Sepelin pesu on kallista, ja peseminen kuormittaa ympäristöä. Siksi olisi syytä tutkia, onko pesty sepeli olennaisesti parempi valinta rakennuksen alle verrattuna kuivaseulottuun sepeliin.

Salaojitus, perustusten oikean täyttömateriaalin valinta ja sokkelin vedeneristys auttavat pitämään rakennuksen perustukset kuivana.

Kapillaarikatkokerroksella estetään pohjaveden kapillaarinen nousu. Salaojituksen oikea korko perustuksiin nähden sekä riittävän paksu kapillaarikatkokerros luovat hyvät edellytykset sille, että perustus on toimiva.

Salaojituksen tarkoituksena on pitää pohjaveden­ pinta riittävällä etäisyydellä perustusten alaosasta,­ maanvaraisesta lattiasta tai tuulettuvan alapohjan maanpinnasta.

Nykyisin maanvaraisen betonilaatan alle suunnitellaan ja rakennetaan lämmöneristekerros ja ­kapillaarikatkokerros. Kapillaarikatkokerros tehdään yleensä raekooltaan 6 – 16 tai 16 – 32 millimetrin sepelistä, joka on murskattu kalliosta tai sorasta.

Tuulettuvan alapohjan täytössä on käytetty kuivaseulottua, raekooltaan 6 – 16 millimetrin sepeliä. Riittävän paksu sepelikerros, alapohjan tuuletus ja salaojitus yhdessä luovat oikeat olosuhteet alapohjaan.

Pestyä vai pesemätöntä sepeliä?

Murskauksessa ja seulonnassa sepelin pintaan jää hienoa kivipölyä, joka lisää kiven pinnassa tapahtuvaa kapillaarista nousua. Siksi sepeliä myös ”pestään”, toisin sanoen se märkäseulotaan.

Käytännössä pestyn sepelin pintaan syntyy kuitenkin uutta kivipölyä, kun sepeliä käsitellään kuljetuksen aikana ja työmaalla siirrettäessä. Saadaanko ­pesusta sillä tavoiteltu hyöty?

Ulkona varastoitu sepeli joutuu usein sateelle alttiiksi. Hieno aines kiven pinnalla huuhtoutuu päällimmäisen kerroksen kivistä.

Sepelin pesu on kallista ja ympäristöä kuormittavaa. Pesuseulotun sepelin hinta on lähes kaksinkertainen verrattuna yleisesti käytetyn pesemättömän eli kuivaseulotun sepelin hintaan.

Pesemättömän sepelin käyttöä rakennusten alla pitäisi tutkia tarkemmin ja verrata ratkaisua pestyyn tuotteeseen.

Pestyn, raekooltaan 6 – 16 millimetrin sepelin­ kapillaarinen nousu laboratorio-olosuhteissa­ on 300 – 400 millimetriä. Kuivaseulotun sepelin ­kapillaarinen nousu voi olla yli 500 millimetriä.

RIL 126-2020:n mukaan pesemätön sepeli ­soveltuu rakennuksen ulkopuoliseen täyttöön, jos hienon aineksen pääsy salaojaputkiin estetään suodatinkankaan avulla.

Sepelin pinnassa näkyy puhalluksen aikana hioutunutta hienoa kiviainesta.

Monta asiaa otettava huomioon

Maanvaraisen betonilaatan alle asennetaan nykyi­sin­ aina lämmöneristyskerros. Laatan alle­ asennet­tavat eristeet ovat yhä useammin valmistettu­ vettä­ imemättömästä materiaalista. Tällainen eriste estää­ maassa olevan kosteuden pääsyn ­betonilaattaan. Lämmöneristyskerroksen alla olevan kapillaari­katkosepelin suhteellinen kosteus on 85 – 95 prosenttia. Tämän sepelin suhteellinen kosteus on käytännössä aina sama riippumatta siitä, onko se ­pestyä tai pesemätöntä.

Rakennekerroksia suunniteltaessa joudutaan ­tulevaisuudessa ottamaan huomioon myös mate­riaalien hinta ja ympäristövaikutus sekä se, miten sepeli varastoidaan ja kuljetetaan ja miten sitä käsitellään työmaalla.

Teksti ja kuvat Marit Sivén

Kirjoittaja on rakennusmestari, RTA ja yrittäjä. Hän työskentelee omistamassaan Matti Eklund Oy:ssä.