Rakennusfysiikan tutkimuksista saatu fakta osoittaa, että kosteusmääräyksiä on tarkennettava. Muutosta nykytilanteeseen vaatii professori Juha Vinha.

Suomen rakentamismääräyskokoelmaa on jo pitkään justeerattu vastaamaan energiatehokkuutta koskeviin vaatimuksiin. Viimeinen asetuspaketti saa osakseen terävää kritiikkiä: se ei ole tasapainossa kosteusmääräysten osalta.

Rakennusfysiikan tutkimustulokset kertovat, että ilmastonmuutos haastaa varsinkin puutalorakentamisen tavalla, johon olisi nyt varauduttava tarkennetuilla määräyksillä. Puurakentaminen on ollut herkkä myös rakennusvaiheen aikaiselle holtittomuudelle ja kosteusvirheille.

”Lisäksi lämmöneristyksen lisäys heikentää osaltaan vielä puurunkorakenteiden kosteusteknistä toimintaa”, määrittelee Tampereen teknisen yliopiston rakennusfysiikan professori Juha Vinha.

Suomen hallituksen kärkihanke säädösten sujuvoittamiseksi ja arjen helpottamiseksi jatkuu koko hallituskauden ajan; jokainen ministeriö on määrätty aloittamaan noin viisi uutta purkuhanketta.

Normienpurkutalkoot eivät ole menneet aivan nappiin, ainakaan rakennusfysiikan näkövinkkelistä.

”Hallituksen ohjeistama norminpurku on perusteettomasti kohdistunut kosteuspuolen määräyksiin”, Vinha täräyttää.

”Vaatimukset konkretisoitava tarkemmin”

Vinhan mukaan säädösten seikkaperäisyydestä laistetaan siellä, missä tarkkuutta eniten kaivattaisiin.

”Sen sijaan energiapuolen määräyksiin on laitettu mukaan hyvinkin yksityiskohtaista tietoa, vaikka rakennusten kosteusturvallisuus on monin verroin tärkeämpi asia.”

Määräyksissä löytyy ainoastaan yleisemmän tason vaatimuksia rakenteiden kosteusteknisestä toiminnasta.

”Vastaavanlaisia lauseita on ollut kosteusmääräyksissä jo kymmeniä vuosia, mutta eivät ne ole estäneet kosteusvaurioiden syntymistä rakennuksiin. Vaatimukset jäävät toteutumatta, ellei niitä konkretisoida tarkemmin”, Vinha valottaa tukijanäkökulmaa.

Energiamääräyksissä muutoksen aikaansaaminen edellytti yksityiskohtaisempien velvoittavien määräysten tekoa.

”Kosteuspuolella samaa ei ole katsottu tarpeelliseksi, vaikka kokemus on osoittanut, että ohjetekstit eivät ole tässä suhteessa riittäviä”, Vinha toteaa.

Eristeteollisuus puhuu ministeriön sivuilla

Vinha tarkkaa kosteuspuolen ohjeista käytävää ”keskustelua”. Samaan aikaan kun velvoittavia määräyksiä on karsittu, hän väittää, on ympäristöministeriön sivuille nostettu ohjepuolelle mukaan eristeteollisuuden merkittävästi rahoittama julkaisu.

”Siihenhän ei ole edes pyydetty asiantuntijalausuntoja”, Vinha pahoittelee.

Vinhan mukaan tässä tilanteessa olisi entistäkin tärkeämpää, että kosteusohjeet tehtäisiin viimeisimpään tutkimustietoon ja laajoihin asiantuntija-arvioihin perustuen.

”Esimerkiksi rakenteiden liitoksia ja läpivientikohtia ei juurikaan käsitellä, vaikka ne ovat keskeisiä rakenteiden toiminnan kannalta.”

Ilmastonmuutos luo lisärasituksia

Ilmastonmuutos aiheuttaa muun muassa viistosaderasituksen lisääntymistä, mikä on nostettu viime aikoina esiin. Lisääntyvää saderasitusta vastaan rakenteet saadaan toimimaan jatkossakin samoilla periaatteilla kuin nykyisin – tekemällä rakennukseen sadetta pitävä ulkovaippa. Puutalojen verhousmateriaaleiksi on tarjolla myös uusia kestävämpiä ratkaisuja, kuten vaikkapa accoya-puu.

Ilmastonmuutoksen aiheuttamista haittavaikutuksista tiedetään, että olosuhdemuutoksen myötä homeen kasvulle otolliset olosuhteet lisääntyvät ulkoilmassa. Tutkimusten mukaan tämä edellyttää merkittäviä toteutusratkaisujen muutoksia erityisesti puurakenteiden ulko-osissa.

”Tätä rasitusta ei saada ehkäistyä pelkästään rakenteiden sadesuojauksella, eikä siihen ole nykyisissä määräyksissä riittävästi varauduttu”, Vinha alleviivaa.

”Kantavien puurakenteiden ulkopuolelle tulisi laittaa lämpöä eristävä tuulensuoja, jolloin puurakenteet ovat lämpimämmissä ja kuivemmissa olosuhteissa. Myös rakennusmateriaalien valinnassa tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota niiden homeenkestoon.”

Takana huolellinen ja pitkä säädöstyö

Ministeriö vastaa hanakasti Vinhan kritiikkiin vuoden alusta voimaan tulleista säädöksistä.

”Lisääntyvään viistosateeseen ja kosteusrasitusten kasvuun on varauduttu myös uudessa asetuksessa, jossa edellytetään velvoittavana säännöksenä, että rakennuksen vaipan ja sen rakennekerrosten ja liitosten on muodostettava kokonaisuus, joka estää tuulta, viistosadetta ja tuulenpainetta kuljettamasta vettä vaipan pintaa pitkin rakenteisiin,” painottaa ympäristöministeriön rakennusneuvos Teppo Lehtinen.

”Ympäristöministeriön uudet asetukset sisältävät ainoastaan velvoittavia säännöksiä eli määräyksiä. Asetuksissa ei ole enää mukana suosituksia eikä ohjeita. Uudistuksessa arvioitiin myös aiempien ohjeiden asema”, kuvaa Lehtinen säädösrakennetta.

”Kahden vuoden seuranta-ajan jälkeen tiedämme, täytyykö jotain vielä muuttaa”, Lehtinen vastaa kritiikkiin.

Useimmissa uusissa puurakennuksissa ilmenneissä kosteusongelmissa, muun muassa WoodCityssä ja Jätkäsaaressa, on ollut kyse rakentamisen aikaisesta kosteuden hallinnan pettämisestä työmaalla. Tässä suhteessa tilanne on korjautunut. Apuun tulee kosteudenhallinta rakennustyömaalla Kuivaketju10.

Teppo Lehtinen arvioi, että malli antaa puutalorakentajalle valmiit työkalut kosteudenhallintaan. Kuivaketju10 on uusi toimintamalli, jolla pyritään estämään kosteusvaurioiden syntyminen kaikissa rakennusprosessin vaiheissa.

Tiiliverhoilua kuvaavan kuvan kuvateksti korjattu 1.6.