Rakennustaidon 3/2017 kirjoituksessa keskityttiin rakennusmestarien panokseen Helsingin rakennusten suunnittelijoina, ja nyt ovat vuorossa rakennusmestarit toteuttajina.

Rakennusmestarit perustivat runsaasti rakennusyrityksiä 1900-luvulla, varsinkin sen alkupuolella. Tästä osoituksena ovat tiedot Rakentajain Kalenterista vuodelta 1917 (ks. lista kaupungeista jutun perässä), joista selviää, että merkittävä osa jäsenistä toimi urakoitsijoina. Lisäksi rakennusmestarit olivat aktiivisia Helsingin rakentajia, rakennuttajia, rakennusliikkeiden johtajia ja vastaavina rakennusmestareina sekä muissa rakentamisen työnjohtotehtävissä.

Mistä sitten johtui, että useat rakennusmestarit ryhtyivät yrittäjiksi, perustajaurakoitsijoiksi (gryndereiksi) ja muiksi rakennusalan yrittäjiksi? Rakennusmestarit urakoivat usein itse toteutusystävällisiksi suunnittelemiaan rakennuksia. Tämä herätti usein närää varsinkin arkkitehtien keskuudessa.

Siihen aikaan rakennusmestarikoulutukseen sisältyi varsinaisen rakennussuunnittelun lisäksi myös rakennuskonstruktiosuunnittelua. Tämä mahdollisti toteuttaa rakentaminen alusta loppuun omin voimin ja näin saada toiminnasta mahdollisimman hyvä tuotto. Tästä osoituksena on Turun oppilaitoksessa säilynyt sen ajan rakennusmestarien tekemiä rakennepiirustuksia aina rautabetonipiirroksia myöten.

Miksi tämä tuottava toteutustapa pysyi lähes kokonaan rakennusmestarien käsissä, eivätkä arkkitehdit ja insinöörit innostuneet asiasta? Isäni Paavo Angervuori (valmistunut rakennusmestariksi 1926) muisteli, että arkkitehdit olivat opiskelleet niin paljon enemmän ja osasivat pelätä toteutukseen liittyviä riskejä.

Riskit usein toteutuivatkin, mutta talot useimmiten valmistuivat ajallaan, ja asunnot myytiin niiden valmistuttua siinä kunnossa kuin ne olivat sillä hetkellä ilman mitään pidempiä takuuaikoja. Myös Asunto-osakeyhtiölaki salli perustaa asunto-osakeyhtiön vain kolmen osakkaan kesken. Tämä taas mahdollisti suurten vuokratalojen pääoman hankkimisen.

Olin nuorena rakentajana toteamassa mestarijuoksijamme ja rakennusurakoitsija Paavo Nurmen, Helsingin teollisuuskoulun koneenrakennus-opintosuunnan suorittaneen rakentajan työmaalla Lauttasaaressa. Juoksijalegenda pyrki saamaan asunnot niin valmiiksi, ettei mitään takuita tarvittaisi. Nurmi oli ainakin sillä työmaalla tiukka esimies. Lisäksi väitettiin, että turkulaisen juoksijan työmailla mestarit saivat parempaa palkkaa kuin muualla.

Rakennusmestarit ja liittomme ensimmäinen puheenjohtaja Nestori Eskola, Richard Helander, K.W. Angervuori ja rautabetonirakentamiseen erikoistunut J.N. Syvähuoko olivat siihen aikaan vaativimpien kohteiden johdossa. Sotien välisen ajan ja vielä 50-ja 60-luvulla mestarien omistamat yritykset vastasivat suurelta osin Helsingin rakennuskohteiden toteutuksesta.

Lisäksi urakoimassa oli lukuisa joukko mestaritaustaisia yrityksiä. Näiden yritysten toteuttamia kohteita oli varovaisenkin arvion mukaan noina itsenäisyytemme ensimmäisen puolivuosisadan aikana lähes tuhat.

1970-luvulta alkaen varsinkin isot mestarien omistamat rakennusliikkeet ovat siirtyneet isojen konsernien omistuksiin muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Esimerkiksi kelpaa muun muassa rakennusmestari, insinööri Emil Hartelan perustama 75-vuotias Hartela. Yritys rakentaa edelleen myös täällä pääkaupunkiseudulla. Toisaalta eivät rakennusmestarien perustamat liikkeet yksin vähentyneet 90-luvun laman tunnelmissa, sillä katosihan silloin muita suurempiakin yrityksiä, kuten Haka ja Polar.

Kun mukaan otetaan vastaavan mestarin, valvojan ja muissa rakentamisen tehtävissä toimineiden rakennusmestareiden panos, muodostuu siitä todella merkittävä osa itsenäisyytemme 100 vuoden aikana Helsingin rakentamisesta. Tehtävän kruunaa Helsingin yhdistyksen talkoovoimin Senaatin torille kaksi kertaa rakentama Lumikirkko.

Mestarit yrittäjinä

1900-luvulla, varsinkin sen alkupuolella rakennusmestarit perustivat runsaasti rakennusyrityksiä. Tästä osoituksena ovat tiedot Rakentajain Kalenterista vuodelta 1917, joista selviää, että merkittävä osa jäsenistä toimi urakoitsijoina:

  • Helsinki, jäseniä yhteensä 173, urakoitsijoita 36
  • Turku, jäseniä yhteensä 48, urakoitsijoita 18
  • Tampere, jäseniä yhteensä 37, urakoitsijoita 8
  • Viipuri, jäseniä yhteensä 48, urakoitsijoita 12
  • Vaasa, jäseniä yhteensä 11, urakoitsijoita 3
  • Oulu, jäseniä yhteensä 17, urakoitsijoita 3
  • Kuopio, jäseniä yhteensä 13, urakoitsijoita 7

Luettelo Helsingin urakoitsijarakennusmestareista

Ohessa on luettelo urakoitsijarakennusmestareista ja heidän keskeisistä kohteistaan. Lista ei luonnollisesti ole tyhjentävä, mutta antanee kuvan siitä, miten merkittävä rakennusmestarien panos oli tuohon aikaan rakentamisen urakoinnissa Helsingissä. Sama ilmiö oli myös muualla Suomessa. Luettelosta selviää, että ko. mestarit saivat arvostusta myös yhteiskunnan taholta arvonimien muodossa.

Rakennusmestari ja rakennuskohteet Helsingissä

  • Vuorineuvos Juho. L. Aalto, useita kerrostaloja eripuolelle Helsinkiä ja Viikin koetilan rakennukset, Vuorineuvos Veli Arvonen, Yleisradion toimitalo
  • Teollisuusneuvos Emil Hartela, useita asuinkerrostaloja, Hanasaaren voimalaitos ja Roihuvuoren Vesitorni
  • Teollisuusneuvos Klaus Groth, useita kerrostaloja
  • Teollisuusneuvos Matti Heusala, useita asuinrakennuksia, Töölön kirkko, Rautatieaseman lisärakennukset
  • Olavi Häyrinen, asuinrakennuksia, mm. Herttoniemeen
  • Otto Karme, useita asuinkerrostaloja, B-messuhalli
  • Vuorineuvos Jussi Ketola, useita asuinrakennuksia mm. Vuosaareen
  • Rakennusneuvos Veli Klami, erilaisia korjausrakennuskohteita
  • Teollisuusneuvos Väinö Korolainen, useita asuinrakennuksia, HUS: sädehoitoklinikka ja väestösuojat
  • Allan Mannerhovi, useita asuinkerrosrakennuksia
  • Teollisuusneuvos Jussi Mäkiö, useita asuinrakennuksia, Helsingin silmä- ja korvaklinikka
  • Teollisuusneuvos Erkki Pekkinen, maarakennusurakoita ja useita maanalaisia paikoitushalleja
  • Vuorineuvos Armas Puolimatka, isoja rakennuskohteita ympäri kaupunkia, myös Vantaan puolelle, aikansa Suomen suurimpia rakennusliikkeitä.
  • Lauri Reitz, useita asuinrakennuksia mm. Töölöön, aikansa suurempia gryndereitä, taidegalleria.
  • Otto Louhos, rakennustoimisto Lenni Louhos, useita rakennuskohteita mm. Taka-Töölössä.
  • Teollisuusneuvos Arvo Rissanen, useita asuinrakennuksia ja mm. Töölön yhteiskoulu
  • Teollisuusneuvos Martti Ruola ja vuorineuvos Urho Ruola, Rakennus Ruola Suomen suurimpia rakennusyrityksiä, useita asuinrakennuksia, arvorakennuksia presidentin Mäntyniemestä Suomen Kansallisoopperaan
  • Rakennusneuvos Erkki Sainio, Uloke Oy useita pienempiä kohteita ja palloiluhalli Pasilaan
  • Martti Sorvari, Oy Tektor, useita asuinrakennuksia, Munkkiniemen yhteiskoulu ja Diagonissalaitoksen asuntola
  • Aaro Stykki,Rakennusura Oy, Munkkisaaren mylly
  • Kiinteistöneuvos Jalo Suvanto, toistakymmentä asuinrakennusta
  • Rakennusneuvos Jalo Syvähuoko, Rakennustoimi Oy, betonialaan erikoistunut rakennusliike, useita rakennuskohteita
  • Kiinteistöneuvos Urho Urasto, useita rakennuskohteita
  • Teollisuusneuvos Arvo Westerlund, useita asuinrakennuksia, Finlandia-talo, Eduskuntatalon lisärakennus
  • Teollisuusneuvos Lauri Widing, useita asuinrakennuksia mm. Lauttasaareen
  • Talousneuvos Oskari Vilamo, oman yrityksen lisäksi Asfaltti Oy Lemminkäisen pääomistaja, nykyisen Suomen suurimpiin kuuluvan rakennusliikkeen tausta. Oli sotien välisenä aikana yksi merkittävimmistä maamme rakentajista.
  • Teollisuusneuvos Otto Wuorio, urakoi omaan laskuun Helsingin keskustaan useita asuinrakennuksia, Helsingin yliopiston uuden rakennuksen, Pohjoismaiden Yhdyspankin talon Aleksanterinkadulle ym.

 

Teksti Ari Angervuori (rakennusmestari, 62 vuotta rakentamisen parissa), kuvat Jari Kostiainen