Rakennusmestari Harri Järvinen toimi vastaavana mestarina Seinäjoen Y-talon rakentamisessa.

Rakennus sai rakennusmestarien ja -insinöörien AMK RKL:n Vaasan piirin yhdistysten Vuoden Rakennusmestarityö 2014 -palkinnon. Kohdetta valittaessa painotettiin sen rakennusteknillistä kokonaisuutta. Rakennuksen tuleva käyttö sairaalana, ensiapuasemana ja terveydenhuollon monipuolisena toimitilana asetti rakentajille erityisen suuren vaatimuksen työn laatuun.

”Pölytön rakentaminen oli Seinäjoen alueella sen verran harvinaista, että työntekijätkin olivat aidon kiinnostuneita asiasta. Puhtausluokitus P1 pyrkii rakennustöiden osalta siihen, että päästään hyvään ja tavoiteltuun sisäilmaan. Tilaaja Kiinteistö Oy Seinäjoen Y-Talo koulutti väen kolmessa erässä siihen, mitä P1 rakennustyömaan tasolla tarkoittaa. Hyvä suunnittelu ja puhtauden ylläpito helpottavat rakentamista”, Harri Järvinen kertoo.

Tuhannen ihmisen työmaa

Kyrkösjärven rannalle, Seinäjoen kaupungin etelälaidalle nousi viisikerroksinen, 153 000 kuution ja 33 000 lattianeliön lisärakennus. Oman lisämausteen työlle teki sekin, että kantasairaala oli kaiken aikaa toiminnassa. Jotain kuvaa hankkeen mittavuudesta antaa sekin, että rakennustyömaalla perehdytettiin yli tuhat rakentamiseen osallistunutta ihmistä.

”Hankkeen laajuus oli tosiaan melkoinen haaste. Piti huolellisesti miettiä, kuinka kokonaisuus saadaan järkevimmin hallintaan. Rakennustyö jaettiin neljään lohkoon, jotka sitten tehtiin kerralla valmiiksi”, Järvinen muistelee kolme vuotta kestänyttä työmaata.

Työt etenivät Järvisen mukaan erittäin hyvin. Syitä tähän on useampiakin, mutta hyvä suunnittelu ja erittäin ammattitaitoinen rakennuttaja olivat isossa roolissa. Tämän kokoluokan hankkeissa tulee aina eteen tilanteita, joita suunnittelussa ei ole voitu havaita. Y-Talon rakentamisessa päästiin aina ripeästi maaliin, jos huomattiin jotain hankaluuksia suunnitelman ja käytännön välillä. Hankkeen projektiopäällikkönä oli sama mies, joka oli aikoinaan rakennuttamassa kantasairaalaa.

Huippuluokan puhtautta

Y-Talon julkisivut tehtiin elementeistä, ja rakennuksen runko on pääosin betonia. Kuorilaattaa käytettäessä betonia kului tuhansia kuutioita. Rakennuksen sisustusmateriaalit eivät poikenneet tavanomaisesta, mutta hieman kovempaan käyttöön suunniteltuja materiaaleja sisäpuolella kuitenkin käytettiin.

Suurta eroa P1-rakentamisen vaatimissa työtunneissa ei ole verrattuna tavanomaiseen vaatimukseen. Mutta suunnittelussa puhtaus ja pölyttömyys on otettava huomioon. Loppusiivous on huomattavasti tavanomaista kalliimpi. Tässä työssä ei tarvita mitään erikoisia laitteita tai aineita, mutta työtunteja äärettömän perusteellisessa puhdistuksessa kertyy.

”Käyttäjä eli Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on ollut erittäin tyytyväinen rakennukseen. Kolmen vuoden takuuaika päättyy nyt syksyllä, ja paraikaa teemme rakennuksessa pieniä takuukorjauksia. Takuuremonttia on normaalia vähemmän, vaikka takuuaika oli vuotta tavanomaista pitempi”, Järvinen toteaa tyytyväisenä.

Kokemusta Moskovasta

Harri Järvinen valmistui rakennusmestariksi Vaasan teknillisestä oppilaitoksesta vuonna 1984.

Hän ei tarkalleen muista, miksi hakeutui ylioppilaaksi tulon jälkeen nimenomaan tekuun. Yksi syy saattoi olla, että vilkkaan rakentamisen aikana 80-luvun alkupuolella työharjoittelupaikan sai helposti.

Valmistumisensa jälkeen Järvinen oli Perusyhtymällä, Pohjan Sepoilla ja YIT:llä. Yksi mieleenpainuvimmista hankkeista oli kolmen vuoden pesti Moskovassa Metrtopol-hotellia rakentamassa.

Yksi työmaan aidoista oli Punaisen Torin muuri. Oman lisäjännitteen työhön ja olemiseen sai aikaan Matias Rust, joka tuolloin päräytti pienkoneella rakennustyömaan viereen.

”En enää muista kuinka iso Metropol-hotelli on, mutta suomalaiset, isotkin hotellit tuntuvat renkituvilta siihen verrattuna”, Harri Järvinen hohkaa.

Järvisen tämänhetkinen työnantaja on 4,8 miljardin euron liikevaihtoa pyörittävä Peab. Yrityksellä on Suomessa noin 700 työtekijää, ja koko konserni tarjoaa työtä pääasiassa Pohjoismaissa noin 13 000 ihmiselle.

Kuntoilu kirkastaa ajatukset

Harri Järvinen on koko elämänsä ajan ollut innokas liikkuja. Järvinen kertoo nuorempana olleensa mukana RKL:n toiminnassakin, mutta on jättänyt järjestötoiminnan viisaasti nuoremmille mestareille ja insinööreille. Nuoruuden rajummat liikuntamuodotkin ovat jääneet taakse ja nyt kuntoa hoidetaan lenkkeilemällä, uimalla ja luistelemalla.

”Seuraava työpäivä menee huomattavasti paremmin, kun on edellisenä iltana käynyt lenkillä. Moni asia kirkastuu lenkkireissulla. Vaikka harrastuksen pitäisi olla vastapainoa työlle ja työn unohtamista, niin hyvän mielen minä siitä saan, kun joku työasia kuntoillessa ratkeaa,” Järvinen ynnää.

Kolmesti viikossa tehtävälle juoksulenkille kertyy pituutta 5–12 kilometriä. Juostavan lenkin pituuden Järvinen päättää etukäteen, jotta lenkkien spontaaniin lyhentämiseen ei pääsisi tulemaan mitään tekosyitä.

Juoksualustana kuntoratojen kivituhka on osoittautunut mieluisaksi. Asfaltin Harri on kokenut keholleen melkoisen kuormittavaksi. Mikään hifistelijä mies ei tunnusta olevansa, sillä samoilla tossuilla juostaan niin kauan kuin ne pysyvät kasassa. Eikä kengän merkilläkään tunnu olevan niin väliä.

”Ehkäpä syntymäkunnallani Laihialla on myös jotain tekemistä tämän lenkkariasian kanssa”, Harri naureskelee.

Talvisin Harri ottaa hokkarit naulasta pari kertaa viikossa ja käy luistelemassa kymmenen kilometriä kaupungin ylläpitämällä tekojääradalla. Ilmaisia ja kyllin pitkiä yleisövuoroja on ollut tarjolla riittävästi ja inhimilliseen aikaan.

Lenkkeilyn ja luistelun täydennykseksi mies ui kerran viikossa kilometrin. Omien sanojensa mukaan kilometrin uiminen hänen kehnolla tekniikallaan on melkoinen saavutus.

”Vaikka vain viitosen juoksee, niin se virkistää kummasti mieltä ja kehoa.”, Järvinen summaa lopuksi.

Teksti ja kuvat Visa Vilkuna