Rakennustaito
18.9.2019 | Päivitetty 23.10.2019
Kotkan kaupunki päätti panna kerralla kuntoon sisä-ilmaongelmien vaivaaman Korkeakosken koulun. Puinen, 1950-luvulla rakennettu ”pahvikoulu” purettiin. Tilalle rakennettiin laaja uudisosa. Samalla nyky-aikaistettiin vanhemman rakennuksen, 1930-luvulla valmistuneen kivikoulun tekniikka.
”Ennakkoajatus oli tulla lähinnä uudisrakentamaan. Peruskorjaus sisälsi kuitenkin monia vaativia yksityiskohtia, kuten uuden puolikerroshissin kuilun rakentamisen”, kertoo pääurakoitsijan, Rakennusliike Kalevi Suntion toimitusjohtaja Mika Suntio.
Vaativalle työmaalle tarvittiin luonnollisesti pätevä vastaava mestari. Koska Suntion tilauskanta oli lähes tapissa, työmaan vetäjän rekrytointi oli tarpeen. Sopivalla hetkellä käyty keskustelu kokeneen mestarin Erkki Långin kanssa johti työsopimukseen, ja nyt keskustellaan jo jatkosta, vaikka Långin eläkeikäraja täyttyi tämän työmaan valmistuttua.
Oppilaat pääsivät uusiin ja korjattuihin koulutiloihin sovitusti lukuvuotensa alussa. Pihatöiden valmistumisen takarajaksi oli kuitenkin jo alussa määritelty syyskuun puoliväli.
”Tilaaja halusi jakaa pääurakkakokonaisuuden kahteen osaan. Se oli järkevää, koska parakkikoulu tulevan pallokentän paikalta voitiin purkaa pois vasta kesäkuussa, jolloin pääosa töistä oli jo tehty”, Mika Suntio kertoo.
Koulun pihalle ennen työmaan käynnistämistä valmistuneet väistötilat purettiin ennen talonrakennuspääurakan luovutusta tilaajalle. Tuolloin vielä jatkuneeseen pihaurakkaan sisältyi myös louhintaa, joka tehtiin ennen lukuvuoden alkua. Kun oppilaat aloittivat koulun, jäljellä oli enää pienimuotoisia viimeistelytöitä. Sisätiloissa kaikki oli tuossa vaiheessa viimeistelty priimakuntoon.
Talonrakentamisen urakka-aika oli mitoitettu 14 kuukauden pituiseksi. Se riitti peruskorjauksen työläydestä huolimatta. Euroja korjaustöihin kului vain runsas kymmenesosa uudistöihin verrattuna, mutta työmääriä vertailtaessa ero oli huomattavasti pienempi, koska uutta hissiä lukuun ottamatta merkittäviä hankintoja talonrakennuksen korjausosuuteen ei sisältynyt. Sen sijaan talotekniikan uusiminen oli merkittävä menoerä.
”Ilmanvaihto oli aiemmin painovoimainen. Uusi iv- ja muu talotekniikka saatiin mahdutetuksi alakattojen suojiin”, Erkki Lång kertoo.
Talotekniikkaurakoitsija työmaalla oli yhteensä neljä, jotka kaikki olivat suorassa sopimussuhteessa tilaajaan – kuitenkin alisteisina pääurakalle. Yhteensä talotekniikan kustannukset nousivat noin 15 prosenttiin vajaan 10 miljoonan euron kokonaisinvestoinnista. Vanhan kivikoulun puolella talotekniikan osuus kustannuksista oli suhteellisesti hieman suurempi kuin uudisosassa.
”Työmäärä ja kustannukset olisivat olleet varmaankin suuremmat, jos talo olisi suojeltu myös sisäpuolelta. Suojelusta johtuvia rajoituksia ei juurikaan ollut, ja työt voitiin tehdä siten kuin oli teknisesti järkevintä”, Lång kertoo.
Uudisosan rakentamisessa kosteudenhallinta oli keskeisessä osassa: tulevien kosteusvaurioiden välttämiseksi kaikki työt tehtiin suojakatoksen alla.
Myös akustiikkaan kiinnitettiin erityistä huomiota, koska ruokasali ja auditoriolla varustettu musiikkiluokka sijaitsevat vierekkäin. Niitä erottaa siirrettävä desibeliseinä, jonka avulla melu vaimenee 45 desibelin verran seinän läpäistessään.
Teksti Vesa Tompuri, kuvat Vesa Tompuri ja Kotkan kaupunki
Valesokkelin kosteus kuriin Valesokkeli oli oman aikansa matalien pientalojen tyypillinen ratkaisu. Valesokkelin kosteusvauriot eivät aina näy ulospäin, joten perustusrakenne on tarkistuksen arvoinen asia sisäilmaongelmien alkuperäksi. Suomessa rakennettiin 60-luvulta alkaen aina 90-luvun...
Rintamamiestalo toimii erittäin hyvin, kun sen annetaan olla entisessä ”kuosissa”. Ullakkotilan annetaan tuulettua niin kuin se alun perin on suunniteltu. Sivuräystäät ovat auki katteen alla ja päädyissä on harvahko laudoitus. Niin sanottujen rintamamiestalojen (RM) rakennuskausi...
Lasin käyttö rakennusmateriaalina kasvaa nopeasti kaikkialla maailmassa. Osittain siihen vaikuttaa tornitalobuumi: varsinkin korkeissa julkisissa kohteissa ja liikerakentamisessa lasi alkaa olla dominoiva materiaali niin sisätiloissa kuin julkisivuissa. Lasialan kasvuun vaikuttaa rakentamisen...
Turun keskustan maanalainen pysäköintilaitos valmistuu savisempaan maastoon kuin...
Rankkasateita ja muita yleistyviä sään ääri-ilmiöitä vastaan rakennus- ja kiinte...
Uusien valmistussääntöjen tavoitteena on saada betonin laatuasiat varmuudella ku...
Vastaa