Sään ääri-ilmiöt yleistyvät. Uudet laskelmat ja vaaratilanteiden simuloiminen auttavat varautumisessa myrskyihin, viistosateisiin ja tulviin.

Raivoisien myrskyjen iskiessä mantereelle on havahduttu monenlaisiin käytännön puutteisiin. Aivan olennaista on tiedostaa, mitä vaaran paikkoja rakennetussa ympäristössä voi piillä, sanoo Rakennusinsinöörien Liiton toimitusjohtaja, tekniikan tohtori Miimu Airaksinen.

Aiemmin VTT:llä ekotehokkaan rakennetun ympäristön tutkimusprofessorina työskennellyt Airaksinen toteaa tyytyväisenä, että Ilmatieteenlaitoksen ja VTT:n yhteistyönä syntyneet monet rakenteelliset laskelmat kriisitilanteista ovat auttaneet infrastruktuurin suunnittelussa. Esimerkiksi vanhojen viemäristöjen pullonkaulat on voitu paikallistaa, kun on arvioitu hulevesien määrän äkillinen kasvu rankkasateella tai muussa tulvimistilanteessa.

”Erilaisten sääolosuhteisten vahinkojen aiheutuminen kyllä pystytään simuloimaan aika hyvin”, hän sanoo.

Airaksinen uskoo, että optimiratkaisuja kyetään suunnittelemaan erityyppisiin äärisääilmiöille alttiisiin kohteisiin.

”Tämä vaatii kuitenkin hereillä oloa, ja muutoksen tiedostamista”, hän korostaa.

Valppautta, varautumista ja ennaltaehkäisyä tarvitaan, sillä heikoissa kantimissa olevat kattopellit ja -tiilet, aurinkopaneelit tai riskipaikalla kasvavat pihapuut eivät tietenkään kestä hirmumyrskyä lähenteleviä tuulennopeuksia.

Uusi sovellusohje kosteus­rakentamiseen

Airaksinen ei usko siihen, että rakennusmääräyskokoelmaan kirjoitetaan pikkutarkkoja säädöksiä siitä, miten pitää rakentaa lisääntyvien kosteusrasitusten ja hirmumyrskyjen varalle. Hän uskoo sitä enemmän omien aivojen käyttöön.

Toisenlaista näkemystä edustaa Tampereen yliopiston rakennusfysiikan professori Juha Vinha, joka uskoo asetusten ja ohjeiden voimaan. Vinhan mukaan säädösten seikkaperäisyyttä tarvittaisiin nimenomaan kosteusrakentamisessa ja materiaalivalinnoissa.

Suuri osa asiantuntijoista katsoo, että tammikuun alun Aapeli-hirmumyrskyn kaltaisia tuulennopeuksia varten tarvittaisiin entistätuhdimpaa, spesifiä ohjeistusta esimerkiksi viistosateen osalta. Aapelin riehuessa keskituulennopeus ylsi paikoin jopa 32 metriin sekunnissa ja puuskat olivat rajuja.

Uusi kosteusrakennusasetuksen sovellusohje lähteekin piakkoin lausuntokierrokselle.

Telinesektori vastaa haasteeseen

Myrskyt koettelevat myös rakennustelineitä toden teolla. Kalustolta odotetaan laatutasoa, jossa myrskyt eivät niitä heiluta eivätkä pääse suoraan tai välillisesti vahingoittamaan rakennusta.

”Olemme tietoisia haasteesta väliaikaisille rakenteille”, sanoo aluejohtaja Mikko Tammihovi valtakunnallisesta Telinekataja Oy:stä ja jatkaa:

”Telineen tai sääsuojan vakautta voidaan lisätä tekemällä rakenteeseen levityksiä. Ankkurointia voidaan puolestaan lisätä vaikkapa erillisten lisäpainojen tai maapohjaan kairattavien ruuvipaalujen avulla”, hän esittelee.

”Yksi tapa lisätä vakautta on esimerkiksi levitysten tekeminen rakennustelineisiin. Myös lisäpanojen käyttäminen on mahdollista, mutta erityisesti maahan kairattavat ruuvipaalut ovat tehokas kiinnitysapu.”

Ruuvipaalut itsessään ovat vanha ratkaisu, joka toimii uusiokäytössä ankkuroinnissa telinekiinnikkeenä.

Tammihovin mukaan visaisempi tapaus korjausrakentamisessa voi olla suojelukohde, johon ei saa kiinnittää lainkaan seinäankkurien tartuntoja.

Teksti Reijo Holopainen, kuva iStock