Nykyiset asetukset antavat esimerkiksi märkätilojen suunnittelulle aika paljon vapautta. Tärkeintä on se, että kosteus ei pääse rakenteisiin tai se ei ainakaan vaurioita rakenteita.

Kirjoitin keväällä 2019 Rakennustaito-lehteen vuonna 2018 voimaan tulleen kosteusasetuksen (YMa 782/2017) ja vesi- ja viemärilaiteasetuksen (YMa 1047/2017) tulkinnoista. Arkityössäni havaitsen kuitenkin edelleen rakentamismääräyskokoelman vanhentuneen osan C2 pomppaavan siellä täällä hankeasiakirjoissa esiin. Siksi koin tärkeäksi teroittaa sitä, miten asetukseen pitää suhtautua. Tuon samalla esiin sittemmin kehittyneitä eri osapuolien tulkintoja ymmärrykseni mukaan.

Koko kosteusasetuksen lähtökohtana on suunnit­te­­lijan vapaus. Asetus sanoo esimerkiksi vesieristeistä, että jos erityisestä syystä märkätilassa ei käytetä erillistä vesieristystä, on suunnittelijan selvitettävä­ ­asetuksen perusvaatimusten täyttyminen. Kaikissa ­rakennusosissa suunnittelijalle asetettu perusvaatimus on selkeä: kosteus ei saa tunkeutua rakenteisiin – mutta jos kosteus kuitenkin pääsee rakenteisiin, se ei saa vaurioittaa rakenteita tai aiheuttaa haittaa.

Märkätilavalvoja työssään.

Uudet vaihtoehdot mahdollisia

Rakennesuunnittelijalla on mahdollisuus varmentaa märkätilojenkin osalta se, että pintarakenne toimii vedeneristyksenä itsessään ilman erillistä vesieristystä. Näin esimerkiksi vedenpitävästä korkealujuus­betonista voitaisiin suunnitella tehdas­ympäristössä kertavalulla kantava kylpyhuone-element­ti, jossa märkätilan sisäpinta ja koko rakenne ovat pelkkää ­betonia.

Esimerkiksi märkätilojen rakenteita arvioitaessa­ on asiantuntijan syytä uppoutua koko kosteusasetuksen olemukseen ja sen antamiin mahdollisuuksiin nimen­omaan siksi, että asetus tarjoaa suunnittelijalle vapauden innovoida.

Asetuksesta on tehty myös tulkintaohje, joka­ nimen­omaisesti ei ole sitova, mutta tarjoaa lukijalleen hyviä perusvaihtoehtoja eli helpot ja varmat esimerkit oikeanlaisista ratkaisuista. Kun vain asetus ­itsessään on sitova, voidaan suunnitella hyvinkin ­erilaisia toimivia rakenteita.

Vaikka usein asetuksessa määritellään, että kos­teus­ ei saisi päästä rakenteisiin, asetus silti aina sallii kosteutta kestävät materiaalit ja rakennemallit. On vain käytettävä ratkaisuja, joissa rakenteisiin päässyt kosteus poistuu jossain määrittämättömässä ajassa eikä aiheuta haittaa – eli kaikki materiaalit rakenteessa ja ympäröivissä rakenteissa kestävät väliaikaisen kosteuden vaikutuksen. Tämän mukaisesti voidaan periaatteessa suunnitella aiemman C2:n määräyksiin verrattuna todella poikkeuksellisia rakenteita.

Märkätiloihin voidaan valita jokin perusmallinen vesieristys tai hyvinkin erilainen, mutta toimiva ratkaisu.

Yhteisymmärrys kannattaa varmistaa

Näissä poikkeuksellisissa rakenteissa pitää kuitenkin aina huomioida se, että esimerkiksi vakuutusyhtiö yhä voi tulkita hyvää rakennustapaa kuvastavan RYL:n perusteella, että märkätilassa on pakko olla pato­kynnys, kaikissa seinissä vesieristys ja kaadot lattian koko alalta. Jos hyvällä suunnittelulla kyetään luomaan kokonaisratkaisu, jossa asetuksen mukaan kosteus ei voi ­aiheuttaa vauriota tai haittaa, vakuutus­yhtiön kannalla tuskin lienee merkitystä.

Toinen huomioitava näkökulma on, miten varmistetaan hankkeen ja esimerkiksi kiinteistö- tai osakekaupan asiakirjoissa se, ettei esimerkiksi asetuksen määräykset, mutta ei RYL:in vaatimukset täyttävä rakenne myöhemmin aiheuta­ ­hyvitysvaatimuksia. Nämä asiat ottaisin mukaan ­kuntotarkastajan työlistaan.

Lisäksi pitää huomioida, että rakennusvalvonta voi oikeastaan edellyttää vain asetuksen mukaista tasoa, kun taas muut hyvää rakentamistapaa kuvaavat ohjeet ovat yleensä sopimusperusteisia. Kun loppukatselmus on pidetty ja kohteessa on toteutettu RYL:n, RT-korttien ja muiden hyvää rakentamistapaa kuvastavien ohjeiden vastainen, mutta nykyasetuksen ja lainsäädännön vaatimukset täyttävä rakenne, on hankkeen asiantuntijoiden syytä varmentaa ­tilaajan tai ostajan ymmärrys asiasta ihan kirjaimellisesti.

Teksti ja kuvat Eerikki Nuutinen

Rakennusmestari Eerikki Nuutinen on Raatimestari ja sertifioitu märkätilavalvoja.