Pääkaupunkiseudun Raide-Jokeri ja Tampereen Raitiotieallianssi ovat lajissaan pioneerihankkeita. Pitkät infratyömaat vaativat ammattitaitoa ja kykyä opetella lennossa uutta. Samalla halutut työpaikat kouluttavat ammattilaisia tuleville kaupunkiratojen työmaille.

Jos nyt ei olla kaupunkiliikenteen solmu­kohdassa, niin sitten tuskin milloinkaan. Yläpuolella P-juna kiihdyttää ensin kohti Pohjois-Haagaa ja sitten lentoasemaa. Alapuolella tunnelissa Raide-Jokerin rata­raken­tamisen tekniikkalajivastaava Veera Koskela katsoo puolivalmiita raiteita tarkalla silmällä.

”Huippulaatua ei tehdä lopussa. Mitä paremmin tehdään alussa, sitä paremmalta lopussa näyttää”, NRC:llä työskentelevä Koskela sanoo.

Helsingin Huopalahden aseman alle rakennettavia raiteita pitkin kulkee vuonna 2024 pikaraitiotie Raide-Jokeri. Suomessa on aikaisemmin rakennettu tuhansia kilometrejä rautateitä kaupunkien välille ja sen lisäksi kymmeniä kilometrejä kaupunkien kaduilla kulkevaa rataa. Tampereen ratikan kanssa Raide-Jokeri kuitenkin edustaa uudenlaista pikaraitiotietä. Se on nopea ja kulkee enimmäkseen omalla kaistallaan.

Länsi-Helsingissä sijaitsevan Huopalahden risteysaseman tapaan Raide-Jokerin reitti ja asemat sijaitsevat asutussa ympäristössä Espoossa ja Helsingissä. Se takaa vetovoiman ja kasvupotentiaalin, mutta myös yhteensovittamisen haasteet rakentamisen aikana.

Pioneerihankkeet vaativat jatkuvaa sopivien rakennusratkaisujen löytämistä. Raide-Jokerissa esimerkiksi havaittiin, että kiintoraiteelle paras ratkaisu on puolipölkyt kokonaisten ratapölkkyjen sijaan. Kiin­teälle alustalle rakennettavaa raidetta eli kiintoraidetta on noin kaksi kolmasosaa koko reitistä.

”Raide-Jokerin tapauksessa puolipölkyt soveltuvat lähes kaikkialle kiintoraiteeseen ja se helpottaa niin työtä kuin logistiikkaakin. Puolipölkyt ovat lisäksi kevyitä käsitellä kohteessa myös ihmisvoimin”, Koskela­ sanoo.

Veera Koskela tarkastelee pikaratikan raiteita tunnelissa Huopalahden asemalla Helsingissä. Raide-Jokeri kulkee Huopalahden ­lisäksi Leppävaaran ja Oulunkylän rautatieasemien kautta, ja sillä on yhteisiä asemia myös metron kanssa.

Pitkät työmaat vetävät väkeä

Raide-Jokerin työmaa starttasi 2019 ja kokonaisuus valmistuu 2024. Tampereella raitiotien rakentaminen alkoi 2017, ja ensimmäiset koeajot päästiin tekemään keväällä 2020. Työmaat ovat pitkäkestoisia kaupunkilaisten mielestä, mutta sitä ne ovat myös rakentajan silmin.

”Kyllähän nämä infratyömaiksi ovat poikkeuksellisen pitkiä. Yleensä maksimi on pari, kolme vuotta”, myöntää molempien raidehankkeiden allianssin johtoryhmään kuuluva YIT:n väylärakennusyksikön johtaja Antti Korhonen.

Pitkällä kestolla on kaksi puolta. Työmailla on opittava käyttämään pelisilmää aiempaa tarkemmin, sillä osa ammattilaisista puutuu. Silloin työtehtävien kierrättäminen projektin sisällä tai rakentajan muilla työmailla saattaa olla kaivattu piristysruiske.

Toisaalta juuri pitkän keston vuoksi molempiin ratikkaprojekteihin on ollut normaalia helpompaa löytää motivoitunutta työvoimaa, Korhonen kertoo.

”Pitkä kesto takaa varman ja haastavan työpaikan moneksi vuodeksi. Samalla molemmat ratikat ovat uudenlaisia hankkeita, ja infra-alalla mielellään halutaan vanhana kertoa, että on tuota ollut tekemässä.”

Tampereella raitiotien rakentaminen alkoi 2017, ja ensimmäiset koeajot päästiin tekemään keväällä 2020. Kuva: Tampereen Kaupunki/Laura Vanzo

Allianssissa puhalletaan yhteen hiileen

Tampereella ja pääkaupunkiseudulla pikaraitiotietä rakennetaan allianssimallina. Tiivistäen se merkitsee sitä, että tilaaja, suunnittelija ja rakentaja jakavat riskit, haasteet ja onnistumisista sovitut bonukset.

”Jos minulta kysytään, ei muita urakkamalleja kannattaisi käyttääkään”, Korhonen tiivistää.

Moni on samaa mieltä. Kun asioita tehdään läpi projektin yhdessä, syntyy me-henki ja mutkaton päätöksenteon kulttuuri.

”Se korostuu erityisesti isoissa ja uudentyyppisissä­ rakennushankkeissa, joissa joudutaan tekemään uuden­­­laisia ratkaisuja yhdessä suunnittelun aikana”,­ sanoo puolestaan Tampereen Raitiotieallianssin ja Raide­-­Jokerin allianssin johtoryhmiin kuuluvan Swecon­ ­al­li­anssitoiminnoista vastaava johtaja Kalle Toropainen.

Pikaraitiotiet osuvat kuvaukseen hyvin. Urakat ovat monivuotisia, ne sisältävät käytännössä kaikki infrarakentamisen lajit ja maksavat satoja miljoonia euroja. Suuri volyymi merkitsee sitä, että ketterällä ruohonjuuritason innovoinnilla voidaan saavuttaa mittavat säästöt.

”Esimerkiksi materiaaleja voidaan vaihtaa edullisemmiksi tai helpommin työstettäviksi, kun ratkaisut voidaan tehdä yhdessä. Se ei kuitenkaan merkitse laadun uhraamista, kun tavoitteet jaetaan yhdessä”, Toropainen näkee.

Oppi kulkee kaupungista toiseen

Vaikka Tampereen Raitiotieallianssi ja Raide-Jokeri ovat erilliset urakat, niiden dna:ssa on paljon samaa. Molemmat kuuluvat urbaanin raiderakentamisen pioneerihankkeisiin. Molemmissa alliansseissa ovat mukana Sweco, NRC ja YIT.

Se merkitsee mahdollisuutta hiljaisen tiedon siirtämiseen.

”Ennen kuin Raide-Jokeri aloitettiin, seurasimme rakentamista Tampereella pari viikkoa. Se oli hyvä, sillä niin näimme jo ennalta, mitä kannattaa tehdä ja toisaalta mitä kannattaa välttää”, Veera Koskela sanoo.

Käytännön rakentamiseen Tampereelta saatiin oppia esimerkiksi siihen, minkälaiset rakenteet sopivat minnekin. Kokemusten myötä Raide-Jokerilla tehtiin ennen lopullisen rakenteen päättämistä yksi pätkä, jossa testattiin 12:ta erilaista rakennetta.

”Tampereelta opimme myös sen, mikä merkitys tarkasti tehdyllä laattajakosuunnitelmalla on. Työn suunnittelu ja työnjohto sen sijaan on helpompaa, varmempaa ja sitä kautta lopulta aikaakin kuluu vähemmän”, Koskela kertoo.

”Raide-Jokerin tapauksessa puolipölkyt soveltuvat lähes kaik­kialle kiintoraiteeseen. Puolipölkyt ovat kevyitä käsitellä myös ihmisvoimin”, Veera Koskela kertoo. Vasemmalla Ville Hiltunen.

Oppi luo osaavaa työvoimaa

Tekemällä oppiminen merkitsee myös jatkuvuutta. Kaupunkien raiderakentaminen kukoistaa. Helsingissä rakennetaan jo ratikkaa Kruunuvuorenrantaan ja Vihdintien suunnan yhteyttä suunnitellaan.

Muista kaupungeista pisimmällä suunnittelussa on ratikkansa kertaalleen 1970-luvun alussa purkanut ­Turku. Selvitystyöt ovat meneillään ainakin Vaasassa­ ja ­Oulussa.

”Taustalla vaikuttavat erityisesti tavoite pienentää kaupunkien hiilijalanjälkeä”, Kalle Toropainen sanoo.

Infra-alalle trendi merkitsee satojen miljoonien hankkeita sekä osaavan työvoiman tarvetta. Suurin osa nykyisistä radanrakentamisen osaajista on saanut oppinsa nykyisen NRC:n eli entisen VR Trackin palveluksessa, mutta raitiotierakentamisessa ratatekniikka on vain yksi tarvittavasta ydinosaamisesta, YIT:n Antti­ Korhonen huomauttaa.

”Radanrakentamista ei koulussa opita, vaan oppi saadaan työmailta. Henkilöresurssit ovat niukat markkinaan nähden”, Korhonen muotoilee.

Kaupunkiratojen pioneerihankkeet Helsingissä ja Tampereella toimivat monipuolisina oppikouluina. Pitkien hankkeiden aikana vastavalmistuneet osaajat ehtivät nähdä, soveltaa ja myös edetä urallaan.

”Olemme saaneet aika hyvin opinnäytetöitä yritykseemme hankkeiden kautta. Nämä ovat myös haluttuja työpaikkoja, sillä työelämä muuttuu, ja moni lahjakas nuori haluaa työllistyä pitkän uran sijaan mielenkiintoiseen projektiin”, Toropainen sanoo.  

Kuva: Tampereen Ratikka

Raide-Jokeri ja Tampereen Ratikka

  • Raide-Jokeri on pikaraitiolinja Espoon Keilaniemestä Helsingin Itäkeskukseen. Suunnitelman mukaan sen liikennöinti alkaa 2024.
  • Tampereen raitiotien ensimmäinen vaihe, Hervanta – Pyynikintori sekä Hatanpään valtatie – Tampereen yliopistollinen keskussairaala:­ ­­­l­iikennöinti alkaa 2021. Toinen vaihe eli ­Pyynikintori – Santalahti – Lentävänniemi ­valmistuu 2023 – 2024.

Linjojen pituus

  • Raide-Jokeri: 25 km.
  • Tampereen Ratikka: 24 km (1. vaihe 16 km, 2. vaihe 8 km).

Rakentamisen kustannusarvio

  • Raide-Jokeri: ratainfra 386 milj. euroa ja varikko 69,5 milj. euroa.
  • Tampereen Ratikka: 1. vaihe 238,8 milj. euroa (sisältää varikon), 2. vaiheen tavoitehinta on 84,9 milj. euroa.

Allianssit

  • Raide-Jokeri: Helsingin ja Espoon kaupungit, HKL, YIT, NRC, Ramboll, Sweco ja Sitowise.
  • Tampereen Raitiotieallianssi (suunnittelu ja rakentaminen): Tampereen kaupunki, Tampereen Raitiotie Oy, NRC Finland Oy, Sweco, YIT Suomi Oy ja AFRY Finland Oy.
  • Tampereen Ratikkaa varten on perustettu myös liikennöinnin ja kunnossapidon allianssit.

Teksti ja kuvat Juho Paavola