Rakennustaito
RT 01/2018 | 2.3.2018 | Päivitetty 5.3.2018
Mikäli jokin näistä tekijöistä pettää, ei työmaalle asetettuja tavoitteita kyetä saavuttamaan. Laatu kärsii ja rakennuttaja joutuu maksumieheksi. Erityisesti laadun ja muiden tekijöiden välinen yhteys on jäänyt empiirisesti todentamatta.
Rakentamisen laadunvalvonnan yhtenä ongelmana on ollut, ettei laadunmittaamiseen ole vakiintunutta menetelmää. Usein laadun mittaaminen on ajateltu olevan yksityiskohtainen kunkin työlajin lopputuloksia tarkasteleva menettely. Mutta ongelmana on, että se on aikaa vievää ja hankalasti toteutettava.
Rakennusteollisuus RT:n Laatupolku -hankkeessa kehitetyn Laatumittarin ajatuksena on, että sen sijaan, että mitataan kunkin työlajin jälkeistä työtulosta, mitataankin enemmän laaduntuottoon liittyviä edellytyksiä. Laadunmittauksen ensisijainen kohde on työmailla tapahtuva toiminta – tuotteen laatu syntyy toiminnan kautta.
Laatumittarin lähtökohtana oli, että sen tulee toimia ensisijaisesti työmaan laaduntuottokyvyn auditointivälineenä, ei niinkään laadunvarmistustoimenpiteenä. Palvellakseen tarkoitustaan, mittarin on oltava helppokäyttöinen ja tarpeeksi ”kevyt”.
Mittarin idea on saatu hyväksi havaitusta TR-mittarista. Havainnoitavat asiat ovat kuitenkin erilaisia ja näkökulma on työmaan laatuun liittyvien tekijöiden parantamisessa. Mittauksessa ei ”metsästetä” poikkeamia tai haeta syyllisiä. Aidossa ja kehityshakuisessa arvioinnissa on nostettava esille myös epäkohdat.
Laadunmittaus on ajateltu tehtävän kahden – neljän viikon välein. Useammin tehtäville mittauksille ei ole tarvetta, sillä yksittäinen mittaus vie aikaa noin 45-150 minuuttia.
Muutokset työmailla ovat yhden tai kahden viikon aikana laadunvarmistuksen näkökulmasta pieniä. Pääperiaate mittauksessa on, että se perustuu helposti havaittaviin seikkoihin. Näin esimerkiksi työntekijöiden tietous vaadituista laatuvaatimuksista, jää mittauksen ulkopuolelle.
Teräväisen, Junnosen ja Salopään vuonna 2017 tekemässä tutkimuksessa (Relationships between Organizational Culture, Performance and Quality in Finnish Construction Projects) havaittiin, että laatumittari korreloi vahvasti työmaan suorituskyvyn kanssa. Laatumittarilla pystytään ennustamaan työmaan kykyä saavuttaa sille asetetut tavoitteet.
Tutkimuksessa hyödynnettiin Salmisen (2005) väitöskirjassa kehitettyä Rakennustyömaan suorituskykymittaristoa, jossa tarkastellaan monipuolisesti työmaan budjettia, aikataulua, työturvallisuutta, toimintaedellytyksiä, ohjausjärjestelmiä, toimintaa ja johtamista.
Teräväisen, Junnosen ja Salopään tutkimuksessa mitattiin kaikkiaan 30. työmaan laatua ja suorituskykyä.
Tutkimuksessa havaittiin, että laatumittari korreloi vahvasti työmaan suorituskykymittariston tuloksen kanssa (korrelaatio 0,71 ja merkitsevyys 0,00005). Hyvän laadun voidaan siis katsoa merkitsevän myös työmaan hyvää suorituskykyä ja toisin päin.
Hyvin toimiva työmaa toimii siis paremmin useammastakin tarkastelukulmasta. Hyvin toimivat prosessit tuottavat hyvää tulosta, niin laadun kuin suorituskyvynkin näkökulmasta. Tämä tarkoittaa, että noin 45–150 minuutin ”oikein/väärin” -mittauksella, pystytään ennustamaan suhteellisen hyvin, onko työmaa saavuttamassa tavoitteensa vai ei.
Toki on huomioitava, että laatumittarin tulos on suuntaa-antava. Se ei missään nimessä ole laadunvarmistuksen työkalu, vaan laadun auditoinnin työkalu.
Huolimatta laatumittarin yksinkertaisuudesta, sillä voidaan siis suhteellisen luotettavasti ja kevyesti selvittää mihin suuntaan työmaa on menossa. Laadun, ajan ja kustannusten välinen korrelaatio rakentamisessa on vanha viisaus. Ongelma onkin ollut kehittää yksinkertainen, nopea ja luotettava menetelmä indikoida tätä yhteyttä. Esimerkiksi monet laatua tai suorituskykyä mittaavat mittaristot ovat yksinkertaisesti liian työläitä käytettäväksi jokapäiväisessä työmaan arjessa. Ottamalla jokaviikkoiseen ”TR-kierrokseen” mukaan uusia laatupainotteisia näkökulmia kyetään toteamaan, onko työmaa saavuttamassa tavoitteensa vai ei. Samalla voi laatukin kehittyä toivottuun suuntaan.
Nämä osa-alueet sisältävät vielä alaosioita, jotka tarkentavat työmaalla havainnoitavaa kohdetta. Havainnointi tapahtuu TR-mittarin tapaan oikein/väärin -periaatteella. Mittausmenetelmää on tarkemmin selostettu muun muassa Rakentajain kalenterissa 2014 tai Rakennusteollisuus RT:n sivustolla.
Teksti Ville Teräväinen, Tuomas Salopää ja Juha-MAtti Junnonen, kuvat Jari Kostiainen
Helsinki-Vantaan lentoaseman terminaalilaajennuksen puinen alakatto voitti tämänvuotisen Puupalkinnon. Lentoaseman sisäänkäynti ja laajennus avattiin yleisölle vuosi sitten. Hankkeen toteuttaneeseen allianssiin kuuluivat rakennusyhtiö SRV, lentoasemaa operoiva Finavia, Arkkitehtitoimisto...
Uuden vuosikymmenen rakentamisen megatrendejä ovat ilmastonmuutos, väestönkasvu, kaupungistuminen ja teknologian superloikka. Maailmanlaajuiset trendit sanelevat meidän jokaisen arkea myös Suomessa. Digitalisaatio etenee kiihkeää vauhtia kohti rakentamisen isompaa lupausta. Rakenteet...
Rankkasateita ja muita yleistyviä sään ääri-ilmiöitä vastaan rakennus- ja kiinteistöala tarvitsee koulutusta, tutkimusta, yhteistyötä sekä hyvää suunnittelua. Ja lisää rahaa. Kuluvalla vuosikymmenellä kaupunkikuvassa ovat yleistyneet huput, joiden sisällä rakennukset ovat suojassa...
Helsinki-Vantaan lentoaseman terminaalilaajennuksen puinen alakatto voitti tämän...
Uuden vuosikymmenen rakentamisen megatrendejä ovat ilmastonmuutos, väestönkasvu,...
Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILin tunnustuspalkinto – RIL-Palkinto 2019 –...