Töölönlahden ikiaikainen rakentamissuunnitelma saa seuraavan täydennyksensä vuonna 2018, jolloin arkkitehtuurikilpailun voittaneeseen Käännös-kilpailutyöhön perustuva Keskustakirjasto valmistuu. Tämän vuoden syyskuuhun asti tehdään vielä perustuksia.

Töölönlahden eteläpuoli alkaa olla kohta täynnä. Mitä täydempään on rakennettu, sitä tarkemmin on pitänyt varjella vanhan rakennuskannan puupaaluperustuksia. Rakentajien tietoisuudessa pulma on ollut 1980-luvulta lähtien, jolloin Ateneumiin jouduttiin tekemään mittava, rakennuksen vajoamisen pysäyttänyt perustusremontti. Nyt ennaltaehkäisy hallitaan.

”Pohjavettä ei olisi tietenkään saanut lähteä alentamaan, vaikka kaivannon pohja on useita metrejä alle pohjavedenpinnan, joka on suunnilleen sama kuin meriveden pinnan taso. Homma hoidettiin vesitiiviillä kaivantotuennalla, jossa ponttiseinien tiiveys on varmistettu suihkuinjektoinnilla. Seinän tyvi puolestaan on verhoinjektoitu, jottei kallion ja teräsponttiseinän saumakohta fuskaa”, kertoo Keskustakirjaston pohjarakennus- ja perustusurakasta vastaavan E.M. Pekkinen Oy:n työpäällikkö Juha Tuppurainen.

Hän pitää Keskustakirjaston urakkaa yhtenä vaativimmista jo 30 vuotta jatkuneella urallaan. Vastaava mestari Kyösti Kontio, jonka rupeama saman työnantajan palveluksessa on jatkunut ”vasta” 17 vuotta, muistaa huomauttaa, että Keskustakirjasto on hänen ensimmäinen maanrakennustyömaansa, jossa torninosturi on käytössä.

”Tarjousvaiheessa oli selvää, että järeitä nostoja tarvitaan, koska kaivanto on työmaan loppuvaiheessa kauttaaltaan ympäröity kuusi metriä korkeilla kaivantoseinillä. Työmaavaiheessa päätimme, että nostot on tehtävä torni- eikä autonosturilla. Tässä tapauksessa autonosturi olisi tukkinut tärkeän työmaaliikennereitin, kun taas torninosturi seisoo tukevasti kaivannon pohjalla varta vasten valettujen anturoiden päällä”, Tuppurainen sanoo.

Silta sitoo teräskaaren

E.M. Pekkisen viime syyskuussa alkaneen urakan taitekohta osui helmikuulle, jolloin töiden painopiste siirtyi louhinnoista ja kaivusta perustustöihin. Kyseessä on erillinen pääurakka, jonka sopimusosapuolet ovat E.M. Pekkinen ja Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tilakeskus.

”Urakkaraja kulkee niin, että teemme perustukset kirjaston rungolle, jonka muodostavat yli sata metriä pitkä, 900-tonninen teräskaari ja sen päät toisiinsa yhdistävä jälkijännitetty silta”, kertoo Kyösti Kontio, jolla on valtuutettu pätevyys myös talonrakenteiden valvontatöihin.

Silta-sanan voi rakenneteknisessä mielessä kirjoittaa ilman lainausmerkkejä, vaikka sen idea tässä tapauksessa onkin tavallisesta poikkeava. Silta kannattelee tulevan kirjastorakennuksen kaikkia kolmea kerrosta, sitoo teräskaaren ja toimii myös kirjaston olennaisena arkkitehtonisena elementtinä. Valittu rakenne myös mahdollistaa sen, että keskustatunneli voitaisiin tulevaisuudessa linjata aivan kirjaston lattian alta.

Pohjarakennus- ja perustusurakan näkökulmasta kirjaston järeän rungon merkitys on siinä, että perustuksiin tarvitaan betonia rakennuksen pinta-alaan nähden tavallista enemmän: lähes 5 000 kuutiometriä. Kyösti Kontio mainitsee lähimpänä vertailukohtana Stockmannin peruskorjaus- ja laajennusurakan, jonka rakenteita hän oli muutama vuosi sitten työmaapäällikkönä valattamassa.

”Kun mennään metrin ylittäviin pohjalaattapaksuuksiin, täytyy valun lämpiäminenkin ottaa tarkasti huomioon”, hän toteaa.

Vaativaa pohjatekniikkaa

Koko vuoden mittaisen urakan ajan töitä on tehty metrikaupalla pohja- ja merivedenpinnan alapuolella. Geoteknisen suunnittelijan rooli on tässä hankkeessa erittäin merkittävä.

Hankkeen vastaava geosuunnittelija Matti Honkaniemi Sipti Infra Oy;stä kertoo, että hanke sisältää useita kaupunkirakentamiselle ominaisia geoteknisiä haasteita.

”Kaivutyön aluksi maasta poistettiin noin 5 000 tonnia pilaantuneita maita. Kellaritilat ulottuvat pohja- ja orsiveden alapuolelle sekä jopa kuusi metriä merenpinnan alapuolelle. Alueen pohjavettä ei saa laskea lähistöllä olevien puupaalujen ja pehmeän saven varassa olevien rakenteiden takia”, Honkaniemi kertoo.

Lisäksi oli jo suunnitteluvaiheessa otettava huomioon kallioperän poikkeuksellinen ruhjeisuus. Se tiesi huomattavaa kustannuserää myös työmaalle, joka tarvitsi nopeasti kovettuvaa rapid-sementtiä kallioperän injektointiin peräti 80 tonnia.

”Rapid-sementti oli tässä välttämätön valinta, jotta sementti ei huuhtoudu kallioruhjeissa virtaavan veden mukana ennen injektointimassan kovettumista”, Kyösti Kontio perustelee.

Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tilakeskuksen projektinjohtaja Erkki Huitti korostaa hankkeen erityispiirteinä pohjavedenhallinnan lisäksi vaativia louhintoja.

”Aivan lähellä on useita kiinteistöjä täynnä tietotekniikkaa, jonka on tietenkin toimittava häiriöttömästi työmaasta huolimatta. Kun näin on, on selvää, että työmaan henkilöstölle on jo etukäteen asetettu erittäin tiukat pätevyysvaatimukset. Pisteytimme tarjousvaiheessa sekä yritysten että projektiin tarjottujen avainhenkilöiden laadun”, Huitti kertoo.

Teksti Vesa Tompuri, kuvat Ari Heinonen