Yhä oikukkaampi sää pääsee välillä yllättämään suunnittelijat ja rakentajat. Virheiden tarkka dokumentointi ja ohjeiden päivittäminen ovat keskeisiä keinoja, kun rakennusala varautuu kiihtyvän ilmastonmuutoksen seurauksiin.

Sään ääri-ilmiöt ja ilmastonmuutos -tutkimusryhmä Ilmatieteen laitoksella kehittää sääriskien mallinnusta.
Tutkimusryhmää vetävän filosofian tohtori Anna Luomarannan mukaan tavoitteena on, että äärimmäisten sääilmiöiden vaikutuksia pystytään ennustamaan nykyistä paremmin. Näin riskienhallinta tehostuisi. Tästä hyötyvät monet yhteiskunnan sektorit, myös rakentajat.

Dataa löytyy. Esimerkiksi viimeisimmällä 30-vuotisjaksolla (1991 – 2020) hellepäiviä oli vuosittain Etelä-Suomessa keskimäärin paikoin jopa 6 päivää enemmän kuin edellisellä jaksolla (1961 – 1990).
Tieto esimerkiksi erityisen lämpimien jaksojen voimistumisesta ja pitenemisestä on käyttökelpoista päivitysaineistoa muun muassa viher- ja infrarakentamisen ohjeisiin. Viherrakennusliitto aloittaa kasvien menestymisvyöhykkeiden muutosseurannan.

Tuoreessa muistissa on vaikkapa kesien 2021 ja 2022 pitkien hellejaksojen aiheuttamat vahingot istutuksille. Kun kuumaa ja kuivaa säätä piisaa nyky-Suomessa usein muulloinkin kuin keskikesällä, pitää esimerkiksi infratyömailla vahtia betonin oikeatahtista kuivumista kahta valppaammin.

Monet varautumiskeinot ja varotoimet ovat kiinteistö- ja rakennusalalla tunnettuja jo ennestään, mutta usein kysymys on siitä, että niitä pitää käyttää voimakkaammin, useammin tai laajemmalla alueella kuin ennen. Lisäksi vanhat sääennätykset rikkoutuvat tiuhaan tahtiin. Kesäsää voi venyä alkusyksyyn tai ”marraskuu” jatkua yli keskitalven.

Rannikkoalueille tyypillinen, nollan molemmin puolin sahaava talvisää yleistyy yhä syvemmällä sisämaassa. Entiset opit ja nyrkkisäännöt vanhenevat. Infra- ja viherrakentamisessa uudelleenajatteluun saattaa olla vielä enemmän tarvetta kuin talonrakennusalalla, vaikka sään ääri-­ilmiöt vaikuttavat tuntuvasti kaikkiin.

Uudet asiat vahvemmin opetukseen

Luomarannan ryhmän tutkimustyö tuottaa päättäjille ja suunnittelijoille tietoa muutoksista ja riskeistä.­ Uutta tietoa ja tarkempia ennusteita pitää tietysti­ ­soveltaa jokaisella alalla. Tämä kaikki vaatii myös koulutusta ja viestintää.

”Meillä on vielä kehittämistä siinä, miten tieto jalkautuu päätöksentekijöille”, Luomaranta sanoo.
Hän uskoo koulutuksen voimaan. Uudet tärkeät asiat on saatava entistä syvemmälle mukaan kaikille koulutuksen tasoille.

Ryhmän tehtäviin kuuluu myös kansainvälisen ääri­säätutkimuskeskuksen Destination Earthin kehittäminen: Euroopan komission DestinE-ohjelma kehittää simulointia varten maapallon ilmaston ”digitaalisen kaksoisolennon”. Simulaation laskentayksikkö tulee Suomeen.

”Hanke on kansainvälisesti erittäin merkittävä”, Luomaranta kertoo.

Ympäristö- ja maanrakentamisen arkea: kaapelikaivo ja puistomuuntaja maanpinnan tasalla.

Ohjeita päivitettävä ilmaston muuttuessa

Yksi apu muutokseen löytyy rakennusvirhetietokannoista. Dokumentointi, kuten EU:n DestinE, auttaa päivittämään luontotiedon ja sen pohjalta uudistamaan toimialan omia ohjeita.
Kiinteistö- ja rakennusalalla on todennäköisesti­ monta uudelleenmiettimisen paikkaa tulevina vuosina. Pitkien kuivuusjaksojen haittavaikutukset ja rankka­sateiden synnyttämien vedenpaisumusten jäljet ovat kaikkien nähtävillä. Silti esimerkiksi kellarit ja kaapelikaivot rakennetaan kaupungeissa yhä maanpinnan tasoon.

Henkilöpätevyyspalveja tuottavan FISE Oy:n ylläpitämästä rakennusvirhepankista löytyy dokumentoituna jo lähes 100 korttia.

”Meidän rakennusvirhepankissamme esitetyt ratkaisut on mietitty tämän hetken tilanteeseen, johon ilmastonmuutos on voinut vaikuttaa”, sanoo FISE:n toimitusjohtaja Timo Korhonen.

Ennustettuakin nopeammin etenevä ilmastonmuutos lisää todennäköisyyttä, että monet rakennusalan ohjeet kaipaavat päivitystä jo lähivuosina. Lisäksi suunnittelussa täytyy jo varautua 2030- ja 2040-lukujen ”vielä oudompiin” sääolosuhteisiin Suomessa.

”Tarvitaan vanhan osaamisen­ päivityksiä, mutta myös jopa­ kokonaan uusia osaamis­alueita.”
Timo Korhonen

Osaamisen päivityksiä ja uusia alueita

Eduskuntakäsittelyssä oleva rakentamis­laki­ uudistaa alan pätevyysvaatimuksia. Luokitusuudistus koskee suunnittelijoiden ja työnjohtajien­ ­sekä muiden asiantuntijoiden pätevyyksiä.
Uudistus tuo rakentamiseen 4 – 5 uutta pätevyysluokkaa, mutta esitykseen sisältyy siirtymäsäädös nykyisille luokituksille.

”Maailma muuttuu. Tarvitaan vanhan osaamisen päivityksiä, mutta myös jopa kokonaan uusia osaamisalueita”, Korhonen sanoo.

Nykyisellään FISE:n pätevyysjärjestelmässä löytyy 81 nimikettä, ja rekisterissä on 9 500 pätevyyttä.

Teksti Reijo Holopainen Kuvat Adobe ja Reijo Holopainen

Muutoksen tuulet -sarja käsittelee rakennussektorin ­uudistumista ja teknologian kehittymistä. Sarjan edelliset osat ovat luettavissa myös verkossa, rakennustaito.fi.