Firan ensimmäinen rakennuskohde Pohjois-Pasilan Postipuistossa valmistui tammikuun lopussa. Työmaalla pilotoitiin digitaalista työmaaohjaamoa, joka tarjoaa entistä visuaalisempaa otetta aikataulujohtamiseen.

Helsingissä entisen maaliikennekeskuksen alueelle rakennettava Postipuisto on noin 26 hehtaarin kokoinen asuinalue, joka rajoittuu pohjoisessa Metsäläntiehen, idässä Veturitiehen ja lännessä
Keskuspuistoon. Uuden kaupunginosan teemana ovat umpikorttelit ja viihtyisät korttelipihat. Asuinrakennusten kerrosluku vaihtelee viidestä kahdeksaan.

Postipuistoon tulee myös kaksi maamerkkirakennusta, joissa on 12 – 15 kerrosta. Lisäksi sinne rakennetaan 1 200 neliön asukastila.

Rakentamista riittää vuosiksi eteenpäin, sillä näillä näkymin viimeiset kohteet starttaavat vuonna 2024.

Fira Oy rakentaa Pasilan Postipuistoon kaksi korttelia, jotka tuovat alueelle yli 600 uutta kotia. Kokonaisuus koostuu erilaisiin asumisen tarpeisiin luoduista talotyypeistä, joista osa on vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja ja osa vapaarahoitteisia omistusasuntoja. Samalla toteutetaan myös kaksi ryhmärakennushanketta Hitas-ehdoin.

Suunnitelman mukaan Helsingin Postipuiston viimeisten kohteiden rakentaminen alkaa vuonna 2024. Entisen maaliikennekeskuksen alue muuttuu täysin. Fira rakentaa alueelle kaksi korttelia eli yli 600 asuntoa.

Turvallisuusasiat korostuivat alueella

Alueen keskivaiheille tammikuun lopulla valmistunut Asunto Oy Helsingin Postiljooninkatu 11 on ensimmäinen kyseisen korttelin viidestä Fira-kohteesta. Kyseessä on kuusikerroksinen, kahden portaan betonielementtitalo, jossa on tasakatto ja tuulettuva alapohja.

Talon rakennustyöt alkoivat helmikuussa 2020.

”Työmaalogistiikan kanssa oli jonkin verran haasteita, sillä Postipuistoon rakennettiin samaan aikaan uusia teitä ja alue kiinnosti muutenkin ihmisiä. Tämä lisäsi turvallisuusasioista huolehtimisen tärkeyttä”, toteaa Firan vastaava mestari Vili Rinne.

”Jos joku kysyy, onko urakka aikataulussa, ei työn­johdon tarvitse erikseen miettiä vastausta. Totuus näkyy työmaatoimiston näytöltä”, vastaava mestari Vili Rinne kertoo esimerkin datan visualisoinnin hyödyistä.

Koronan vaikutukset saatiin taklattua

Postiljooninkatu 11 edustaa tämän päivän tehokasta asuntorakentamista, missä esimerkiksi IV-konehuone on sijoitettu katolle valmiina elementtinä. Sorakentälle teräspaalujen varaan rakennetun kerrostalon ­ainoa erikoispiirre löytyy rakennuksen painon maapohjan päälle jakavista anturoista, jotka on varustettu läheisen ratapihan ja junaliikenteen takia tärinä­vaimennuksin.

”Anturat valettiin kahdessa osassa samoihin muotteihin. Ensimmäisen valmiin kerroksen päälle laitettiin vaimennusmateriaalit, ja sitten tehtiin lopullinen valu täyteen mittaan”, Rinne kertoo.

Elementtiasennukset aloitettiin huhtikuussa 2020. Koronapandemia aiheutti heti huolta siitä, saadaanko ulkomaisia työntekijöitä näihin töihin. Rinteen mukaan ongelman ratkaisemiseksi tehtiin paljon työtä ja ennakkovalmistelua. Kaikki asennukset onnistuttiin tekemään ajallaan, eikä enimmillään 35 henkeä työllistäneellä työmaalla todettu yhtään koronatartuntaa.

”Palaverit pidettiin etänä ja työntekijöiden ruokailu toteutettiin porrastetusti. Sosiaalitilojen siivousta tehostettiin. Suositusten tultua voimaan otimme myös maskit käyttöön. Vaativista poikkeusoloista huolimatta kaikki sujui jopa pelottavan hyvin”, ensimmäistä kohdettaan vastaavana mestarina luotsannut Rinne listaa.

Postiljooninkatu 11:n työmaalla oli enimmillään töissä 35 henkilöä. Yhtään koronatartuntaa ei todettu, ja elementtiasennukset etenivät aikataulun mukaisesti.

Datan visualisointi auttoi aikatauluasioissa

Työmaan sujuvuutta vauhdittivat uudentyyppiset digi­työkalut, joista erityisen tärkeään rooliin nousi tiedolla tapahtuvaan aikataulujohtamiseen tarkoitettu Fira Sitedrive -ohjelmisto. Fira Sitedrivesta saatavan datan avulla taukotilojen ja työmaatoimiston näytöille tuotiin reaaliaikainen näkymä muun muassa tehtävälistasta, myöhässä olevista töistä sekä viikkoaikataulun toteutumasta.

Kokonaisvaltaisen tilannekuvan muodostamista helpotti aikataulutietojen tuominen Sitedrivesta avoimen rajapinnan kautta yhdistettäväksi muiden työmaan tietojen, kuten laatu- ja olosuhdedatan kanssa.

Esimerkiksi rakenteita kuivatettaessa asuntoihin sijoitettiin huoneilman absoluuttista kosteutta, lämpö­tilaa ja ilmanpainetta mittaavat anturit. Niiden värikoodattuja raja-arvoja voitiin seurata koko ajan näytöiltä. Jos hyvistä olosuhteista kertova vihreä tunnusväri vaihtui punaiseksi, pystyttiin korjaavat toimenpiteet tekemään välittömästi oikeassa paikassa.

”Fira Sitedrive havainnollistaa datan visuaalisesti ja käytännönläheisesti, jolloin siitä saadaan paras mahdollinen hyöty. Jos joku kysyy, onko urakka aikataulussa, ei työnjohdon tarvitse erikseen miettiä vastausta. Totuus näkyy työmaatoimiston näytöltä”, ­Rinne summaa.

”Kun työmaaohjaamo otetaan käyttöön jollain työmaalla, pitää saatavilla olla riittävästi tukea. Muuten järjestelmän edut valuvat helposti hukkaan”, Firan projektipäällikkö Kasperi Koivu tähdentää.

Työmaaohjaamo tuo läpinäkyvyyttä

Postipuistossa käytettävät digityökalut ovat osa Fira Smartin kehittämää työmaaohjaamoa, jota pilotoitiin nyt ensimmäistä kertaa. Hankkeeseen liittyvää tilannekuvan kehityksen kenttätestausta on kuitenkin tehty jo muutaman vuoden ajan.

Firan projektipäällikkö Kasperi Koivu kertoo, ­että työmaaohjaamon laajamittainen jalkauttaminen alkaa olla käsillä.

”Teknologian osalta kaikki on kunnossa. Kyse on enää uusien toimintatapojen käyttöönotosta ja resursoinnista. Kun työmaaohjaamo otetaan käyttöön jollain työmaalla, pitää saatavilla olla riittävästi tukea. Muuten järjestelmän edut valuvat helposti hukkaan”, hän korostaa.

Eri lähteistä dataa yhdistävä työmaaohjaamo tuo mapeissa ja kirjautumista edellyttävissä järjestelmissä piileskelevän tiedon helposti, havainnollisesti ja ennen­ kaikkea reaaliaikaisesti kaikkien sitä tarvitsevien ulottuville. Muutos on merkittävä, sillä digitaalisuus ei ole enää mukana pienessä sivuroolissa. Sitä hyödynnetään täysimääräisesti aina hankekehitysvaiheesta kohteen lopulliseen valmistumiseen saakka.

Työmaalla saavutettavat tehokkuus- ja laatuhyödyt ovat ilmeisiä, mutta parempi näkymä tarjoaa myös tuotantojohdolle aikaisempaa selkeämmän kuvan eri työmaiden tilanteesta. Koivu uskoo, että hyödyllinen tieto on omiaan lisäämään henkilöstön motivaatiota pysyä aikataulussa.

”Tarve helppokäyttöiselle visuaaliselle datalle on ollut olemassa pidemmän aikaa. En epäile, etteivätkö tämän tyyppiset ratkaisut lisääntyisi rakennusalalla”, hän tuumaa. 

Postiljooninkatu 11 on ensimmäinen Firan Postipuistoon rakentamista asuintaloista. Se oli Vili Rinteen (oik.) ensimmäinen työmaa vastaavana mestarina. Työmaan sujuvuutta vauhdittivat uudentyyppiset digityökalut. Vasemmalla Firan projektipäällikkö Kasperi Koivu.

Asunto Oy Helsingin Postiljooninkatu 11, Postipuisto

  • Rakennuttaja: Avara Oy.
  • Pääsuunnittelija: Inaro Oy.
  • Projektinjohtourakoitsija: Fira Oy.
  • Rakennesuunnittelija: A-Insinöörit Suunnittelu Oy.
  • Sähkö-, ilmastointi- ja LV-suunnittelija: FCG suunnittelu ja tekniikka.
  • Sähkö-, ilmastointi- ja LV-urakoitsija: Assemblin Oy.
  • Työmaan aikataulu: 2/2020 – 1/2021.

Teksti Ari Rytsy, kuvat Tomi Nuotsalo