Tuore ROTI -raportti julkistettiin 19.3.2019.

Rakennetun omaisuuden tila ROTI 2019 -raportin erityisteema on kaupungistuminen. Se sisältää myös kansainvälisiä tarkasteluja – kuinka Suomi sijoittuu rakennetun ympäristön sektorilla maailmankartalle. Raportti luovutettiin asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle tiistaina 19.3.2019 Tieteiden talolla Helsingissä.   

Rakennetussa ympäristössä tehtävillä toimenpiteillä on merkittävä vaikutus ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen. Kiinteistö- ja rakentamisalalla on myös merkittävä rooli YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin vastatessa; YK:n 17 tavoitteesta ala vastaa suoraan 11:een.

Rakennuksiin ja infraan on sitoutunut 83 prosenttia kiinteästä pääomakannastamme. Jokainen euro, joka investoidaan rakennettuun ympäristöön, tuottaa itsensä yli kaksinkertaisena takaisin. Käytännössä tämä tarkoittaa pienentyneitä logistiikka-, lämmitys-, tila- ja työvoimakustannuksia.

Sen sijaan rakennetun ympäristön laiminlyönti maksaa jopa 5,7 miljardia euroa sisältäen menetetyn työajan, kilpailukyvyn ja liiketoimintamahdollisuudet vesivuotojen, energianhukan ja pidentyneiden kuljetusaikojen lisäksi. Toimivasta infrasta ovat riippuvaisia myös 60 miljardin euron tavaravienti ja 30 miljardin palveluvienti.

Kiinteistö- ja rakentamisala vastaa 15 prosenttia bruttokansantuotteestamme, ja kaupungeissa siitä syntyy yli 80 prosenttia.  

Ala työllistää 500 000 ihmistä, eli 20 prosenttia kaikista työllisistä. Kaupunkiväestön osuuden ja taloudellisen kehityksen välillä on karkea yhteys. Kun kaupunkialueen väestömäärä kaksinkertaistuu, alueen tuottavuus kohoaa 3–8 prosenttia. Samoin tietyn toimialan koon kaksinkertaistuminen lisää toimialan yritysten tuottavuutta alueella keskimäärin 4,5 prosenttia.

Yli 90 prosenttia innovaatioista syntyy kaupungeissa. Tämän lisäksi kaupungeilla ja rakennetulla ympäristöllä on keskeinen asema ilmastonmuutoksen hillinnässä ja torjunnassa; yli 70 prosenttia päästöistä syntyy joko suoraan tai epäsuoraan kaupunkien ja siellä toimivien ihmisten ja yritysten toiminnoista. Rakennetulla ympäristöllä on siis keskeinen rooli hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamisessa – yksittäisten osien optimoinnista onkin siirryttävä elinkaaren aikaiseen alueellisen kokonaisuuden optimiin.

Koulutus puhutti julkistamistilaisuudessa

Julkistamistilaisuudessa panelistien lisäksi puheenvuoron saivat poliitikot. Kuuden suurimman puolueen ROTI-tuloksia oli kommentoimassa RKL:lle tuttu mies, kun Keskustan Eero Reijonen oli edustamassa politiikkapaneelissa vahvaa rakentamisosaamista. ROTI:n asiantuntija-ryhmissä (6 paneelia) RKL:ää edusti koulutus ja kehitys -paneelissa kuopiolainen Matti Antikainen, joka on koulutustoimikuntamme puheenjohtaja. Lisäksi rkm Reima Liikamaa ja rkm Marit Siven edustivat RKLää rakennuspaneelissa.

Kaikki poliitikot esittivät huolestumisensa koulutusmäärärahojen leikkaamisesta. Koulutuksen tasosta ja määrästä oltiin hämmentyneinä yli puoluerajojen. Koulutuksen leikkaamisesta on tulevaisuudesta leikkaamista totesivat panelistit yhteen ääneen.

Vihreiden Lasse Miettisen mukaan on vaikea toteuttaa koulutusreformia, jos samaan aikaan leikataan määrärahoja. Koulutuksen on myös palveltava työelämän muutosta todettiin.

”Koulutusta on siirretty paljon oppilaitoksista yrityksiin. Rakennusmestarien koulutusta on edelleen kyettävä kehittämään ja keskeyttäneiden määrään on saatava muutos”, Eero Reijonen totesi huolestuneena omassa puheenvuorossaan.

Suomi rakennetun ympäristön maailmankartalla

ROTI:ssa tarkasteltiin myös Suomen asemaa kansainvälisessä rakennetun ympäristön kentässä.  

RAKENNUKSET

  • Suomalaisten asunnot ovat eurooppalaisittain hyvässä kunnossa, sillä huonokuntoisissa asunnoissa asuu alle viisi prosenttia väestöstä. Luku on EU:n jäsenmaista paras. Siitä huolimatta korjausvaje on erittäin suuri. Erittäin merkittävä osa rakennuskannasta on asuinrakennuksia, joiden korjauksiin olisi sijoitettava keskimäärin 9 400 miljoonaa euroa 2025 mennessä.
     
  • Suomen energiaköyhyysluku 1,66 % on EU:n jäsenmaista pienimpien joukossa, kun EU:n keskiarvo on 2,35 prosenttia.

LIIKENNEVERKOT

  • Suomen liikenneinfrastruktuurin rahoituksen pitäisi olla 2,3 miljardia eli prosentti bruttokansantuotteestamme vuosittain, jotta yltäisimme Ruotsin tasolle investoinneissa. Nyt se on 1,45 miljardia euroa.
     
  • Suomi investoi yksityisteihin 17 miljoonaa euroa vuonna 2018, kun Ruotsi investoi vuonna 2017 noin 130 miljoonaa euroa.
     
  • Ruotsilla on lisäksi pitkäjänteinen väylien kehittämisen ja ylläpidon suunnitelma, joka saa 60 miljardin euron rahoituksen vuosille 2018–2029.

YHDYSKUNTATEKNIIKKA

  • Suomessa on Euroopan paras hanaveden laatu. Laaturiski on 39 prosenttia, kun luku on esimerkiksi Ruotsissa 57 prosenttia EU:n keskiarvon ollessa 68 prosenttia. Samanaikaisesti vesihuoltoverkostojen saneeraustarve on merkittävä; viemäriverkostoista 12 prosenttia on erittäin huonossa kunnossa ja  vesijohtoverkoista kuusi prosenttia.
     
  • Suomi investoi uuteen energiainfraan kolmanneksi eniten Euroopassa suhteutettuna bruttokansantuotteeseen. Myös älymittareiden määrä ja valmius tehokkaaseen kulutusjoustoon ovat eurooppalaisittain korkeimmalla tasolla.

KOULUTUS JA KEHITYS

  • Tutkimus- ja kehittämismenojen reaalinen kehitys on Suomessa 2000-luvun alun tasolla. Vuonna 2018 Suomen tutkimus- ja kehittämismenojen osuus bruttokansantuotteesta oli 2,7 prosenttia, kun määrä oli esimerkiksi Ruotsissa 3,3 prosenttia, Tanskassa 3,1 prosenttia ja Saksassa 3 prosenttia.

DIGITAALISET RATKAISUT

  • Suomi investoi digitaalisuuden edistämiseen kiinteistö- ja rakentamisalalla vuosittain 2 miljoonaa euroa, Ruotsi 3,3 miljoonaa euroa ja Saksa 7,5 miljoonaa euroa.
     
  • Suomi on Euroopan 3. paras maa digitaalisen yhteiskunnan ja talouden DESI-mittarilla mitattuna. Lisäksi kiinteistöalan (Proptech) startup-yritysten määrä asukaslukuun suhteutettuna on Euroopan suurin.

ARKKITEHTUUTRI, SUUNNITTELU, MUOTOILU JA TAIDE

  • 78 prosenttia suomalaisista on tyytyväisiä elinympäristöönsä (5. paras sijoitus Euroopassa) ja 83 prosenttia on tyytyväisiä viher- ja virkistysalueisiin (4. paras sijoitus Euroopassa).

Rakennetun omaisuuden tila ROTI on puolueeton asiantuntijoiden arvio rakennetun omaisuuden tilasta.

ROTI 2019 -raportissa on tarkasteltu rakennetun ympäristön nykytilaa ja tulevaisuuden tarpeita kuuden paneelin kautta. Ne ovat rakennukset, liikenneverkot, yhdyskuntatekniset järjestelmät, koulutus ja kehitys, digitaaliset ratkaisut sekä arkkitehtuuri, suunnittelu, muotoilu ja taide. Erityisteemana vuonna 2019 on kaupungistuminen.

Ensimmäinen ROTI ilmestyi vuonna 2007, jonka jälkeen se on ilmestynyt joka toinen vuosi. Vuoden 2019 raportti perustuu yli 100 kiinteistö- ja rakentamisalan asiantuntijan näkemyksiin. Lisäksi VTT on tehnyt raportin tilasto- ja faktapäivitykset sekä kansainväliset vertailut.

Selvityksen ovat rahoittaneet väylävirasto, ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, museovirasto sekä kiinteistö- ja rakennusalan järjestöt. Hankkeen päävastuullisena toteuttajana toimii Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry.

ROTI 2019 ei edusta yksittäisen panelistin tai rahoittajan näkemystä asioiden tilasta. Raportissa annetut toimenpidesuositukset on muodostettu paneelikokouksissa käytyjen keskustelujen, sähköisten kyselyiden tulosten ja muun ennakko- ja taustamateriaalin pohjalta.

ROTI 2019-paneelien puheenjohtajina toimivat:

Rakennukset: Heli Kotilainen, Setlementtiasunnot Oy, toimitusjohtaja
Liikenneverkot: Jorma Mäntynen, WSP, johtaja
Yhdyskuntatekniikka: Katri Vasama, MMM, neuvotteleva virkamies
Koulutus ja kehitys: Marita Mäkinen, FISE Oy, toimitusjohtaja
Digitaaliset ratkaisut: Mikko Hyytinen, Pöyry, johtaja
Arkkitehtuuri, suunnittelu, muotoilu ja taide: Markku Hedman, Rakennustieto RTS, yliasiamies