RKL järjesti historiansa ensimmäisen kuntavaaliwebinaarin, jossa ei aiheista ollut pulaa. Pormestariehdokkaita oli neljä – Helsingistä Anni Sinnemäki ja Juhana Vartiainen, Tampereelta Lauri Lyly ja Turusta Eero Laivoranta. Kommentaattorina toimi RKL:n hallituksen jäsen Eero Reijonen ja keskustelua johti toimitusjohtaja Maria-Elena Ehrnrooth.

Vaikka RKL:n kuntavaaliwebinaari pidetään aprillipäivän aamuna, piloja ei kuulla.

”Kaupunki on kuin vallankumous. Jos se ei kasva, se taantuu”, virnistää kokoomuksen pormestariehdokas Juhana Vartiainen, mutta on tosissaan.

Vartiaisen mukaan pääkaupunki on Suomen portti maailmantalouteen. Siksi Helsinkiin tarvitaan enemmän ihmisiä, liiketoimintaa ja vaurautta.

”Ihmiset ja yritykset tulevat sinne missä on taloudellisia mahdollisuuksia ja kiinnostavaa kulttuuria.”

Pääkaupunkiseudun rakennusmarkkinat ovat pysyneet vilkkaina pandemiasta huolimatta. Tampere puolestaan on vastikään valittu Suomen vetovoimaisimmaksi kaupungiksi, ja sen istuva pormestari Lauri Lyly (sd.) korostaa seutuyhteistyötä ja investointien merkitystä elinvoimaisuuden vaalimiseksi.

”Investointitasoa ei saa pudottaa”, huolehtii myös Helsingin vihreä apulaispormestari Anni Sinnemäki.

”Demokratiassa kaavoitus on aina pullonkaula”, toteaa Helsingin pormestariehdokas, kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen.

Julkisten hankkeiden hankalat yhtälöt

”Rakentamisen kustannukset karkaavat, virkamiehiä ei saada vastuuseen, avoimuutta ja läpinäkyvyyttä tarvitaan eikä niiden lisääminen onnistu virkatyönä”, Turun pormestariehdokas, rakennusalan ammattilainen ja RKL:n jäsen Jarmo Laivoranta (kesk.) luettelee ongelmia.

”Miten moniportaisesta, vähän pomottavasta hallinnosta päästään nykyaikaiseen osallistavaan johtamiseen?” Laivoranta tuskailee.

Myös julkisten hankkeiden budjettiylitykset nostetaan pöydälle. Lista on pitkä: pääkaupunkiseudulla muun muassa Länsimetro ja Olympiastadionin peruskorjaus, Turussa Logomon silta. 

Sinnemäki suhtautuu kohuihin stoalaisesti:

”Jos kaikki julkiset hankkeet aina pysyisivät budjetissa, budjetti olisi asetettu hieman yläkanttiin.”

Odotukset valtuutettujen hankintaosaamiselle huolestuttavat keskustelun puheenjohtajaa, RKL:n toimitusjohtajaa Maria-Elena Ehrnroothia.

”Päättäjien ei tarvitse olla joka alan asiantuntijoita”, Sinnemäki linjaa.

Lauri Lyly muistuttaa, että vastuu kustannuskurista on yhteinen, ja puhuu lämpimästi allianssimallin puolesta.

Jarmo Laivoranta ei ole täysin vakuuttunut allianssimallin autuaaksi tekevästä vaikutuksesta. ”Turussa on nähty, että kun lähdetään allianssimalliin, lähtökustannukset helposti tuplaantuvat markkinahinnasta.”

Kaavoituksen hinta kipurajoilla

RKL:n hallituksen jäsen, rakennusneuvos Eero Reijonen huomauttaa, että suuret kaupungit ovat korottaneet kaavoitusmaksujaan, mikä tulee lopulta asunnon ostajan maksettavaksi.

”Kaavoituksen osuus voi olla jopa neljänneksen asunnon neliöhinnasta, se on liikaa.”

Myös luvitus puhuttaa.

”Turussa lupaprosessi on pullonkaula”, toteaa Laivoranta.

”Demokratiassa kaavoitus on aina pullonkaula”, Vartiainen muistuttaa.

”Helsingissä vähemmän kuin aikaisemmin”, kehaisee Sinnemäki.

Reijonen tuo esiin myös RKL:lle tärkeät kysymykset, koulutusjärjestelmän ja työvoiman saannin.

”Pääkaupunkiseudulla suomalainen rakentaja alkaa olla harvinaisuus”, Reijonen toteaa ja kysyy aiheellisesti, onko koulutusjärjestelmä kunnossa, kun samaan aikaan on korkea työttömyys.

Rakennusteollisuuden työnantajajärjestön työvoimakysely vuodelta 2019 osoittaa, että Uudellamaalla keskimäärin joka kolmas talonrakennusalalla työskentelevä on ulkomaalainen.

Energiatehokkuutta tiiviimmin ja korkeammin

Paneelin puheenjohtaja Ehrnrooth pyytää keskustelijoita miettimään keinoja, joilla rakentamisen elinkaaren päästöjä saadaan tehokkaimmin alas.

”Maailman onnellisimman maan parhaan kaupungin pormestari” Lyly arvelee, että mikään keino ei yksin ratkaise ongelmaa, vaan tarvitaan keinojen kirjo. Esimerkiksi hän nostaa keskusta-alueen tiivistämisen myös korkeussuunnassa.

”Rakentamisessa on meneillään valtava oppimisprosessi: nostetaan energiatehokkuutta, löydetään kiertotalouden ja vähäpäästöisyyden lääkkeet”, Sinnemäki innostuu.

Laivoranta huomauttaa, että kaupunkisuunnittelun tärkeä tehtävä on vähentää liikkumisen tarvetta.

”Kaupungit ovat luonnostaan energiatehokkaita ratkaisuja”, tiivistää Vartiainen.

Lyly on samaa mieltä.

Reijonen ehättää muistuttamaan, että metsäpolitiikallakin on merkitystä ilmastotyössä.

Teksti Timo Mäkinen, kuvat Liisa Takala