Rakentajain kalenteri on ollut mukana rakentamassa satavuotiasta Suomea sen historian ensihetkistä asti.

Päätoimittajana toimineen Anssi Koskenvesan mukaan vuodesta 1917 yhtäjaksoisesti julkaistu kirjasarja on ainutlaatuinen kansallisaarre.

Rakentajan kalenterin historia alkaa täsmälleen samoilta ajoilta kuin itsenäisen Suomen. Rakentajain kalenterin voikin sanoa olleen mukana rakentamassa satavuotiasta Suomea sen alkutaipaleelta asti. Vanhat kalenterit sisältöineen antavat hienon läpileikkauksen suomalaisen rakennetun ympäristön kehittymisestä.

”On äärimmäisen hieno kansallinen ponnistus, että kalenteria on julkaistu yhtäjaksoisesti aina ensimmäisestä, vuoden 1917 kalenterista asti. Yhtään vuotta ei ole jäänyt väliin, vaikka on ollut sotavuosia ja hyvin vaikeita taloudellisia aikoja”, sanoo kalenterin päätoimittajana toiminut Anssi Koskenvesa.

Koskenvesa kuvaileekin artikkelien muodostamaa kirjasarjaa kansallisaarteeksi. Kirjasarjan päättää vuoden 2018 kalenteri, joka on viimeinen julkaistava kalenteri. Koskenvesa myöntää olevansa hieman haikein mielin julkaisun päättymisestä.

”Viimeinen kalenteri haluttiin tehdä ulkoasultaan ja kooltaan ensimmäistä, vuoden 1917 kalenteria muistuttavaksi. Viimeisen kalenterin artikkeleissa avataan muun muassa Rakentajain kalenterin ja suomalaisen rakentamisen historiaa, mutta suunnataan katsetta myös tulevaan”, Koskenvesa kertoo.

Alussa tarve jakaa tietoa

Rakentajain kalenteri syntyi aikoinaan tarpeesta koota vuosittain yksiin kansiin henkilötietohakemisto rakennusteknikoista ja valtion palveluksessa olevista rakennusmestareista. Toinen tärkeä tehtävä oli jakaa rakentamiseen liittyvää osaamista esimerkiksi ajankohtaisilla artikkeleilla ja taulukoilla.

Betonirakenteiden yleistyminen, lasitiilen ja kipsilevyn käyttöönotto sekä teollisen tuotannon käynnistyminen näkyivät sisällössä 1900-luvun alkupuolella. Sota-aikana kalenteri jakoi tärkeää tietoa muun muassa väestösuojien rakentamisesta.

”Rakentajain kalenterin rooli viikoittain tai jopa päivittäin tarvittavana käsikirjana pysyi melko samanlaisena sen alkuajoista aina 1960-luvulle asti”, Koskenvesa sanoo.

Sittemmin Rakentajain kalenteri toimi myös rakennesuunnittelun oppikirjana. Sisältö laajeni 1960–80-luvuilla nopeasti kasvavan rakennusteollisuuden rinnalla, ja kalenteri julkaistiin kahdessa eri osassa eli käsikirja- ja hakemisto-osina.

”1980-luvulle tultaessa kalenteri oli vielä osa tiedonhakua, ja insinööritoimistossa saattoi olla esimerkiksi yksi yhteinen kalenteri. 1990-luvulla tarve henkilötietohakemistolle loppui, kun yhteystiedot oli muualtakin helposti saatavissa.”

Digitalisaatio muutti tiedonhakua 

Anssi Koskenvesa on toiminut kalenterin päätoimittajana 2000-luvun alusta. Tänä aikana digitalisaatio on muuttanut dramaattisesti tiedonhakua. Myös Rakentajain kalenterin rooli on tällä vuosituhannella muuttunut selvästi.

Rakentajain kalenteria ovat julkaisseet Rakennustietosäätiö RTS sr ja Rakennusmestarit ja insinöörit AMK RKL ry. RKL:n puheenjohtaja Ari Autio kertoo digitalisaation olevan suurin syy sille, että kalenterin julkaisu lopetetaan.

”Kaikki tieto on nykyään verkossa, ja myös Rakentajain kalenterin sisältöä haetaan nykyään maksutta verkosta”, Autio sanoo.

Aution mukaan RKL osti aikanaan aiemman vuoden kalenterit ja antoi ne ammattikorkeakouluopiskelijoille ensimmäisellä vuosikurssilla opintomateriaaleiksi. Myös opiskelijoiden tiedonhaku on muuttunut niin, ettei kalenterilla ole enää aiempaa merkitystä.

Välissä oli aika, jolloin Rakentajain kalenterin tieto koottiin CD-levyille, mutta se julkaisumuoto jäi pian historiaan. 2010-luvun alusta Rakentajain kalenterin sisältöä on jaettu digitaalisesti e-kirjana sekä kalenterin verkkopalvelussa, jossa on muun muassa artikkeliarkisto sekä linkkejä rakentamisen indekseihin ja organisaatioihin.

Tarve säilyy, tavat muuttuvat

Anssi Koskenvesan mielestä digitalisaatiosta huolimatta edelleen olisi tarve yhteen paikkaan kootulle, aiemmin kalenterista löytyneelle perustiedolle. Hän mainitsee esimerkkinä tällaisesta digitaalisesta tietotuotteesta muun muassa Ratu-kortiston, jonka laatimisessa hän on ollut itse pitkään mukana.

Digitalisaation muuttamiin tiedonkulutustapoihin vastaa myös Rakennustietosäätiö RTS:n omistama Rakennustieto Oy. Rakennustieto tuo yhteen paikkaan puolueettomasti koottuja ja luotettavasti ylläpidettyjä tietopalveluita ja -tuotteita.

”Kehitys on kuitenkin tällä hetkellä niin nopeaa, ettei kukaan pysty ennustamaan, millä tavalla tietoa haetaan ja jaetaan 10 vuoden päästä”, RKL:n Ari Autio muistuttaa.

 

 

Lisätietoja:

Anssi Koskenvesa, puh. 040 581 4263, anssi.koskenvesa@mittaviiva.fi

Satu Laine, puh. 0207 476 409, satu.laine@rakennustieto.fi

 

Rakentajain kalenteri 2018 on tilattavissa Rakennustiedon verkkokaupasta Rakennustietokauppa.fi