Kankaan vanhan paperitehtaan alue on Jyväskylän merkittävin ja kunnianhimoisin aluekehityshanke. Tällä hetkellä Kankaalla on käynnissä viisi rakennustyömaata, vuoden loppuun mennessä niiden määrä noussee kolmeentoista.

Kankaan sydänalue rakentuu pääosin vuosina 2020–2023, reuna-alueet valmistuvat 2020–2040. Kokonaispinta-ala on silloin noin 332 200 kerrosneliömetriä, joista 250 000 asuinkäyttöön. Vanhan paperitehtaan kehittäminen ja asuntotuotanto ovat täydessä vauhdissa.

Alueen ensimmäinen uudisrakennus – Skanskan rakentama Raina-asuintalo – on rakennettu vanhan tehdasmiljöön mukaisesti punatiilipintaiseksi. Raina on luovutettu viime tammikuussa, tekemättä ovat enää pihatyöt. Muutaman sadan metrin päässä on menossa seinäelementtien asennus Tampuuri-nimisessä kerrostalokohteessa. Seitsenkerroksinen Tampuuri valmistuu ensi vuoden tammikuuhun mennessä. Elokuussa Skanska aloittaa vapaarahoitteisen kerrostalon rakentamisen LähiTapiolalle Kankaan Piippurantaan.

YIT:llä on Kankaalla käynnissä yhteensä kolme kerrostaloa. Rainan vieressä viimeistelyvaiheeseen edennyt, niin ikään tiilipintainen seitsemänkerroksinen Albertinpiha valmistuu vapuksi. Lisäksi on rakenteilla Osuuspankin vuokratuottorahastolle marraskuussa valmistuva vuokratalo As Oy Paperitehtaankatu 16 ja oma gryndikohde As Oy Jyväskylän Fredrikinpuisto, joka valmistuu maaliskuussa 2018. Pian on YIT:llä starttaamassa myös koko Jyväskylän maamerkiksi kaavailtu 15-kerroksinen opiskelija-asuntola KOAS Tower.

Skanskan ja YIT:n työyhteenliittymän rakentama seitsenkerroksinen pysäköintitalo on perustusvaiheessa. Sen viereen nousee Peab Oy:n urakoima 60-paikkainen ryhmäkoti ja vuokratalo. Peab suunnittelee parhaillaan Business Garden -nimistä modernia toimistorakennuskokonaisuutta Kankaan sydänkortteleihin. Projekti lähtee käyntiin, kun alue saadaan kaavoitettua.

Alueen kunnallistekniikan rakentamisessa ovat mukana Jyväskylän kaupungin Aluetekniikka ja liittymien osalta Jyväskylän Energia.

Yhteistyöllä eteenpäin

Kankaalla on ahdasta. Projektien sujuva eteneminen vaatii rakennusliikkeiltä ja kaupungilta tavanomaista tiiviimpää yhteistyötä. Skanskan työmaapäällikkö Miika Tanskanen kertoo, että keskeisten pääurakoitsijoiden vastaavat mestarit ja työmaainsinöörit kokontuvat joka perjantai palaveriin, jossa käydään läpi kahden seuraavaan viikon aikataulut, logistiikka-asiat, risteäväisyydet, kriittiset työvaiheet jne. Lisäksi kerran kuussa pidetään aikataulu- ja työturvallisuuskokous.

YIT Rakennus Oy:n vastaava mestari Hannu Matilainen kehuu, että yhteispalaverit auttavat ennakoinnissa.

”Kun tarkkaan suunnittelee etukäteen, ei yllätyksiä tule. Yhteistyö on sujunut todella hyvin.”

Kun työmaat ovat lähellä toisiaan, Tanskanen ja Matilainen ovat yhteydessä lähes päivittäin. Skanskalla ja YIT:llä on alueella yhteisiä urakoitsijoita, kuten maaurakoitsija Maajukka Oy.

Tanskanen sanoo, että se on kaikille osapuolille hyvä asia.

”Ei tule kiistaa. Tontit ovat aika pieniä – rajat kulkevat muutaman metrin päässä talosta. Tällaisessa tilanteessa syntyy helposti epäselvyyksiä urakkarajoista. Samaa urakoitsijaa käyttämällä ei riitaa urakkarajoista tule.”

Yhteensovittaminen on toiminut hyvin myös muiden rakennusliikkeiden kanssa. Työmaatoimistot on koottu yhteen paikkaan, josta työmaalle on kolmesataa metriä. Yhteisestä energiakopista lähtevät omat vesi- ja sähkömittarit kaikille. Kerran puolessa vuodessa Skanska laskuttaa vartioinnista, lumitöistä ja energiasta, joista jokainen toimija maksaa oman osuutensa.

Matilaisen mukaan yhteistyö kaupungin kanssa toimii hyvin. Kaupungin edustajat ovat mukana sekä viikkopalavereissa että kerran kuukaudessa pidettävässä aikataulu- ja työturvallisuuspalavereissa.

”Sitä kautta saadaan tietää, missä vaiheessa kaupunki on tekemässä jotain isompaa. Niin sitä voidaan joko hoputella tai jarrutella ja ehdottaa, että mietitäänpäs porukalla.”

”Jyväskylän Energia on esimerkiksi ollut hyvin vahvasti läsnä. Se pyrkii ennakoimaan, että kaukolämpö- ja sähköliittymät olisi tuotu jokaiselle tontille”, Tanskanen tukee.

”On koko ajan yritetty tehdä ennakoiden. Täytyy sanoa, että yllättävän hyvinkin on mennyt tällä aikataululla”, kaupungin puolelta Kankaan alueen rakentamista koordinoiva Anu Hakala toteaa.

Kangas vetää

Hakala sanoo alueen maaperää haastavaksi. Pohjaveden pinta voi pienelläkin alueella vaihdella yllättävän paljon. Rainan alle piti alun perin tehdä paaluperustus, mutta pohjakatselmuksessa päädyttiin massan vaihtoon. Tampuurin perustus koostuu 11 metrin syvyyteen juntatuista paaluista ja paalulaatasta. YIT:n Albertinpiha aloitettiin massanvaihdolla. Kymmenen metrin päähän sen seinästä alueen maamerkiksi jätetty tehtaan punatiilinen piippu on rakennettu kalliolle.

Vanha tehdasmiljöö asettaa raamit sekä suunnittelulle että rakentamiselle. Suurin osa julkisivuista on tiilipintaisia. Rainan ja Albertinpihan vieressä on vanha suojeltu kanava ja tehtaan tiilirakennus, jolle mietitään uutta käyttöä. Kanavan kivirakenteiden säilyminen varmistetaan ponttipaaluseinällä.

Kaupungin merkittävimmän alueprojektin varsinainen haaste ovat resurssit. Jyvässeudun rakentamisen volyymit ovat maan huippua. Noin 40 kilometrin päässä Äänekoskella on loppusuoralla reilun miljardin arvoisen biotuotetehtaan rakentaminen, itse Jyväskylässä on menossa keskussairaalan rakentaminen ja useampia pienempiä projekteja, joten esimerkiksi rakennesuunnittelijoista on pulaa. Kankaan alueella Skanskalla ja YIT:llä on sama rakennesuunnittelija, Sweco.

Matilainen kertoo, että myös betonielementtien saanti on haasteellista. Tällä hetkellä betonitehtaat taitavat myydä syyskuuta. Myös valmisbetoniasemat alkavat olla kysyttyjä.

Aliurakoitsijoita kuitenkin löytyy. Sekä Skanskalla että YIT:llä kaikki urakoitsijat ovat paikallisia.

Skanskalla on tällä hetkellä Tampuurissa toistakymmentä omaa työntekijää mukaan lukien toimihenkilöt ja muutamia aliurakoitsijoita. YIT:n kohteiden kokonaisvahvuus on 18 omaa työntekijää ja 8 aliurakoitsijoiden miestä.

Työmaapäälliköt kehuvat, että asuntojen myynti on mennyt hyvin. Julkisivujen tiili ja varsinkin Rainassa ja Tampuurissa hienosahatulla lautakuviomuotilla tehdyt parvekkeiden betonitaustat jakavat mielipiteitä. Toisaalta asiakkaita kiinnostaa keskustan läheisyys, Tourujoen ranta ja ehkä myös Kangas legendaarisena nimenä. Myös kummankin rakennusliikkeen hyvällä maineella on merkitystä.

Kohteiden kiinnostavuutta lisää myös prosenttitaide. Rainan pääsisäänkäynnin yläpuolella olevaan julkisivuikkunaan on integroitu Anna Ruthin suunnittelema digiprintattu teos, YIT:n Albertinpihan julkisivua elävöittää Mika Natrin teos, joka on toteutettu värikkäillä lasitetuilla tiilillä. Seuraavaksi taidetta on tulossa parkkitaloon ja liikenneympyrään.

”Kangas on nyt ykkösalueita Jyväskylässä”, Matilainen hehkuttaa.

”Töitä riittää näiden projektien jälkeenkin. Ainakin 15 vuodeksi”, Tanskanen arvioi.

Aito älykaupunki

Kankaan paperitehdas perustettiin vuonna 1872 Jyväskylän keskustan välittömään läheisyyteen Tourujoen rannalle. Tehdastoiminta loppui 2010. Kankaan alue on kokonaisuudessaan noin 50 hehtaarin laajuinen, josta kaupunki omistaa noin 30 hehtaaria.

Kaupungin käynnistämän Kytkin-kehityshankkeen visioissa vuonna 2040 Kangas on 2 100 ihmisen työpaikka ja 5 000 asukkaan koti – älykäs Smart City, jossa toimii alueellinen jäähdytys ja lämmitys, sensori-infrastruktuuri ja big datan keruu, keskitetty älykäs jätejärjestelmä ja energian kulutuksen läpinäkyvyys. Kangas on myös kyberturvallisuuden living lab. Alueelle on laadittu Suomen ensimmäinen kaupunginosan kyberturvallisuusstrategia ja sen toimeenpanosuunnitelma.

Visioista toiminnassa ovat ensimmäinen aurinkovoimala Vanhan Paperitehtaan siipiosan katolla sekä siipiosan kaukojäähdytys. Toinen aurinkovoimala toteutuu tulevan parkkihallin katolle, sen tuottama sähkö käytetään Jyväskylän Vuokra-asuntojen ryhmäkodissa. Sähkön ja vedenkulutuksen lukemien integrointi alueportaaliin on käynnissä. Kehitteillä on myös alueellinen lukitusmalli pilottikohteineen sekä alueellisesti kilpailutettu kiinteistönhoito sisältäen yleiset alueet ja yhteispihat.

Monet suunnitelmat todettiin kustannuspaineissa epärealistisiksi. Moderni jätteenkeräys imuputkistojen avulla yhteen jätteenkeräyspisteeseen osoittautui liian kalliiksi Kankaan väestöpohjalle. Tilalle valittiin alueellinen syväkeräys. Sen etuna on, että kun taloissa ei ole omia jätesäiliöitä, säästyy tilaa pihoilla ja rakennuksissa. Perusidea on kuitenkin sama kuin ennenkin: jätepussien kantaminen pihalle ja vieläpä pitemmän matkan päähän.

Suunnitelma väestönsuojien sijoittamisesta pysäköintitaloihin, mikä laskisi tarvittavaa väestönsuojapinta-alaa noin 1 450 neliötä, ei herättänyt rakennusliikkeissä innostusta, koska väestönsuojatilojen raskaampi rakennevaatimus nostaisi pysäköintitalon rakennuskustannuksia. Niinpä Skanskan Rainalla ja Tampuurilla on yhteinen, perinteisen konseptin mukaan rakennettu väestönsuoja.

Se, mikä tekee Kankaasta varsinaisen Smart Cityn, ovat tietoliikenneyhteydet. Ne hoidetaan yleensä kiinteistökohtaisesti kaapeleilla, ja taloyhtiöt kilpailuttavat tarjoajat vaihtelevalla asiantuntemuksella, jolloin samalla alueella on useita yksityisiä ja suljettuja langattomia verkkoja. Kankaan valokuituinfra rakennetaan muun kunnallistekniikan rakentamisen yhteydessä. Valokuitukaapeli on Jyväskylän kaupungin omistuksessa. ICT-palvelut on tarkoitettu sekä Kankaan asukkaiden että oppilaitoksien ja yritysten käyttöön.

Yhteistyö Jyväskylän Yliopiston ja JAMKin kanssa mahdollistaa Kankaan kehittymisen todelliseksi living lab -ympäristöksi, josta voidaan kerätä big dataa todellisessa hybridiympäristössä.

”Operaattorit voivat ostaa tilaa yhteisestä verkosta, jolloin asukkaalla on vapaus valita mikä tahansa operaattori”, Kankaan alueen rakentamista koordinoiva Anu Hakala sanoo.

As Oy Jyväskylän Tampuuri

  • Tilaaja ja rakennuttaja: As Oy Jyväskylän Tampuuri
  • Pääurakoitsija: Skanska Talonrakennus Oy
  • Arkkitehtisuunnittelu: UKI Arkkitehdit Oy
  • Rakennesuunnittelu: Sweco Rakennetekniikka Oy
  • LVI-suunnittelu: Sweco Talotekniikka Oy
  • Sähkösuunnittelu: Sähkösuunnittelu J.Nenonen Oy
  • Pohjarakennesuunnittelu: Ramboll Oy

Urakoitsijat

  • LVV-urakoitsija: JKL-Hana Oy
  • Ilmastointiurakoitsija: Bravida Oy
  • Sähköurakoitsija: Bravida Oy
  • Maanrakennusurakoitsija: Maajukka Oy

 

  • Kerrosala: 2 205 m², tilavuus 8 065 m³
  • Alkanut: marraskuu 2016
  • Valmis: tammikuu 2018 mennessä
  • Arvo: 4,7 miljoonaa euroa

As Oy Jyväskylän Albertinpiha

  • Tilaaja ja rakennuttaja: As Oy Jyväskylän Albertinpiha
  • Pääurakoitsija: YIT Rakennus Oy
  • Arkkitehtisuunnittelu: JKMM Arkkitehdit Oy
  • Rakennesuunnittelu: Sweco Rakennetekniikka
  • LVIA-suunnittelu: Sweco Talotekniikka
  • Sähkösuunnittelu: Protacon Oy

Urakoitsijat

  • Maanrakennusurakoitsija: Maajukka Oy
  • LV-urakoitsija: Jyväskylän HANA Oy
  • IV-urakoitsija: Keski-Suomen Ilmastointihuolto Oy
  • Sähköurakoitsija: Ajansähkö Oy

 

  • Kerrosala: 2 500 m2
  • Alkanut: huhtikuu 2016
  • Valmis: huhtikuu 2017
  • Arvo: 6,5 miljoonaa euroa

Kankaan alueen kehittäminen

  • Alkoi: 2014
  • Sydänalue valmistuu: 2020–2023
  • Reuna-alueet valmistuvat: 2020–2040
  • Kokonaiskerrosala: 332 200 m², joista 250 000 m² asuinkäyttöön
  • Arvo: noin miljardi euroa

Teksti Santeri Pakkanen, kuvat Petri Blomqvist