Jari Kostiainen
14.3.2017
Rakennetun omaisuuden tila on Suomessa valtaosin tyydyttävä, mutta kunnossapidon laiminlyönnit, korjausten lykkääminen sekä alueiden eriarvoistuminen kiihdyttävät korjaus- ja muutosvelan kasvua. Korjausvelasta aiheutuu kansataloudelle vuosittain yli 3,4 miljardia euron lisäkustannus, mikä on noin 1300 euroa jokaista suomalaista kotitaloutta kohden. Arviot sisältyvät kuudenteen Rakennetun omaisuuden tila ROTI-asiantuntijaraporttiin, joka luovutettiin kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläiselle tiistaina 14.3.2017 Säätytalolla Helsingissä.
Korjausvelka kasvaa edelleen
Rakennuskannan korjausvelan määrä on Suomessa arviolta 30 – 50 miljardia euroa, liikenneväyläverkon 5 miljardia euroa ja yhdyskuntateknisten järjestelmien liki miljardi euroa. Lisäksi rakennettuun ympäristöön on syntymässä nopeasti muutosvelkaa, jolla tarkoitetaan investointeja, joilla rakenteet ja järjestelmät saadaan uudistettua nykypäivän vaatimuksia vastaaviksi.
Korjaus- ja muutosinvestointien määrä on nykyisellään osin riittämätöntä, minkä seurauksena rakennetun omaisuuden rapautuminen kiihtyy. Rakennusten, liikenneväylien ja yhdyskuntateknisten järjestelmien ylläpidon puutteet lisäävät riskejä ja nostavat korjauskustannuksia entisestään.
Puutteista aiheutuu merkittäviä yhteiskunnallisia menetyksiä
Teknologian tutkimuskeskus VTT selvitti osana ROTI-hanketta rakennetun omaisuuden nykytilan synnyttämiä taloudellisia menetyksiä ja työllisyysvaikutuksia. Lisäksi selvitettiin ehdotettujen toimenpiteiden tuottamia yhteiskunnallisia hyötyjä.
Kunnossapidon vajeeksi on arvioitu vuositasolla 12 % kestävään tasoon verrattuna. Vajauksen vuoksi menetetyn liiketoiminnan arvo on kymmenen vuoden aikana 57 miljardia euroa.
Kansantalouden ja elinkeinoelämän menetyksen heijastuvat suoraan työllisyyteen. Suoriksi ja välillisiksi työllisyysvaikutuksiksi on arvioitu vuositasolla jopa 39 000 työpaikkaa, mikä vastaa noin kahden prosenttiyksikön vaikutusta työllisyysasteeseen.
Rakennusten vaurioista, huonosta sisäilmastosta ja energiahukasta sekä ruuhkista ja yhdyskuntateknisten järjestelmien häiriöistä aiheutuu vuosittain työajan menetyksiä ja tuottavuuden laskua, sairauskuluja sekä muita ylimääräisiä kustannuksia. Haittojen yhteenlaskettu vuotuinen kustannusvaikutus on noin 3,4 miljardia euroa, mikä on noin 1 300 euroa jokaista suomalaista kotitaloutta kohden.
Panostukset palautuvat moninkertaisina
Laskelmien mukaan korjausvelan hoitoon tarvittaisiin seuraavien kymmenen vuoden aikana noin 16 miljardin euron panostus. Investoinnin tuottamat taloudelliset hyödyt olisivat samaan aikaan arviolta 34 miljardia euroa.
Tutkimus- ja kehitystoiminnassa vipusuhde on vieläkin suurempi. Seurannan mukaan yritykset sijoittavat tutkimus- ja kehitystoimintaan keskimäärin kaksi euroa jokaista julkista tukieuroa kohden. Kiinteistö- ja rakennusalan tutkimus- ja kehitystoiminnan kaksinkertaistamiseksi yhteen prosenttiin alan liikevaihdosta riittäisi näin ollen 60 miljoonan euron vuotuinen lisäys julkiseen T&K-rahoitukseen.
Rakennetulla ympäristöllä ja sen laadulla on suuri yhteiskunnallinen ja kansantaloudellinen merkitys. Rakennettu omaisuus muodostaa valtaosan kansanvarallisuudestamme ja siihen kohdistuu suurin osa vuotuisista kiinteistä investoinneista. Kiinteistö- ja rakennusala on lisäksi merkittävä työllistäjä. Hoitamalla rakennettuun omaisuuteen kertynyttä korjausvelkaa voimme siten parantaa kansakunnan ja ympäristön hyvinvointia.
Rakennetun omaisuuden tila valtaosin tyydyttävä
Rakennetun omaisuuden nykytilalle ROTI 2017 -hankkeen kuusi asiantuntijapaneelia antoivat seuraavat kouluarvosanat: rakennukset 7, liikenneverkot 7+, yhdyskuntatekniikka 7½, digitaaliset ratkaisut 7-, koulutus ja kehitys 6½ sekä arkkitehtuuri, suunnittelu, muotoilu ja taide 7+.
Liikenneverkkojen arvosana nousi, rakennusten ja yhdyskuntatekniikan säilyi ennallaan, mutta koulutuksen ja kehityksen arvosana heikkeni. Liikenneverkkojen myönteiseen arvioon vaikutti erityisesti se, että liikenneväylien korjausvelkaa on ryhdytty hoitamaan tavoitteellisesti.
Paneelit antoivat yhteensä 100 toimenpidesuositusta, joiden tavoitteena on rakennusten laatuongelmien ratkaiseminen, liikenneinfrastruktuurin pitkäjänteinen kehittäminen, yhdyskuntatekniikan toimivuuden parantaminen, rakennetun ympäristön T&K-toiminnan ja koulutuksen lisääminen, tieto-omaisuuden avoimuuden ja käytön lisääminen sekä kestävän rakennetun ympäristön luominen.
Kommentit on suljettu.
Helsinki-Vantaan lentoaseman terminaalilaajennuksen puinen alakatto voitti tämänvuotisen Puupalkinnon. Lentoaseman sisäänkäynti ja laajennus avattiin yleisölle vuosi sitten. Hankkeen toteuttaneeseen allianssiin kuuluivat rakennusyhtiö SRV, lentoasemaa operoiva Finavia, Arkkitehtitoimisto...
Uuden vuosikymmenen rakentamisen megatrendejä ovat ilmastonmuutos, väestönkasvu, kaupungistuminen ja teknologian superloikka. Maailmanlaajuiset trendit sanelevat meidän jokaisen arkea myös Suomessa. Digitalisaatio etenee kiihkeää vauhtia kohti rakentamisen isompaa lupausta. Rakenteet...
Rankkasateita ja muita yleistyviä sään ääri-ilmiöitä vastaan rakennus- ja kiinteistöala tarvitsee koulutusta, tutkimusta, yhteistyötä sekä hyvää suunnittelua. Ja lisää rahaa. Kuluvalla vuosikymmenellä kaupunkikuvassa ovat yleistyneet huput, joiden sisällä rakennukset ovat suojassa...
Helsinki-Vantaan lentoaseman terminaalilaajennuksen puinen alakatto voitti tämän...
Uuden vuosikymmenen rakentamisen megatrendejä ovat ilmastonmuutos, väestönkasvu,...
Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILin tunnustuspalkinto – RIL-Palkinto 2019 –...