvinä tai erittäin hyvinä, kun betonitaloissa 50 prosenttia piti taloja keskivertona.

Alun perin itävaltalaistutkimus selvitti männyn uuteaineiden mahdollista yhteyttä siihen, että puutalossa asuva ihminen kokee mielihyvää, joilla on muun muassa verenpainetta tasaava vaikutus. Uutteita haihtuu männystä luonnossa, mutta niitä on myös sahatavarassa. Epäselvää on, kuinka tämä on koettu seinälevyjen läpi. Nyt puupinta pääsee esiin säädösmuutoksen kautta.

Teksti Reijo Holopainen, kuva Istockphoto