Kruunusiltojen vaikutusta ympäristöön on vaikeaa arvioida ennakolta. Siltojen rakentamisessa ja oheistöissä otetaan joka tapauksessa tarkkaan huomioon muun muassa vesiensuojelu ja meluhäiriöiden vaikutukset.

Laajasalon ja Kalasataman välisellä selällä­ ja läheisissä salmissa kumisee ja paukkuu. Kruunusiltojen rakentaminen Helsingissä alkoi tänä syksynä, kun meritaimenen vaelluksen turvaava rajoitusaika päättyi syyskuun lopussa.

Pylonisillan rakentamisen ja käytön aikaiset luonto­haitat selvitettiin YVA:ssa eli ympäristövaikutusten arvioinnissa. Samalla vertailtiin erilaisia yhteysvaihto­ehtoja.

Kruunusillat-hankkeeseen sisältyy useita siltoja ja muita rakennustöitä.

Hanke toteutetaan osin allianssimallilla, osin kokonaisurakkana. Kokonaisurakkana rakennetaan muun muassa Finkensilta ja Kruunuvuorensilta. Valmistuttuaan 1200-metrinen Kruunuvuorensilta on Suomen pisin silta.

Kokonaisurakasta vastaavat Kreate Oy ja YIT Suomi Oy ovat muodostaneet työyhteenliittymän TYL Kruunusillat.

Kokonaisurakan työyhteenliittymä rakentaa Finkensillan ja Kruunuvuorensillan. Allianssi puolestaan vastaa Merihaansillasta sekä muista Kruunusillat-hankkeeseen kuuluvista tai siihen kytkeytyvistä töistä, kuten vanhan Hakaniemensillan purkamisesta ja uuden rakentamisesta.

Rajoitukset eivät haittaa laatua

Työyhteenliittymän projektipäällikön Jari Humalajoen mukaan rakennustöiden aikataulurajoitukset ovat hankkeen suurin huomioonotettava luonto- ja ympäristöasia.

”Työskentelyn keskittyminen kylmään vuoden­aikaan hankaloittaa monia työvaiheita, mutta sopeudumme siihen. Rakentamisen laatuun se ei vaikuta”, Humalajoki vakuuttaa.

Töitä pystytään jaksottamaan niin, että rakentaminen etenee lintujen pesinnän ja kalojen vaelluksen ­aikana kaukana kriittisistä kohteista. Lintuluotojen lähellä ei ruopata eikä paaluteta alle 250 metrin etäisyydellä toukokuun alusta kesäkuun loppuun. Vaelluskalojen reitillä, joka kulkee työmaan poikki, ei tehdä vettä samentavaa työtä elo- eikä syyskuussa. Silloin ei liioin paaluteta, ruopata eikä räjäytetä.

”Ihmisiä melu ei häiritse sen enempää kuin tavallisessa rakentamisessa syntyvät äänet. Sähkökäyttöiset koneet vähentävät melua verrattuna entisiin aikoihin”, Humalajoki sanoo.

Meluisat työvaiheet kesäajan rajoitusten jälkeen vaikuttavat erityisesti Korkeasaaren eläintarhan eläimiin. Korkeasaari ja työyhteenliittymä mittaavat ­äänen voimakkuutta jatkuvasti eri pisteissä.

”Melun voimakkuus saa olla eläinten aitauksissa korkeintaan 60 desibeliä. Äsken siirrettiin kaksi pöllöä toiseen suojaan työmaan läheltä”, kertoo eläintarhan johtaja Sanna Hellström.

Hellströmin mukaan eri eläinlajit kokevat melua eri tavoin. Siksi eläinten käytöstä seurataan.

Ruoppaajat työskentelevät siltti- ja kuplaverhojen sisäpuolella, jotta samentunut vesi ei leviä kauemmaksi. Ilmakuvassa viime kesältä näkyy verhon teho. Kuvan keskellä näkyvä suojaverho on odottamassa syksyn töitä Kalasataman rannassa. Kesällä rankkasateen jälkeen Vantaanjoki oli puskenut sameaa vettä laajalle merialueelle. Pienellä alueella eli verkon sisäpuolella vesi oli toisenväristä.

Verhojen kanssa on opittu toimimaan

Ruoppauksen aiheuttama veden samentuminen haittaa luontoa. Siksi ruoppaajat työskentelevät siltti- ja kuplaverhojen sisällä.

Nyt Kruunusiltojen työmaalle on levitetty noin 75 000 neliömetrin laajuinen silttiverhokehä, jonka porttina toimii 100 metriä pitkä kuplaverho.

Silttiverhon materiaali on suodatinkangasta. Poijut painoineen pitävät verhon yläreunan oikeassa kohdassa. Kuplaverho koostuu painotetusta vesijohtoputkesta, jonka tuhansien reikien läpi nousee kuplia jatkuvalla syötöllä. Ilma pumpataan putken toisesta päästä kompressorilla.

”Kokemuksen mukaan verhot ja kuplat estävät hieno­aineksen leviämistä tehokkaasti. Haasteena on vain kova tuuli. Se saa silttiverhon liikkumaan ja verhon alareunan pussille, joka saattaa työntyä työmaalle. Tai jos hinaaja ajaa liian lähelle verhoa, potkuri imaisee sen ympärilleen”, kertoo vastaava työnjohtaja Jarkko Lönnfors YIT Suomesta.

Suojaverhot ovat lisääntyneet viime vuosina, koska tilaajat yhä useammin vaativat niiden käyttämistä. Urakoitsijat tekevät ne itse kohteen mukaan. Ruoppauksesta vastaavat YIT, Suomen Vesityö Oy ja Wasa Dredging Oy Ltd.
Siltatyömaalla käytetään myös ympäristökauhoja, joilla ruopataan pilaantunutta maata 30 sentin verran muutamassa kohdin merenpohjaa.

”Ne ovat tavallisia savikauhoja, jotka urakoitsija on muokannut tiiviillä läpällä. Näin pilaantuneet massat saa siirrettyä siististi proomuun ja edelleen rannalle läjitysaltaaseen”, Lönnfors kertoo.

Kun veden pinnalle muodostuu jäätä, se merkitsee hankaluuksia verhojen kanssa. Jos talvesta tulee kunnollinen pakkastalvi, joudutaan työ keskeyttämään joksikin aikaa.

Sillan luontohaitat selviävät myöhemmin

Kun siirrytään rakentamaan sillan kantta, häiriöt ovat pienempiä. Asiantuntijat ovat arvelleet sillan korkean­ pylonin aiheuttavan linnuille mahdollisesti törmäysvaaran.

Sama riski saattaa piillä ratikkalinjan sähköjohdoissa. Siltojen kirkkaan valaistuksen on taas havaittu joissain tapauksissa häiritsevän lintujen suunnistamista.

Lintuja, kaloja ja veden laatua kartoitettiin sillan lähiympäristössä ennen hanketta. Kartoittaminen jatkuu rakentamisen aikana ja vielä töiden päätyttyäkin. Siltahankkeen kaikki luontovaikutukset selviävät kunnolla siis vasta vuosien kuluttua.

Lisätietoja: kruunusillat.fi/hanketietoa


Monen sillan suurhanke

Uusi väylä, Kruunusillat, yhdistää asukasmäärältään voimakkaasti kasvavan Laajasalon, etenkin Kruunuvuorenrannan uuden asuinalueen, Helsingin kantakaupunkiin.

Suunnitelman mukaan raitiotieliikenne Laajasalon ja Hakaniemen välillä alkaa vuonna 2027. Jatko-osuuden eli Hakaniemen ja Helsingin ydinkeskustan välisen osuuden rakentamisaikataulua ei ole vielä päätetty.

Kruunusillat on tarkoitettu myös jalankulkijoille ja pyöräilijöille.

Kruunusillat-hanke toteutetaan kahden urakkamuodon eli allianssimallin ja kokonaisurakan yhdistelmänä.

Kalasataman eteläkärjen eli Nihdin ja Kruunuvuorenrannan väliset kaksi siltaa, eli Finkensilta ja Kruunuvuorensilta, sekä Korkeasaaren maarakennus toteutetaan kokonaisurakkana. Urakoitsijat ovat YIT Suomi Oy ja ­Kreate Oy.

Yhteyden muu rakentaminen, mukaan lukien Nihdin ja Hakaniemen välinen Merihaansilta, toteutetaan allianssimallilla. Allianssiin sisällytetään myös yhteyden varrella olevia muita maarakennus-, kadunrakennus- ja kunnallisteknisiä töitä. Yksi tällainen työ on vanhan Hakaniemensillan purkaminen­ ja uuden rakentaminen. Allianssin­ osapuolet ovat Helsingin kaupunki, YIT, NRC Group Finland Oy, Ramboll Finland Oy, Sweco Infra & Rail Oy ja Sitowise Oy.

Teksti Riitta Malve Kuvat TYL Kruunusillat ja Kruunusillat/Helsingin kaupunki Kuvitus Sirpa Ärmänen